Hyppää pääsisältöön

Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kartta, johon on merkitty Sibelius-kohteita
Hämeenlinnan kartta, johon on merkitty Sibelius-kohteita Kuva: Yle/Minna Lusa hämeenlinnan kartta

Hämeenlinnalla on kunnia olla sävelten suurmiehen syntymäkaupunki. Missä Janne-poika asui, kävi koulua ja leikki lapsena? Jättikö kaupunki jälkiä Sibeliuksen musiikkiin? Tervetuloa Sibeliuksen jalanjäljille Hämeenlinnaan!

Jean Sibelius, ristimänimeltään Johan Julius Christian Sibelius, syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865. Perhe kutsui poikaa Janneksi.

Musikaalinen lääkäri-isä kuoli Jannen ollessa vielä pieni, ja rahapulaan joutunut perhe muutti Jannen syntymäkodista (kartan numero 4) isoäidin hoiviin. Jannella oli kaksi sisarusta, isosisko Linda ja pikkuveli Christian.

Keppiä sormille

Nuori Jean Sibelius alakouluikäisenä valokuvaajalla
Nuori Jean Sibelius alakouluikäisenä valokuvaajalla Kuva: Ylen arkisto nuori jean sibelius
Jannen äiti Maria soitti pianoa. Kerrotaan, että pienellä Jannella oli tapana asettua äidin taffelipianon alle kuuntelemaan soittoa. Janne itsekin tapaili pianosta säveliä jo varhain.

Soitonopettajat löytyivät siihen aikaan usein perhepiirissä, Jannen tapauksessa saman katon alta.

Janne sai 15-vuotiaana sedältään viulun, ja vähitellen siitä tuli hänen tärkein instrumenttinsa. Janne musisoi ja esiintyi usein sisarustensa kanssa. Linda-sisko soitti pianoa ja Christian-veli selloa.

Janne soitti ja sävelsi. Yksi hänen tunnetuimmista kappaleistaan on Vesipisaroita, jota Janne esitti usein Christianin kanssa.

Kerrotaan, että Janne olisi säveltänyt sen jo 9-vuotiaana, mutta musiikintutkijat ovat päätyneet siihen, että todennäköisesti kappale on syntynyt vasta muutama vuosi myöhemmin.

Sibeliuksen Hämeenlinnan-vuosiin erikoistunut opas Marja Saaristo kertoo, kuinka Jannen ensimmäiset soittotunnit olivat varsin karu kokemus.

Lumisotaa ja metsästystä

Vanha puu kaartuu rantakivikon ylle Vanajaveden rannalla
Vanha puu kaartuu rantakivikon ylle Vanajaveden rannalla Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner vanha puu rannalla
Pianotunneilla ei ollut kovin leppoisaa, mutta muuten Janne eli tavallista lapsen elämää.

Vanajavesi ympäröi Hämeenlinnaa, joten jännittäviä leikkipaikkoja ei tarvinnut kaukaa etsiskellä.

Rannat puineen ja kivikkoineen, keskustan kujat, linna ja kaupungin laidalla sijainnut jylhä Karlberg eli nykyinen Aulanko ruokkivat mielikuvitusta ja houkuttelivat seikkailuihin.

Aulanko on Finlandia

Järvinäköala Aulangolta
Järvinäköala Aulangolta Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner aulangon mänty
Aulanko (1) on yksi Hämeenlinnan maamerkeista. Sen korkeimmalla kohdalla kohoaa kansallismaisemaan kuuluva näkötorni.

Sibeliuksen lapsuudessa sitä ei vielä ollut, mutta jo silloin Aulanko tunnettiin jylhistä järvi- ja metsämaisemistaan.

Säveltäjä on itse sanonut, että esimerkiksi Finlandia-hymniä säveltäessään hän näki mielessään Aulangon maisemat. Sibelius pystyi jo lapsena aistimaan värit ja tuoksut sävelinä.

Sunnuntaisin kirkkoon

Hämeenlinnan kirkko iltavalaistuksessa
Hämeenlinnan kirkko iltavalaistuksessa Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner hämeenlinnan kirkko
Jannesta oli mukava käydä sunnuntaisin isoäidin kanssa kirkossa ja Hämeenlinnan kirkko (3) sijaitsi aivan kotikulmilla.

Sibelius sävelsi aikuisena runsaasti hengellistä musiikkia. Lapsuudessa kuullut virret ja urkumusiikki inspiroivat säveltäjää aikuisenakin. Hämeenlinnan kirkon urkuihin on ikuistettu sanat Sibeliuksen tunnetusta virrestä Soi kunniaksi Luojan.

Viulua vai koulua?

Ruotsinkielisen Jannen koulu alkoi 1872 ruotsiksi ja jatkui Lucina Hagmanin suomenkielisessä valmistavassa koulussa - seuraavassa opinahjossa olisi hallittava suomen kieli. Vuonna 1876 Janne pääsi Hämeenlinnan normaalilyseoon (6).

Nuori Jean Sibelius valokuvaajalla ylioppilaslakki sylissään.
Nuori Jean Sibelius valokuvaajalla ylioppilaslakki sylissään. Kuva: Museovirasto, Kuvakokoelmat.fi nuori sibelius
Normaalilyseossa opiskelu oli Jannelle välillä tukalaa, ja ajatukset harhailivat tämän tästä musiikin pariin.

Koulun musiikintunnit olivat siihen aikaan mitä olivat. Poikkeuksellisesta musikaalisesta lahjakkuudestaan huolimatta Jannen laulunumero oli pitkään kahdeksan. Kasvioppi oli kuitenkin kiinnostavaa ja kannustava opettaja sai Jannen miettimään jonkin aikaa jopa apteekkariksi ryhtymistä.

Janne sai 15-kesäisenä latinasta ehdot, muttei ehtinyt lukea kuulusteluun, koska aika hurahti Pehr-sedältä saatua soitinta – viulua – opiskellessa. Kouluvuosi tuli siten tuplattua.

Janne kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1885. Nyt hänen piti päättää jatko-opinnoistaan.

Valinta ei ollut helppo. Jannelle musiikki oli kaikki kaikessa, mutta elämän realiteetit oli otettava huomioon. 1800-luvun lopun Suomessa harva muusikko pystyi elättämään työllään itsensä saati perheensä.

Suku ylipuhui nuorukaisen opiskelemaan lakia.

Hyvästit Hämeenlinnalle

Janne pääsi Helsingin yliopistoon, mutta lakiopinnot vaihtuivat nopeasti musiikinopiskeluun Helsingin musiikkopistossa (Helsingfors Musikföreningens Musikinstitut).

Pian Jannen käyntikorttiin kirjoitettiin Jean. Nuori muusikko solahti sulavasti pääkaupungin värikkäisiin taiteilijapiireihin.

Hämeenlinnalaisesta Sibeliuksen Jannesta tulisi kohta Suomen ja myöhemmin yksi maailman tunnetuimmista säveltäjistä.

Jälkikirjoitus

Sibelius-suvun hautoja Ahveniston hautausmaalla
Sibelius-suvun hautoja Ahveniston hautausmaalla Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle sibelius-suvun hautoja ahveniston hautausmaalla
Janne ei hylännyt Hämeenlinnaa Helsinkiin muuttonsa jälkeen, vaan vieraili säännöllisesti rakkaan isoäitinsä luona aina tämän kuolemaan saakka v. 1892.

Jannen lapsuudenperhe - äiti, isoäiti, sisar, tädit ja eno on haudattu Ahveniston hautausmaalle (2).

Varhain kuolleen isän Christianin hautapaikka löytyy Vanhalta hautausmaalta.

Kain Tapperin veistämä Sibeliuspatsas Kasvumiljöössä
Kain Tapperin Sibelius-veistos Kain Tapperin veistämä Sibeliuspatsas Kasvumiljöössä Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner kain tapperin veistos kasvumiljöössä
Eikä Hämeenlinnakaan ole hylännyt suurta poikaansa.

Kaupungissa voi helposti kävellä Sibeliuksen jalanjäljissä. Maamerkkeinä ovat esimerkiksi syntymäkodissa toimiva museo (4) ja keskustaa halkova Sibeliuksenkatu.

Kadun varrella sijaitsee säveltäjän nimikkopuisto (5), jossa voi istahtaa soivalle penkille ja katsella suurikokoista Sibelius-veistosta.


Lisää aiheesta

Kommentit
  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Tunnistatko soittimet?

    Testaa, tunnistatko soittimia äänen perusteella.

    Viulu vai huilu? Trumpetti vai pasuuna? Testaa, tunnistatko orkesterisoittimet äänen perusteella.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!