Hyppää pääsisältöön

Villieläinhoitolassa eläin saa uuden mahdollisuuden

Markku Harju huolehtii kesyyntyneestä Mervi-hirvestä Raippaluodossa.
Mervi-hirvi tuli noin viikon ikäisenä villieläinhoitolaan. Markku Harjun mukaan hirvenvasa teetti varsinkin alkuun töitä, kun sen ruokavaliota piti tarkkailla ja muuttaa aina tarpeen mukaan. Markku Harju huolehtii kesyyntyneestä Mervi-hirvestä Raippaluodossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila villieläimet,hirvi,Eläintenhoito

Vaasan kupeessa, Raippaluodossa on turvasatama loukkaantuneille tai sairastuneille luonnonvaraisille eläimille. Markku Harju isännöi villieläinhoitolaa, jonka kautta on kulkenut jopa satoja eläimiä, kun niitä on yritetty saada terveeksi. Tarkoituksena on aina vapauttaa eläimet mahdollisimman nopeasti takaisin luontoon.

Villieläinhoitolassa on hoidettu kaikenlaista saukoista kettuihin ja lintuihin. Petolinnut ovatkin ehkä suurin työllistäjä. Esimerkiksi tällä haavaa hoidetaan maa- ja merikotkaa sekä paria pöllöä.

"Huuhkaja saattaa tuijottaa kylppärin nurkasta, kun menee suihkuun", hymyilee Markku Harjun vaimo Arja-Saini Harju.

Markun kaikki aika ja raha menee eläinten hoitoon. Sana paikasta on myös kiirinyt ja viranomaistahotkin ottavat monesti Markkuun yhteyttä, kun löytyy loukkaantunut eläin.

Ei ole vaikea arvata mikä työssä on parasta. Tietenkin hetki, kun eläimet tervehtyvät ja ne saavat jatkaa elämää metsässä.

Mervi-hirvi tykkää, kun Markku kaivaa sen korvaa ja tarjoaa korvamöhnän syötäväksi.
Mervin suosikkipuuhaa on, kun Markku kaivelee sen korvista vaikkua, jonka se saa sitten syödä isännän sormista. Korvankaivelu rauhoittaa aina Mervin. Mervi-hirvi tykkää, kun Markku kaivaa sen korvaa ja tarjoaa korvamöhnän syötäväksi. Kuva: YLE/Reetta Arvila hirvi
Mervi-hirvi tuli Markku Harjun hoitoon viikon ikäisenä.
Markku Harju aikoo anoa eläintarhalupaa Mervi-hirven vuoksi. Luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkinä ja siten sen pitoon tarvitaan erityiset luvat. Merviä ei voi enää päästää luontoon, koska se on niin pienestä asti tottunut ihmisiin ja huolenpitoon. Mervi-hirvi tuli Markku Harjun hoitoon viikon ikäisenä. Kuva: YLE/Reetta Arvila hirvi,villieläimet
Huuhkaja on tarkoitus päästää vapauteen, kun sen jalka paranee.
Villieläinhoitolassa on erityisen paljon aina lintuja. Huuhkaja on loukannut jalkansa eikä se pystyisi vain toisella jalalla pomppimalla etsimään ruokaa. Näyttää siltä, että se tervehtyy ja se pääsee takaisin vahtimaan metsän elämää vapauteen. Huuhkaja on tarkoitus päästää vapauteen, kun sen jalka paranee. Kuva: YLE/Reetta Arvila villieläinhoitola
Villieläinhoitolassa on myös lemmikkejä, kuten koiria ja vuohia.
Lemmikkieläimet kulkevat vapaina hoitolan pihalla. Villieläinhoidokkien lisäksi Harjuilla on muun muassa koiria, kissoja, vuohia, rescue-kanoja ja –hanhi. Villieläinhoitolassa on myös lemmikkejä, kuten koiria ja vuohia. Kuva: YLE/Reetta Arvila vuohi,koira
Papukaijan isäntä oli kuollut ja niin Markku Harju otti sen hoteisiinsa.
Terveyskeskuksesta soitettiin Markulle Tintti-papukaijan isännän menehtyneen. Sukulaiset eivät halunneet ottaa ”kiukkuista” lintua hoitaakseen ja siten jo monta vuotta se on nyt sitten puhellut Markun kanssa ja kulkee ulkonakin isännän olalla. Papukaijan isäntä oli kuollut ja niin Markku Harju otti sen hoteisiinsa. Kuva: YLE/Reetta Arvila papukaijat,markku harju
Villieläinhoitolan Kisu-kissa on pelastettu eläinrääkkääjän kynsistä.
Kisu on pelastettu entisen omistajan hoteista. Kissa oli pahoinpidelty, mutta nyt se on asunut jo monta vuotta Harjuilla. Se tulee mainiosti toimeen kaikkien muiden eläinten kanssa. Villieläinhoitolan Kisu-kissa on pelastettu eläinrääkkääjän kynsistä. Kuva: YLE/Reetta Arvila kissa

Kuuntele radio-ohjelma villieläinhoitolasta:

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.