Hyppää pääsisältöön

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston erikoishaastattelu vuonna 1991

A-studiossa vuonna 1991 vierailleen presidentti Mauno Koiviston kanssa puheenaiheeksi nousivat ajan polttavat kysymykset kuten pakolaispolitiikka, Baltian maiden suhteet Neuvostoliittoon sekä Persianlahden räjähdysherkkä tilanne.

Vuonna 1991 pakolaisuus oli monille suomalaiselle vielä uusi asia. Suurimmalle osalle se tuli tutuksi vasta ensimmäisten somalialaisten pakolaisryhmien saapuessa Suomeen Neuvostoliiton kautta keväällä 1990. Suomalaisten kriittiset asenteet pakolaisia kohtaan nousevat puheeksi Kari Männyn ja Martti Hosian tekemässä haastattelussa.

Koiviston mukaan on mahdollista, että Suomessa esiintyy suurta vastustusta pakolaisia kohtaan. Hän kuitenkin epäilee, onko asia todellisuudessa näin. Näkökulmaansa hän perustelee muun muassa tutkimuksella, jonka mukaan suomalaisten asenteet olivat suurinpiirtein samanlaisia muissakin Pohjoismaissa.

Minua harmittaa, kun sanotaan, että olemme jotenkin huonompia suhteessa muihin kansoihin.― Presidentti Koivisto rasismista Suomessa

Pakolaisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin liittyen, hän esittää varovaisesti kysymyksen, olisiko vastuu asiasta osittain tiedotusvälineillä ja opetuslaitoksella. Hänen mielestään myös kirkon tulisi pohtia, onko se epäonnistunut valistustehtävissään. Koiviston käsityksen mukaan poliitikot eivät ole esittäneet yleisesti minkäänlaisia pakolaisvastaisia mielipiteitä.

Puheeksi nousee myös Neuvostoliiton viranomaisten tekemien rajatarkistuksissa esiintyneet epäselvyydet somalipakolaisten viisumeissa. Puolustusministeri Elisabeth Rehnin ja arkkipiispa John Wikströmin kritisoimaa päätöstä turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Neuvostoliittoon Koivisto ei nähnyt ongelmallisena: "Tietoomme ei ole tullut mitään tekijää, joka viittaisi siihen, että kolmansien maiden ihmiset olisivat erikoisessa vaarassa Neuvostoliitossa", toteaa Koivisto.

Presidentti Koivisto toivoi, että pakolaiskysymys ei nousisi suureksi kysymykseksi kevään eduskuntavaaleissa.

Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksissä ja Persianlahden kriisissä maltti ja huolellisuus valttia

Koiviston mielestä Neuvostoliiton ja Baltian maiden keskinäisissä neuvotteluissa Suomen ei tarvitse ryhtyä välittäjäksi. Samalla hän arvelee, että paljon tapahtuu Neuvostoliiton valtiojohdon tietämättä, koska sekavassa tilanteessa on lukuisia toimijoita. Väärät tulkinnat Baltian tilanteessa ovat Koiviston mielestä vaarallisia ja hän tuomitseekin tahot, jotka yllyttävät Baltian maita kiristämään suhteitaan Neuvostoliittoon.

Suomen kansallinen etu on se, että Neuvostoliitto ei hajoa.― Presidentti Mauno Koivisto

Koivisto korostaa myös sitä, että Suomen taloudellista tukea Virolle ei saa tulkita poliittiseksi tueksi ja toiminnaksi Neuvostoliittoa vastaan. Hänen mielestään Baltian maiden tulisi ymmärtää se, etteivät ne voi saada länsimailta sellaista tukea itsenäisyyspyrkimyksilleen, jotka huonontavat länsimaiden suhteita Neuvostoliittoon. Koiviston Baltian tilanteeseen liittyviä kannanottoja arvosteltiin tuolloin liian varovaisiksi.

Koivisto ei usko, että itänaapurimme kuitenkaan lakkaisi olemasta . "Suomen kansallinen etu on se, että Neuvostoliitto ei hajoa", tiivistää Koivisto.

Elokuussa 1991 Viro ja Latvia itsenäistyvät. Liettuan itsenäisyys oli tunnustettu jo aiemmin samana vuonna. Joulukuun 21. päivänä vuonna 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta.

Haastattelun loppupuolella sivutaan Persianlahden kriisiä, jossa suomalaisten osallistuminen Persianlahden rauhanturvaamiseen on Koiviston mielestä vakava päätös, joka pitää tehdä huolella ja perinteisen linjan mukaisesti. Kieltäytyminen operaatiosta olisi erittäin vaikeaa.

Myöhemmin vuonna 1991 suomalaiset rauhanturvaajat osallistuivat UNIKOM-operaatioon, jossa valvottiin tulitaukoa ja rajan määritystä Irakin ja Kuwaitin rajalla.

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.