Hyppää pääsisältöön

Hoitokulttuuri vastasyntyneiden tehohoidossa muuttumassa – vanhemmat eivät ole enää pelkästään sivustaseuraajia

Vastasyntyneiden tehohoito
Karoliina Mäkisen ja Tomi Ruuskasen vauvaa hoidetaan vastasyntyneiden teho-osastolla. Vastasyntyneiden tehohoito Kuva: Yle, Jussi Kallioinen Vastasyntyneiden tehohoito,akuutti

Joskus vastasyntynyt vauva joutuu syystä tai toisesta jäämään sairaalahoitoon pidemmäksi ajaksi heti syntymänsä jälkeen. Aiemmin vanhemmat seurasivat sivusta vauvojen tehohoitoa. Hoitokulttuuri on vastasyntyneiden teho-osastolla parhaillaan muuttumassa ja vanhempia rohkaistaan ottamaan tiiviisti osaa vauvansa hoitoon alusta pitäen.

Lääkäriliitto myönsi joulukuussa 2015 laatupalkinnon TYKS:n vastasyntyneiden teho-osastolle Vanhemmat Vahvasti Mukaan -mallin (VVM) kehittämisestä. Kyseisellä koulutusmallilla vastasyntyneiden teho-osaston koko moniammatillinen henkilökunta koulutetaan tukemaan vanhemmuutta ja varhaista vanhempi – vauva -suhdetta sairaalahoidon aikana.

Vanhempien toivotaan tuntevan olevansa aidosti osa hoitotiimiä.

– Vanhempien tukeminen tässä mallissa tarkoittaa sitä, että pyritään ottamaan vanhemmat mukaan hoitoon. Ei vain niin, että vanhemmat ovat läsnä sairaalassa, vaan he aktiivisesti osallistuvat sekä vauvan hoitamiseen että vauvan hoidosta tehtävään päätöksentekoon yhdessä sairaanhoidon henkilökunnan kanssa, kertoo yksi mallin kehittäjistä, erikoispsykologi ja tutkija Sari Ahlqvist-Björkroth Turun yliopistosta.

Erikoispsykologi, tutkija Sari Ahlqvist-Björkroth
Erikoispsykologi, tutkija Sari Ahlqvist-Björkroth Erikoispsykologi, tutkija Sari Ahlqvist-Björkroth Kuva: Yle, Jussi Kallioinen sari ahlqvist-björkroth

Tähän mennessä VVM-malli on otettu käyttöön TYKS:n lisäksi kahdeksassa muussa sairaalassa. Mallin vaikuttavuutta seurataan tieteellisellä tutkimuksella ja tulokset ovat lupaavia.

Pitkäaikaisena tavoitteena on vähentää sairaalahoidon aiheuttamasta vanhemman ja vauvan erillään olosta seuranneita ongelmia lapsen kehityksessä ja vanhempien hyvinvoinnissa.

Vauvanhoitoa perhehuoneessa

Tuoreet vanhemmat Anuliina Aalto ja Juuso Laine ovat jälleen kerran saapuneet noin 50 kilometrin päästä Koski Tl:stä Turkuun hoitamaan pian kuukauden ikäistä Nooa-vauvaa. Vauva syntyi täysin yllättäen noin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa.

– Me ollaan oltu aika paljon täällä hoitamassa. Kun on oma huone, on vähän kuin olisi kotona, mutta ei kuitenkaan, sanoo Anuliina syöttäen samalla vauvaa tuttipullosta.

TYKS:ssa vastasyntyneiden teho-osasto on jo kaksi vuotta toiminut perhehuonemallin mukaan. Vauva pyritään hoitamaan samassa huoneessa syntymästä kotiutumiseen asti.

Vastasyntynyttä vauvaa syötetään tuttipullolla.
Anuliina Aallon ja Juuso Laineen Nooa-vauva syntyi yllättäen kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Vastasyntynyttä vauvaa syötetään tuttipullolla. Kuva: Yle, Jussi Kallioinen vauvat,vauvaa syötetään

– Kun potilas tulee osastolle, hän saa huoneen, jossa myös hänen vanhempansa voivat olla ympäri vuorokauden. Huoneeseen tuodaan laitteita ja tarjotaan siellä tehohoitoa silloin kun on sen aika, ja sitten kun lapsi toipuu, viedään laitteita pois ja huoneesta tulee kodinomaisempi, lasten ja nuorten klinikan osastonylilääkäri Liisa Lehtonen esittelee.

Sairaanhoitaja Sanna Pick tulee huoneeseen vilkaisemaan, mitä vanhemmille ja vauvalle kuuluu. Kun kotiinlähtö on pian edessä, hoitajan tehtävä on lähinnä varmistaa, että vanhemmat kokevat osaavansa asiat riittävän hyvin ja olonsa turvalliseksi kotona vauvan kanssa.

– Olemme meidän yksikössämme vuosien varrella antaneet vanhemmille enemmän vastuuta. Mutta luulen, että me olemme määritelleet sen, milloin on sopiva hetki, että vanhemmat voisivat saada siivun vastuukakusta. Nyt olemme ehkä aktiivisemmin yrittänyt tarjota vanhemmille kakkulapiota käteen: tulkaa vaan, ottakaa ja tehkää, kertoo Pick.

Pelkästään TYKS:n vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetaan kuusisataa vauvaa vuosittain.

– Suurin osa näistä lapsista on syntynyt täysiaikaisina, ja heillä on monenlaisia syitä tarvita tehohoitoa tai tehovalvontaa ensimmäisten elinpäiviensä aikana. Yksi tärkeä potilasryhmä on keskoset. Lukumääräisesti heitä on vähemmän, mutta heidän hoitoaikansa ovat pitkiä, täällä puolet potilaista on keskosena syntyneitä, kertoo osastonylilääkäri Liisa Lehtonen.

Anuliina kertoo, että vauvan vointi on muuttunut paljon muutamassa viikossa.

Anuliina Aalto pitelee vastasyntynyttä lastaan sylissä.
Anuliina Aalto on iloinen Nooa-vauvan voinnin paranemisesta. Anuliina Aalto pitelee vastasyntynyttä lastaan sylissä. Kuva: Yle, Jussi Kallioinen anuliina aalto

– Silloin ihan aluksi, kun oli kaikki avut hengitykseen sun muuhun, ei nähnyt edes toisen naamaa, kun se oli niin piilossa kaiken johtosekamelskan takana. Eilen kun saatiin vielä nenämahaletkukin pois, niin nyt on ihan itsensä näköinen vauva, äiti ihastelee.

Varhainen suhde tärkeää kuin uni ja ruoka

Toisessa huoneessa odottelevat Karoliina Mäkinen ja Tomi Ruuskanen esikoisensa, pienen tyttövauvan heräämistä. Karoliina kertoo, että heidän saapuessaan paikalle vauva silminnähden rauhoittuu ja vaikuttaa voivan paremmin.

Vanhemmat viettävät pari yötä sairaalassa ja pari yötä kotona. Aika on sairaalassa mennyt nopeasti, kotona se ei sen sijaan ota kuluakseen millään.

– Totta kai täällä yöt ovat vähän rauhattomampia. Kyllä omassa kodissa nukkuu paljon paremmin, käydään välillä vähän lataamassa akkuja, sanoo Karoliina.

Karoliina Mäkinen ja Tomi Ruuskanen haastattelukuvassa.
Karoliina Mäkinen ja Tomi Ruuskanen huomaavat vauvansa rauhoittuvan, kun he saapuvat huoneeseen. Karoliina Mäkinen ja Tomi Ruuskanen haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Jussi Kallioinen tomi ruuskanen

– Vaikka ei malttaisi olla pois, Tomi-isä lisää.

– Kuka tahansa vanhempi, silloin kun vauva on juuri syntynyt, kokee suurta tarvetta luonnollisestikin olla vauvansa lähellä. Silloin tämä luonnollinen tarve pääsee toteutumaan eikä riko varhain alkavaa suhdetta, kiintymyssuhdetta, joka on syntymäisillään vauvaan sillä hetkellä. Varhainen suhde vanhemman ja vauvan välillä on varmaan ihan yhtä tärkeä kuin uni ja ruoka vauvalle. Se on sen psyykkisen kehityksen olennainen elementti, huomauttaa Sari Ahlqvist-Björkroth.

Oppimista potilaan vieressä

VVM-mallissa ovat mukana sekä hoitohenkilökunta että lääkärit ja kaikki muut ammattiryhmät, jotka toimivat potilaiden ja perheiden kanssa.

– On ollut myös haastavaa tuoda uusi hoitokulttuuri käytännön tasolle ja miettiä keinot, joilla saadaan toimintakulttuuri muuttumaan, toteaa Lehtonen.

Osastonylilääkäri Liisa Lehtonen
Osastonylilääkäri Liisa Lehtonen Osastonylilääkäri Liisa Lehtonen Kuva: Yle, Jussi Kallioinen liisa lehtonen

– On tärkeää, että kaikki koulutetaan. Kun muutetaan kulttuuria, pitää sen koskea ihan kaikkia työntekijöitä. Se on käytännössä oppimista, potilaan äärellä oppimista eli ei niinkään luentosaleissa teorian opiskelua, Lehtonen jatkaa.

Ahlqvist-Björkrothin mukaan henkilökunta on kokenut uudenlaista innostumista työstään.

– Sairaanhoidon traditionaalinen tapa tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa on ollut opettava. Nyt pyritään tukemaan vanhempia vanhemmuudessa eikä niinkään opettamaan heitä, vaan antamaan tilaa heidän omalle tavalleen olla vanhempia. Hoitajat ja lääkärit ovat joutuneet asettumaan toisenlaiseen rooliin, voisiko verrata valmentajan tai koutsin rooliin. Se on vaatinut muutosta, mutta tuottanut myös paljon iloa ja oivalluksia työntekoon.

Asiantuntijat:
SARI AHLQVIST-BJÖRKROTH, erikoispsykologi, tutkija, Turun yliopisto
LIISA LEHTONEN, osastonylilääkäri, lasten ja nuorten klinikka, Tyks

Lisää ohjelmasta

Magneettitutkimus
Magneettitutkimus Kuva: Yle, Marko Väänänen magneettitutkimus,akuutti
Huopaenkeli lääkekaapin ovessa.
Huopaenkeli lääkekaapin ovessa. Kuva: Yle, Akuutti akuutti
Verinäytepulloja
Verinäytepulloja Kuva: Yle, Tero Kyllönen verikoe
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi