Hyppää pääsisältöön

Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia

Suomen puolesta olympialaisissakin miekkaillut Barbara Helsingius (1937–2017) muistetaan parhaiten laulu-urastaan, joka sai vauhtia 1960-luvun folkmusiikkibuumista. Syvä alttoääni tuli tunnetuksi monista tv- ja radioesiintymisistä.

Urheilu liittyi keskeisesti Barbara Helsingiuksen nuoruusvuosiin. Hän aloitti teini-iässä kahteen SM-kultaan johtaneen miekkailuharrastuksen ja tähtäsi voimistelunopettajan ammattiin.

Helsingius edusti Suomea MM-kilpailussa sekä Rooman olympialaisissa, muttei sijoittunut kummallakaan kerralla. Roomassa 1960 Ylen Kamerakierros tallensi haastattelun, jossa suomalaiset olympiamiekkailijat kertoivat viihtymisestään suurtapahtumassa. Toimittajan huoli suomalaisesta ruuasta oli turha: sitäkin oli saatavilla.

"Oiva hootenanny-tyylin laulajatar"

Urheilemisen ohessa Helsingius harrasti laulamista ja esiintyi radiossakin jo ennen olympiaedustustehtävää. Orkesterin solistina hän lauloi tiettävästi ensi kertaa toukokuussa 1960 ruotsinkielisessä ohjelmassa Ding-dong-dax. Kaksikymppisen nousevan kyvyn tyylilajina oli tuolloin vielä evergreen-iskelmä.

Vuonna 1962 Helsingius pääsi stipendiaatiksi Yhdysvaltoihin, jossa modernin kansanlaulun liike teki paraikaa läpimurtoaan. "Yhtäkkiä osui tällainen täysin erilainen traditio, vanha soundi joka puhkesi kukkaan", hän kuvasi folkmusiikin eli "hootenannyn" pistosta lyhyessä radiohaastattelussa vuonna 1995. Helsingius alkoi ravata Joan Baezin ja Peter, Paul & Maryn konserteissa ja toi matkatuomisinaan kotiin laajan valikoiman biisejä tyylisuunnan eri artisteilta.

Haave opettajanurasta sai väistyä musiikin tieltä. Tv-katsojat tutustuivat uuteen laulajakykyyn MTV:n Ilmasilta-ohjelmassa, jota Helsingius emännöi Niilo Tarvajärven apuna. Siviilissä Helsingius työskenteli mm. erilaisissa juontotehtävissä sekä Ylen ruotsinkielisten radio-ohjelmien kuuluttajana ja musiikkiohjelmien toimittajana. Iskelmä-lehden haastattelija Marjut Hellman kehaisi häntä jo keväällä 1965 "oivaksi hootenanny-tyylin laulajattareksi", jota monet olivat kuulemma keksineet väittää "poikamaiseksi" lyhyen mustan tukan ja farmarihousujen tähden.

Pohjoismainen Sähkö Oy:n mainos Barbara Helsingiuksen lp-levystä Iskelmä-lehdessä 5/1966.
Levy-yhtiö PSO:n mainos Barbara-levystä vuonna 1966. Pohjoismainen Sähkö Oy:n mainos Barbara Helsingiuksen lp-levystä Iskelmä-lehdessä 5/1966. Kuva: Iskelmä-lehti 1966

Lähinnä angloamerikkalaista käännösmateriaalia sisältänyt esikoisalbumi Barbara julkaistiin vuonna 1966. Samana vuonna laulajasta tehtiin tv:lle ruotsinkielinen nimikko-ohjelma Bara Barbara, jossa hänet nähtiin "folkimmillaan".

Helsingius esitti ohjelmassa mm. Bob Dylanin ja Phil Ochsin kappaleita sekä traditionaalisia folkstandardeja vain pelkistetyn, akustisen combon säestämänä. Muutamissa numeroissa hän yllättää katsojan laulamalla toista stemmaa itsensä kanssa.

Kvalvisa eli Old Maid's Song on näyte Helsingiuksen omista varhaisista laulukäännöksistä. Hän levytti laulun vuonna 1966 suomeksi, tosin Saukin tekstillä.

Heikki Laurila, Heikki Annala ja Christer Schwindt soittavat aurinkolaseissa ohjelmassa Bara Barbara 1966.
Heikki Laurila ja kumppanit boheemissa moodissa. Heikki Laurila, Heikki Annala ja Christer Schwindt soittavat aurinkolaseissa ohjelmassa Bara Barbara 1966. Kuva: Yle kuvanauha christian schwindt

Bara Barbaran studiobändi koostui kitaristi Heikki Laurilasta, basisti Heikki Annalasta ja rumpali Christian Schwindtistä. Sama kokoonpano säesti Helsingiusta hänen esikoisalbumillaan, ja Laurila nähtiin säestäjänä laulajan monissa tv-ohjelmissa.

Beatnikhenkisiin vetimiin sonnustautunut säestystrio pääsi kuvaankin kappaleessa Nine Hundred Miles. Helsingius tyylittelee laulua kevein jazzfraseerauksin, joita suomifolkissa ei yleisesti viljelty.

Rannalta ja raunioista tuttu

Barbara Helsingius yhdistettiin Suomessakin vuosina 1965–1966 koettuun folkin aaltoon, mutta hänestä ei koskaan tullut sellaista popsuosikkia kuin 5–10 vuotta nuoremmista kollegoistaan.

Persoonallinen ääni jakoi mielipiteitä. "Hän on niitä laulajia, joista joko pitää tai on pitämättä", Iskelmä-lehden levykriitikko Erkki Pälli muotoili arvostelussaan kesäkuussa 1966.

Taitava ja monenlaisiin tyyleihin taipuva laulaja nähtiin kuitenkin varsin tiuhaan television musiikkiohjelmissa. Yksi vuoden 1966 monista tv-esiintymisistä oli ranskalaista laulelmaa esitellyt Chanson chanson, jossa hän tulkitsi suomeksi Juliette Grecon tunnetuksi tekemän kappaleen Si tu t'imagines.

Helsingiuksen tv-näkyvyys oli ajan oloissa todella poikkeuksellisen suuri. Vuosina 1966–1969 Yle lähetti ainakin kahdeksan suomen- tai ruotsinkielistä ohjelmaa, joissa hän oli pääosassa.

Romanttinen alakulo kuului vahvasti suomifolkin imagoon, ja Helsingiustakin kuvattiin mielellään karun yksinäisissä miljöissä – raunioiden keskellä, hiekkakuopissa tai meren rannalla. Viimemainitulle maisemalle omistettiin vuonna 1969 aivan erillinen ohjelmansa. Sen lakoninen mutta täsmällinen otsikko oli Rannalla: Barbara.

Folkista laulelmaan

Tv-ohjelmissa toinen tärkeä musiikillinen yhteistyökumppani – luottokitaristi Heikki Laurilan lisäksi – oli Kansallisoopperan tuleva johtaja Juhani Raiskinen, joka 1960-luvulla askaroi kevyemmänkin musiikin parissa.

Raiskinen teki kunnianhimoisia sovituksia myös monista angloamerikkalaisista folksävelmistä, joita hän sävytti puhaltimin ja jousin. Tämän artikkelin aloitusvideona oleva Farewell My Own on dramaattinen versio irlantilaisesta perinneballadista. Tuoreempaa folkgenren tuotantoa edustavat No More Good Times ja Time to Move On ovat saaneet kepeämmän ja viihteellisemmän käsittelyn.

Tv-esiintymiset kertovat myös Helsingiuksen repertoaarin kehittymisestä. Folkliikkeen tyypillisen ohjelmiston rinnalle ja tilalle alkoivat vahvasti nousta suomalaiset ja pohjoismaiset laulelmat. Parissakin eri ohjelmassa kuultiin mm. Raiskisen sävellyksiä P. Mustapään laulullisiin runoihin.

Helsingius levytti 1960-luvulla muutamia ruotsinkielisiäkin kappaleita. Enemmän niitä kuitenkin kuultiin tv-ohjelmissa. Maaliskuussa 1969 taltioitu Får jag lämna några blommor edustaa vankkaa ruotsalaista viisuperinnettä, vaikka se lähetettiinkin ohjelmassa nimeltä Amerikanska visor.

Heikki Laurilan säestämä kotimainen kansansävelmä Men liljorna de växa upp om våren on yhteispohjoismaisesta lähetyksestä, joka esitteli suomenruotsalaisen laulun eri muotoja. Pohjoisvisio-ohjelmat tekivät Helsingiuksen tutuksi myös Skandinavian maissa, ja hänen laulelmauransa jatkuikin 1960-luvun jälkeen entistä kansainvälisempänä.

Barbara Helsingius asui vuodet 1969–1975 Norjassa. Uransa aikana hän on levyttänyt toistakymmentä albumia, esiintynyt eri puolilla maailmaa, tehnyt omia lauluja ja käännöksiä neljällä eri kielellä, toimittanut laulukirjoja, saanut monia palkintoja ja edistänyt laulelmamusiikin asiaa Helsingfors Visans Vännerin ja Helsingin Laulelman Ystävien vetäjänä. Miekkailussa hän saavutti kaksi henkilökohtaista SM-kultaa ja useita joukkuemestaruuksia. Helsingius kuoli maaliskuussa 2017 pitkän sairauden jälkeen. Artikkelin lähteinä on käytetty mm. Kirsi Snellmanin artikkelia Äiti Laulelma (Selvis 3/2000), Marjut Hellmanin artikkelia Barbara (Iskelmä 5/1965), Erkki Pällin levyarvostelua Iskelmässä 6/1966, Keijo Virtamon ym. toimittamaa teosta Fokus Urheilu 2 (Otava 1970) ja Barbara Helsingiuksen kotisivuja (barbarahelsingius.fi).

Artikkelin musiikkiklipit

Farewell My Own (Shule Agrah). Trad., sov. ja musiikin johto Juhani Raiskinen. Ohjelmasta Barbara (1967). Kappale on variantti irlantilaisesta kansansävelmästä, joka tunnetaan myös mm. nimellä Shule Aroon. Laulu Johnny Has Gone For a Soldier on sille sukua.
My Foolish Heart. Säv. Victor Young, san. Ned Washington. Livetaltiointi Helsingin Intiimiteatterissa toukokuussa 1960, housebändinä Ronnie Kranckin orkesteri. Radio-ohjelmasta Ding-dong-dax.
Kvalvisa/Klagovisa (Old Maid's Song/Take Her Out of Pity). Trad., sov. Heikki Laurila. Ruotsinnos Barbara Helsingius. Studio-orkesterina Heikki Laurila (kitara), Heikki Annala (basso), Christian Schwindt (rummut). Ohjelmasta Bara Barbara (1966). The Kingston Trio teki laulun tunnetuksi nimellä Take Her Out of Pity. Barbara Helsingius levytti sen esikoisalbumilleen nimellä Vanhanpiian laulu.
Nine Hundred Miles. Trad., sov. Heikki Laurila. Studio-orkesterina Heikki Laurila (kitara), Heikki Annala (basso), Christian Schwindt (rummut). Ohjelmasta Bara Barbara (1966). Barbara Helsingius levytti laulusta esikoisalbumilleen Jukka Kuoppamäen käännöksen nimeltä Tule takaisin.
Et kai sä vain luule (Si tu t'imagines). Säv. Joseph Kosma, san. Raymond Queneau. Suomentajaa ei mainittu. Ohjelmasta Chanson, chanson (1966). Kappale nousi Ranskassa suursuosioon Juliette Grecon levytyksenä. Se on Suomessa levytetty useina eri käännöksinä.
Koiralaulu. Säv. Juhani Raiskinen, san. P. Mustapää. Ohjelmasta Kolme balladia (1968).
No More Good Times. Säv. ja san. Tommy Makem, sov. Juhani Raiskinen. Time to Move On/On aika lähteä. Säv. Ernie Sheldon, sov. Juhani Raiskinen, san. Myriam Alter. Suomentajaa ei mainittu. Ohjelmasta Sammakon virsi ja muita lauluja (1969). Time to Move On tunnetaan ehkä parhaiten Glenn Yarbrough'n tulkintana.
Venezuela. Säv. Larry Coleman. Suomentajaa ei mainittu. Kitara Heikki Laurila. Ohjelmasta Rannalla (1969). Harry Belafonten 1950-luvun hitistä on Suomessa tehty monia levytyksiä toisella käännöstekstillä.
Får jag lämna några blommor. Säv. Lille Bror Söderlundh, san. Nils Ferlin. Ohjelmasta Amerikanska visor (1969). Anki, Bosse ja Robert levyttivät laulun suomeksi nimellä Saanko ruusut sulle jättää.
Men liljorna de växa upp om våren. Kansansävel, san. Alexander Slotte. Kitara Heikki Laurila. Ohjelmasta Vi sjunger i Svensk-Finland (1967).

  • "You wanted the best? Well they didn't fuckin' make it!" – Guns N' Roses kasvoi maailman suurimmaksi rockbändiksi

    Orkesterin haastatteluita ja musavideoita kootusti.

