Hyppää pääsisältöön

Skandien rinteiltä—ja vähän Pohjanlahden rannoiltakin

Hannu Lintu vieraili viime vuoden maaliskuussa BBC:n skottilaisen sinfoniaorkesterin edessä, ja vierailu tallentui BBC Music -lehden lokakuun numerossa ilmestyneelle levylle. Ilmeikkäät tulkinnat Edvard Griegin Peer Gynt -musiikista sekä Wilhelm Stenhammarin Toisesta sinfoniasta kiinnittivät huomioni. Kyseessä on mahdollisuus myös pieneen vertailuun, sillä Lintu esitti samaisen Stenhammarin myös oman RSO:mme kanssa viime keväänä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Edvard Grieg pyrki läpi elämänsä löytämään tien norjalaiseen musiikkidraamaan. Toisin kuin säveltäjä olisi ehkä toivonut, tuo tavoittelu ei kulminoitunut suureen norjalaiseen oopperaan. Sellainen oli kyllä työn alla 1870-luvun alkupuolella, mutta työ Olavi Tryggvenpojasta kertovan oopperan parissa jäi kesken. Sen keskeytti osin Henrik Ibsenin tilaus säveltää musiikkia draamansa Peer Gynt. Grieg sävelsi Peer Gynt -näytelmään lopulta kokonaiset 90 minuuttia musiikkia, josta tunnetaan yleisesti vain kokonaisuudesta pilkotut kaksi orkesterisarjaa.

Alkuperäisestä näytelmämusiikista tälle levylle pääsi mukaan ensimmäisen näytöksen alkusoitto, otsikoltaan Häissä. Kuusiosaista kokoelmaa Peer Gynt -musiikista täydentää ruotsalaisen Wilhelm Stenhammarin merkittävin panos klassisessa musiikissa: Toinen sinfonia vuodelta 1915.

Stenhammar piti Sibeliusta suuressa arvossa—sekä päinvastoin—ja hänen musiikkinsa sai valtavasti vaikutteita Sibeliukselta: mitä oli olla säveltäjänä Pohjolassa, luoda oma musiikillinen kieli, jossa soi oma maa. Stenhammarin musiikissa on samankaltaista muodontaa ja kudontaa kuin Sibeliuksella sillä erotuksella, että Stenhammar pitäytyi tiukemmin saksalaisessa konservatoriopolyfoniassa eikä ehkä kyennyt luomaan niin selvästi persoonallista ääntä kuin Sibelius. (Stenhammar taisi tosin olla Sibeliusta parempi perinteisessä saksalaisessa konservatoriopolyfoniassa.)

Stenhammarin Toinen sinfonia on täynnä fuugaa, olletinkin että melodioissa voi kuulla kaikuja kansansävelmistä. Kokonaisuus on sinfonisen punnittu ja Linnun sekä BBC:n skottilaisen sinfoniaorkesterin tulkinnassa on sopivasti imua, herkkyyttä sekä sävykkyyttä, tosin live-esitykseen kuuluvaa pientä epäsynkkaa ilmenee ajoittain.

Hannu Lintu johti samaisen teoksen Musiikkitalolla sekä kiertueella heti seuraavassa kuussa eli viime huhtikuussa. On mielenkiintoista vertailla Musiikkitalon ja RSO:n esitystä skottilaisten vastaavaan. Täsmällisyys sektioiden välillä on RSO:lla lähes erehtymätöntä verrattuna BBC:n orkesteriin, mutta ehkäpä skottilaisten jousisto tarjoilee enemmän sävyjä ja soinnin tasoja hauraasta kiinteään, herkästä tuliseen. RSO:lla on enemmän pohjalaista rytmistä iskevyyttä soitossaan, mutta kokonaisuus näyttäytyy BBC Scottish -orkesterin tulkinnassa ehkä jollain tapaa runollisempana.

Edvard Grieg: Musiikkia näytelmään Peer Gynt. Wilhelm Stenhammar: Sinfonia nro 2. - BBC:n skottilainen sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu. (BBC Music, BBCMM 388)

Kuuntele Uudet levyt 29.1.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Syvien tuntojen musiikkia – Soiva joulukalenteri

    Rakkaimpia esityksiä Ylen musiikkiarkistosta.

    Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Neljännessä luukussa esiintyjiä on yhden sijaan neljä ja heidän myötään kaikki vuodenajat, ole hyvä!

  • Suomen Jussi Björling – Soiva joulukalenteri

    Rakkaimpia esityksiä Ylen musiikkiarkistosta.

    Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Kolmannessa luukussa laulaa tenori Peter Lindroos, jota on kutsuttu Suomen Jussi Björlingiksi, ole hyvä!

  • Nimikkoroolina Pamina – Soiva joulukalenteri

    Rakkaimpia esityksiä Ylen musiikkiarkistosta.

    Soivassa joulukalenterissa esittäytyvät parhaat suomalaiset taiteilijat Yleisradion musiikkiarkistosta. Toisessa luukussa laulaa Mozartin Taikahuilun elokuvaversion Pamina, ole hyvä!