Hyppää pääsisältöön

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston erikoishaastattelu vuonna 1991

A-studiossa vuonna 1991 vierailleen presidentti Mauno Koiviston kanssa puheenaiheeksi nousivat ajan polttavat kysymykset kuten pakolaispolitiikka, Baltian maiden suhteet Neuvostoliittoon sekä Persianlahden räjähdysherkkä tilanne.

Vuonna 1991 pakolaisuus oli monille suomalaiselle vielä uusi asia. Suurimmalle osalle se tuli tutuksi vasta ensimmäisten somalialaisten pakolaisryhmien saapuessa Suomeen Neuvostoliiton kautta keväällä 1990. Suomalaisten kriittiset asenteet pakolaisia kohtaan nousevat puheeksi Kari Männyn ja Martti Hosian tekemässä haastattelussa.

Koiviston mukaan on mahdollista, että Suomessa esiintyy suurta vastustusta pakolaisia kohtaan. Hän kuitenkin epäilee, onko asia todellisuudessa näin. Näkökulmaansa hän perustelee muun muassa tutkimuksella, jonka mukaan suomalaisten asenteet olivat suurinpiirtein samanlaisia muissakin Pohjoismaissa.

Minua harmittaa, kun sanotaan, että olemme jotenkin huonompia suhteessa muihin kansoihin.― Presidentti Koivisto rasismista Suomessa

Pakolaisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin liittyen, hän esittää varovaisesti kysymyksen, olisiko vastuu asiasta osittain tiedotusvälineillä ja opetuslaitoksella. Hänen mielestään myös kirkon tulisi pohtia, onko se epäonnistunut valistustehtävissään. Koiviston käsityksen mukaan poliitikot eivät ole esittäneet yleisesti minkäänlaisia pakolaisvastaisia mielipiteitä.

Puheeksi nousee myös Neuvostoliiton viranomaisten tekemien rajatarkistuksissa esiintyneet epäselvyydet somalipakolaisten viisumeissa. Puolustusministeri Elisabeth Rehnin ja arkkipiispa John Wikströmin kritisoimaa päätöstä turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Neuvostoliittoon Koivisto ei nähnyt ongelmallisena: "Tietoomme ei ole tullut mitään tekijää, joka viittaisi siihen, että kolmansien maiden ihmiset olisivat erikoisessa vaarassa Neuvostoliitossa", toteaa Koivisto.

Presidentti Koivisto toivoi, että pakolaiskysymys ei nousisi suureksi kysymykseksi kevään eduskuntavaaleissa.

Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksissä ja Persianlahden kriisissä maltti ja huolellisuus valttia

Koiviston mielestä Neuvostoliiton ja Baltian maiden keskinäisissä neuvotteluissa Suomen ei tarvitse ryhtyä välittäjäksi. Samalla hän arvelee, että paljon tapahtuu Neuvostoliiton valtiojohdon tietämättä, koska sekavassa tilanteessa on lukuisia toimijoita. Väärät tulkinnat Baltian tilanteessa ovat Koiviston mielestä vaarallisia ja hän tuomitseekin tahot, jotka yllyttävät Baltian maita kiristämään suhteitaan Neuvostoliittoon.

Suomen kansallinen etu on se, että Neuvostoliitto ei hajoa.― Presidentti Mauno Koivisto

Koivisto korostaa myös sitä, että Suomen taloudellista tukea Virolle ei saa tulkita poliittiseksi tueksi ja toiminnaksi Neuvostoliittoa vastaan. Hänen mielestään Baltian maiden tulisi ymmärtää se, etteivät ne voi saada länsimailta sellaista tukea itsenäisyyspyrkimyksilleen, jotka huonontavat länsimaiden suhteita Neuvostoliittoon. Koiviston Baltian tilanteeseen liittyviä kannanottoja arvosteltiin tuolloin liian varovaisiksi.

Koivisto ei usko, että itänaapurimme kuitenkaan lakkaisi olemasta . "Suomen kansallinen etu on se, että Neuvostoliitto ei hajoa", tiivistää Koivisto.

Elokuussa 1991 Viro ja Latvia itsenäistyvät. Liettuan itsenäisyys oli tunnustettu jo aiemmin samana vuonna. Joulukuun 21. päivänä vuonna 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta.

Haastattelun loppupuolella sivutaan Persianlahden kriisiä, jossa suomalaisten osallistuminen Persianlahden rauhanturvaamiseen on Koiviston mielestä vakava päätös, joka pitää tehdä huolella ja perinteisen linjan mukaisesti. Kieltäytyminen operaatiosta olisi erittäin vaikeaa.

Myöhemmin vuonna 1991 suomalaiset rauhanturvaajat osallistuivat UNIKOM-operaatioon, jossa valvottiin tulitaukoa ja rajan määritystä Irakin ja Kuwaitin rajalla.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.