    Los Angelesissa 1985 perustettu Guns N' Roses oli 1990-luvun alussa maailman suurin, vaarallisin, vetovoimaisin ja myydyin hard rock -yhtye. Orkesteri jalosti 1980-luvulla rehevästi kukkineen tukkametallin kokoluokkaan, jossa maailman suurimmat stadionit jäivät pian liian pieniksi kapasiteetiltaan. Artikkeliin on koottu Guns N' Rosesin jäsenten haastatteluita sekä musiikkivideoita bändin kultakaudelta.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Amerikansuomalainen majuri kävi ufossa

Majuri Wayne Aho tapasi vuodesta 1957 alkaen lentävien lautasten henkilökuntaa moneen otteeseen. Vieraillessaan Suomessa vuonna 1965 "ufojen pr-mies" vakuutti vieraiden olevan ystävällismielisellä asialla.

  • Annikki Tähdelle nimi oli enne

    Konttorityttö kohosi 1950-luvun iskelmälistojen kärkeen.

    Kieltolain aikaan syntynyt Annikki Tähti vietti värikkään lapsuuden Helsingin Kalliossa, lähti levylaulajaksi konttoripöydän ääreltä ja kohosi Suomen iskelmälistojen kärkeen.

  • Annikki Tähti: Muistatko Monrepos´n

    Viipuriin kaihoavasta valssista tuli aikansa megahitti.

    Annikki Tähden vuonna 1955 levyttämässä Muistatko Monrepos´n -valssissa muisteltiin menetettyä Viipuria. Laulusta tuli aikansa megahitti.

  • Annikki Tähden matkassa

    A-studio iskelmälaulajan matkassa kesällä 2003.

    A-Studion toimittaja oli iskelmälaulaja Annikki Tähden matkassa kesällä 2003, kun taiteilija oli viihdyttänyt kansaa jo 50 vuotta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Ruokolahden leijona hiipi metsissä ja mediassa

    Leijonahavainto työllisti roimasti eri viranomaisia.

    Kesällä 1992 Suomessa seurattiin Ruokolahdella havaitun leijonan liikkeitä. Leijonahavainto työllisti roimasti eri viranomaisia, ja ihmiset pelkäsivät liikkua Ruokolahden metsissä.

  • Liekki-sonni emäntiä paossa

    1997 seurattiin tarkasti sonnin liikkeitä Kanta-Hämeessä.

    Kesällä 1997 seurattiin tarkasti Liekki-sonnin liikkeitä Kanta-Hämeessä. Liekki karkasi Hausjärven Kurun kylästä alkukesästä ja saatiin kiinni syksyllä.

  • Tappajahauki

    Kesällä 1991 pelättiin rantavesissä - ja kukaties syvemmälläkin - vaanivia tappajahaukia.

  • Huuhkaja Olympiastadionilla

    Bubi-huuhkaja keskeytti jalkapallopelin 2007.

    Helsingin Olympiastadionilla pelattiin kesäkuussa 2007 jalkapallon EM-karsintaottelua. Pelin keskeytti kentälle lentänyt huuhkaja, josta tuli kuuluisuus. Runsaan vuoden poissolon jälkeen Bubiksi nimetty julkkis palasi stadionille maaliskuun alussa 2009.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • "You wanted the best? Well they didn't fuckin' make it!" – Guns N' Roses kasvoi maailman suurimmaksi rockbändiksi

    Orkesterin haastatteluita ja musavideoita kootusti.

    Los Angelesissa 1985 perustettu Guns N' Roses oli 1990-luvun alussa maailman suurin, vaarallisin, vetovoimaisin ja myydyin hard rock -yhtye. Orkesteri jalosti 1980-luvulla rehevästi kukkineen tukkametallin kokoluokkaan, jossa maailman suurimmat stadionit jäivät pian liian pieniksi kapasiteetiltaan. Artikkeliin on koottu Guns N' Rosesin jäsenten haastatteluita sekä musiikkivideoita bändin kultakaudelta.

  • Provinssin tunnelmia eri vuosilta

    Rock-kesän aloitusfestari tv-uutisissa läpi vuosikymmenten.

    Provinssirockin tunnelmia on seurattu tiiviisti myös kansallisissa tv-uutisissa, sillä tapahtuma aloitti ennen suomalaisen rockkesän.

  • Luokkaretki Provinssiin

    Vuonna 1990 esitetyssä lasten- ja nuortennäytelmässä yläasteensa päättävä luokka tekee viimeisen luokkaretkensä Provinssirockiin.

  • Provinssi ja helluntailaiset 1986

    Nuoria haastatellaan rockin saatanallisuudesta

    Vuonna 1986 valmistuneessa ajankohtaisohjelmassa haastatellaan Provinssissa vierailleita nuoria rockin saatanallisuudesta.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät nyt omana kokonaisuutenaan Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.