Hyppää pääsisältöön

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston erikoishaastattelu vuonna 1991

A-studiossa vuonna 1991 vierailleen presidentti Mauno Koiviston kanssa puheenaiheeksi nousivat ajan polttavat kysymykset kuten pakolaispolitiikka, Baltian maiden suhteet Neuvostoliittoon sekä Persianlahden räjähdysherkkä tilanne.

Vuonna 1991 pakolaisuus oli monille suomalaiselle vielä uusi asia. Suurimmalle osalle se tuli tutuksi vasta ensimmäisten somalialaisten pakolaisryhmien saapuessa Suomeen Neuvostoliiton kautta keväällä 1990. Suomalaisten kriittiset asenteet pakolaisia kohtaan nousevat puheeksi Kari Männyn ja Martti Hosian tekemässä haastattelussa.

Koiviston mukaan on mahdollista, että Suomessa esiintyy suurta vastustusta pakolaisia kohtaan. Hän kuitenkin epäilee, onko asia todellisuudessa näin. Näkökulmaansa hän perustelee muun muassa tutkimuksella, jonka mukaan suomalaisten asenteet olivat suurinpiirtein samanlaisia muissakin Pohjoismaissa.

Minua harmittaa, kun sanotaan, että olemme jotenkin huonompia suhteessa muihin kansoihin.― Presidentti Koivisto rasismista Suomessa

Pakolaisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin liittyen, hän esittää varovaisesti kysymyksen, olisiko vastuu asiasta osittain tiedotusvälineillä ja opetuslaitoksella. Hänen mielestään myös kirkon tulisi pohtia, onko se epäonnistunut valistustehtävissään. Koiviston käsityksen mukaan poliitikot eivät ole esittäneet yleisesti minkäänlaisia pakolaisvastaisia mielipiteitä.

Puheeksi nousee myös Neuvostoliiton viranomaisten tekemien rajatarkistuksissa esiintyneet epäselvyydet somalipakolaisten viisumeissa. Puolustusministeri Elisabeth Rehnin ja arkkipiispa John Wikströmin kritisoimaa päätöstä turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Neuvostoliittoon Koivisto ei nähnyt ongelmallisena: "Tietoomme ei ole tullut mitään tekijää, joka viittaisi siihen, että kolmansien maiden ihmiset olisivat erikoisessa vaarassa Neuvostoliitossa", toteaa Koivisto.

Presidentti Koivisto toivoi, että pakolaiskysymys ei nousisi suureksi kysymykseksi kevään eduskuntavaaleissa.

Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksissä ja Persianlahden kriisissä maltti ja huolellisuus valttia

Koiviston mielestä Neuvostoliiton ja Baltian maiden keskinäisissä neuvotteluissa Suomen ei tarvitse ryhtyä välittäjäksi. Samalla hän arvelee, että paljon tapahtuu Neuvostoliiton valtiojohdon tietämättä, koska sekavassa tilanteessa on lukuisia toimijoita. Väärät tulkinnat Baltian tilanteessa ovat Koiviston mielestä vaarallisia ja hän tuomitseekin tahot, jotka yllyttävät Baltian maita kiristämään suhteitaan Neuvostoliittoon.

Suomen kansallinen etu on se, että Neuvostoliitto ei hajoa.― Presidentti Mauno Koivisto

Koivisto korostaa myös sitä, että Suomen taloudellista tukea Virolle ei saa tulkita poliittiseksi tueksi ja toiminnaksi Neuvostoliittoa vastaan. Hänen mielestään Baltian maiden tulisi ymmärtää se, etteivät ne voi saada länsimailta sellaista tukea itsenäisyyspyrkimyksilleen, jotka huonontavat länsimaiden suhteita Neuvostoliittoon. Koiviston Baltian tilanteeseen liittyviä kannanottoja arvosteltiin tuolloin liian varovaisiksi.

Koivisto ei usko, että itänaapurimme kuitenkaan lakkaisi olemasta . "Suomen kansallinen etu on se, että Neuvostoliitto ei hajoa", tiivistää Koivisto.

Elokuussa 1991 Viro ja Latvia itsenäistyvät. Liettuan itsenäisyys oli tunnustettu jo aiemmin samana vuonna. Joulukuun 21. päivänä vuonna 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta.

Haastattelun loppupuolella sivutaan Persianlahden kriisiä, jossa suomalaisten osallistuminen Persianlahden rauhanturvaamiseen on Koiviston mielestä vakava päätös, joka pitää tehdä huolella ja perinteisen linjan mukaisesti. Kieltäytyminen operaatiosta olisi erittäin vaikeaa.

Myöhemmin vuonna 1991 suomalaiset rauhanturvaajat osallistuivat UNIKOM-operaatioon, jossa valvottiin tulitaukoa ja rajan määritystä Irakin ja Kuwaitin rajalla.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa