Hyppää pääsisältöön

Runeberg-palkittu Tapio Koivukari: Korpelalaisten seuroissa naida rytkytettiin

Kirjailija Tapio Koivukari
Kirjailija Tapio Koivukari Kuva: Veikko Somerpuro kirjailija tapio koivukari

Maria Åkerblom on Suomen tunnetuin unissasaarnaja. Jo nuorena tyttönä Åkerblom sai ihmiset hurmoksiin saarnoillaan, joita hän julisti transsissa. Mutta oli 1900-luvulla muitakin uskonnollisia merkillisyyksiä, mm. korpelalaisuus ja kartanolaisuus.

Tuulikki oli 13-vuotias, kun hänestä vuonna 1949 tuli unissaarnaaja. Tuulikki on Tapio Koivukarin romaanin Unissasaarnaaja päähenkilö, jonka esikuva on Laitilasta kotoisin ollut nuori tyttö. Tämä makasi tuvassa sängyllä, hänen edessään oli mikrofoni ja ikkunalla kovaääninen. Nuoren saarnaajan kotipihalla saattoi olla jopa 800 kuulijaa.

Tapio Koivukarin horrossaarnaajista kertova teos Unissasaarnaaja voitti Runeberg-palkinnon 2016.

Sodan jälkeen oli useita unissasaarnaajia, yleensä he olivat naisia. Suomi oli asettumassa rauhaan, mutta elämä oli epävarmaa, ja lohdun sanat olivat kortilla.

Horrossaarnaajien lohdun sanat olivat yleensä maailmanlopun ennustuksia.

-Kuten epävarmoina aikoina yleensäkin, sodan jälkeen oli paljon hengellistä liikehdintää. Silloin esimerkiksi helluntaiherätys ja Jehovan todistajat saivat paljon uusia jäseniä, Koivukari kertoo.

1900-luvun alussakin Suomessa oli useita unissaarnaajia. Uukuniemeläinen talon emäntä Helena Konttinen julisti ankaraa, jumalista elämää ja synnin karttamista. Ennen kuolemaansa hän ehti ennustaa Venäjän vallankumouksen – tai niin hänen puheensa ainakin tulkittiin.

Yksi tunnetuimmista on Maria Åkerblom, joka valmistautui saarnaamiseensa kuin esitykseen. Myös Laitilan tyttö - kuten romaanin Tuulikkikin - pukeutui pitkään valkoiseen vaatteeseen, sitten hän meni makaamaan sängylle, vaipui siinä horrostilaan ja rupesi julistamaan.

- Maria Åkerblom on erityisen mielenkiintoinen, koska hän osasi tuotteistaa itsensä jo nuorella iällä ja ryhtyä kulttijohtajaksi. Åkerblom kiersi mahtavat isännät pikkusormensa ympärille, ja nämä möivät vuosisatoja vanhat perintötilansa. Isäntien rahoilla Maria perusti myöhemmin parkettitehtaan, jonne lahkolaiset menivät töihin. Mariasta tuli rikas liikenainen, Koivukari kertoo.

On merkillistä, kuinka nuorten tyttöjen ympärille syntyi lahkoja, ja kuinka aivan tolkun ihmiset uskoivat heihin.

- Tällaista transsin kaltaisessa tilassa saarnaamista on ollut maailman sivu. Suomalaisesta talonpoikaisesta unissasaarnaamisesta on tietoja jo 1700-luvulta, Koivukari sanoo.

pian Jeesus tulisi ilmalaivalla hakemaan 666 valittua pyhää Palestiinaan

Mutta unissasaarnaajiakin oudompina uskonnollisuuden ilmiöinä Koivukari pitää kartanolaisuutta ja korpelalaisuutta.

Kartanolaisuuden perusti huittislainen kansakoulunopettaja Alma Kartano 1920-luvulla. Hänen ystävänsä, unissasaarnaaja Tilda, sai transsitilassa viestejä Jumalalta. Kartanolaiset elivät tiiviisti keskenään, eristyksissä muusta maailmasta. Seksi oli syntiä. Koska lapset olivat siinneet synnissä, niin sitä piestiin heistä jopa päivittäin. Kultti vaikutti 1950-luvulle asti.

Jos Alma Kartano opetti, että seksi oli syntiä, niin pohjoisen korpelalaiset pistivät elämänsä ranttaliksi 1930-luvulla. Lahkolaiset uskoivat, että maailmanloppu oli tulossa, ja pian Jeesus tulisi ilmalaivalla hakemaan 666 valittua pyhää Palestiinaan. Tätä odottaessa syntiä piti tehdä urakalla.

- Korpelalaisten seuroissa soitettiin haitaria, pelattiin korttia ja naida rytkytettiin niin paljon kuin kerettiin. Hartaushetket loppuivat viranomaisten väliintuloon. Haaparannan nimismies sanoi, että nyt ei kun housut jalkaan ja kotio, kertoo Koivukari.

Tapio Koivukari on kirjailija ja suomentaja, joka on kääntänyt islanninkielistä kirjallisuutta. Hän on myös teologi. Koivukarin mielestä hengellisyys ja suurempien asioiden etsiminen on osa ihmisyyttä.
Hänen teoksensa ovat hyvin humaaneja. Monet Koivukarin kirjojen henkilöistä ovat vaatimattomia ja hiljaisia pitäjän pienimpiä. Hän kutsuukin heitä pieneläjiksi.

Tapio Koivukari

(s.1959 Raumalla)

    Koivukarilla on monipuolinen tuotanto.

    Saaristolaistrilogia:

  • Luodetuulen maa (2002)
  • Missä aallot murtuvat (2005)
  • Sumun lokikirja (2009)
  • Muut romaanit:

  • Saariston samurait (1988)
  • Odinnin korppi (1990)
  • Meren yli, kiven sisään (2007)
  • Ariasman. Kertomus valaanpyytäjistä (2011)
  • Käpykaartilaiset (2013)


Runeberg-palkinto Tapio Koivukarille
Maria Åkerblom Elävässä arkistossa
Unissasaarnaaja Helena Konttinen Elävässä arkistossa
Kartanolaisuudesta Elävässä arkistossa
Unissasaarnaaja Maria Åkerblomista on tehty myös rikosromaani
Kokkolan kaupunginteatterin näytelmä Maria Åkerblomista

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri