Minna Joenniemi
Yle
Tehtävä taidemuseossa - etsi Ai Weiwein pienoismallista Ordos 100 suomalaisarkkitehtien käden jäljet. Nyt Matti Sanaksenaho ja Sami Rintala kertovat, millaista oli osallistua Ai Weiwein kuratoimaan arkkitehtien Big Brotheriin Sisä-Mongoliassa. Ordos 100 -hankkeesta ei syntynyt uutta kaupunginosaa aavikolle. Siitä jäi jäljelle pienoismalli, muutama tyhjä luksushuvila aavekaupunkiin ja suomalainen videotaideteos.
Erittäin suositussa Ai Weiwein näyttelyssä HAMissa eli Helsingin taidemuseossa on esillä muisto projektista, johon suomalaisarkkitehdit Matti ja Pirjo Sanaksenaho sekä Sami Rintala saivat kutsun osallistua. Kutsujina olivat Ordos 100 -hankeen kuraattorit kiinalainen kuvataiteilija ja arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jotka olivat yhdessä suunnitelleet Pekingin olympialaisiin 2008 kuuluisan Linnunpesä -stadionin. He haastoivat 100 arkkitehtitoimistoa eri puolilta maailmaa luomaan uutta asuinaluetta Ordokseen, hiekka-aavikon keskellä sijaitsevaan kaivoskaupunkiin Sisä-Mongoliassa Kiinassa.
Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu
Arkkitehtien tehtävänä oli suunnitella 1000 neliön huvila.
- Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu, Matti Sanaksenaho muistelee Ordosta, jonne hän matkusti kahdesti työparinsa, puolisonsa Pirjo Sanaksenahon kanssa 2008.
Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat, että sinne rakennetaan miljoonakaupunkia.
- Lähdettiin sinne kysymysmerkkinä. Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat rakentavansa miljoonakaupunkia. Sata huvilaa tuntui vielä mahdolliselta. Mutta perillä oli valmiina julkisia rakennuksia: kouluja, sairaaloita ja taidemuseoita. Muuten oli ihan tyhjää. Perspektiiviä antoi, kun kuulin, että kaupunki vastaa kysyntään. Kiinassa on valtava muuttoliike maalta kaupunkiin. Euroopan verran väkeä asutetaan maalta kaupunkiin.
Vanhan Ordoksen rinnalle oli rakentumassa uusi Ordos, jonka laajentamisen vauhti ja mittakaava epäilytti suomalaisarkkitehtia.
- Kaupunkihan rakentuu sukupolvien ajan ikään kuin sisäsyntyisesti. Se kehittyy kaupan, työn ja elinkeinojen kehityksestä. Eikä siinä onnistuttukaan, tyhjästä rakentamaan miljoonakaupunki.
Myöhemmin kävi ilmi, että Sanaksenaho oli oikeassa. Uudesta Ordoksesta, eli Kangbashin alueesta tuli kuuluisa aavekaupunki, jossa kerrostalot odottivat tyhjinä asukkaita. Ai Weiwein ja de Meuronin kohde oli megalomaanisen kaupunkihankkeen pienempi osa, huvilakaupunginosa hiekkaisella niemellä veden äärellä. Sanaksenahot päättivät suurten suunnitelmein ihmettelemisen sijasta keskittyä toimeksiantoonsa eli villaan.
Suomalainen laiva hiekkamyrskyjen keskellä
- Meillä oli ideana suunnitteilla teiden ristykseen teräväkärkinen veneen keula. Halusimme tietynlaista dynamiikkaa ja veistoksellisuutta. Toinen keskeinen piirre talossa oli lasilla katettu atrium-piha, jonka ympärille talo kiertyy.
Jos huvila olisi rakennettu, sen asukkailla olisi ollut sauna, allas ja pingishuonekin.
Suunnitelmia kommentoi raati, joka arvosteli Sanaksenahojen ensimmäistä huvilaversiota liian tavalliseksi.
- Me vastasimme, että halusimmekin rakennuksesta tavallisen, mutta kritiikin pohjalta skarppasimme veistoksellisempaan suuntaan. Monet yrittivät erikoista ratkaisua. Töistä näkyi, että aikamoista arkkitehtuurin jumppaa oli harrastettu.
Ordos 100 projektissa tavoitteena oli tiivis asuinalue, kokonaisuus, jossa huomioidaan paikan henki. Mutta osallistuvia arkkitehtitoimistoja oli 100, ja tyylejä yhtä monta. Sanaksenahosta Ordos 100 oli arkkitehtuurin ajan kuva.
- Kaikki kukat saavat kukkia, on paljon vaikutteita ja kulttuurien kollaasi.
Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa
Matti Sanaksenaho kehuu Ai Weiweitä kuraattorina.
- Hän oli luotettava ja suorapuheinen niin kuin taiteilijat ovat. Sanoi mielipiteensä arkailematta.
Arkkitehdit viettivät kaikki yhdessä viikon Ordoksessa. Mukana oli suunnittelijoita 27 maasta. Joukossa oli muun muassa arkkitehtuurin arvostetuimman palkinnon eli Pritzker-palkinnon2016 saanut chileläinen Alejandro Aravena, jonka suunnitelma löytyy kansainvälisen verkkolehden, ArchDailyn, kokoamilta Ordos 100 -sivuilta.
- Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa. Kun seminaarit vaan jatkuivat, takapenkiltä alkoi kuulua kuorsausta. Nukkuja oli Ai Weiwei.
Huvila kuin Kiinan muuri
Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua.
- Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua, arkkitehti Sami Rintala kiteyttää.
Norjassa työskentelevän Rintalan arkkitehtitoimisto Rintala Eggertsson on joutunut pettymään Kiinaan kahdesti. Ordos 100 -hankkeessa oli mukana Ai Weiwei ja toisessa projektissa Pritzker –palkinnon vuonna 2012 saanut Wang Zhu ja hänen puolisonsa Lu Wenyu. Mutta arvostettujen arkkitehtien osallistuminen, ja kunnianhimoiset, eettisesti arvokkaat tavoitteet, eivät taanneet projektien onnistumista.
Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta.
- Kumpaankin hankkeeseen meni paljon aikaa ja yritimme tehdä parhaamme, mutta jostain syystä ne on pysäytetty. Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta. Lähtökohdat olivat todella myönteiset, eli yhteyksien luomista ymmärryksen lisäämiseksi. Se, että parhaat projektit lakkautetaan, on huono idea. Ne, jotka toteutuvat, toistavat länsimaista arkkitehtuuria.
Myös Sami Rintala kehuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin ja Ai Weiwein toimintaa.
- Kaikki mikä liittyi itse tehtävään ja tehtävänantoon, meni hyvin. Koko idea oli hyvä. Jos sinne aiotaan asuttaa ihmisiä, niin sen sijaan, että tehdään teollista asuinrakentamista, tehdään omaperäistä arkkitehtuuria.
Mitä Rintala haluaisi, että Helsingin taidemuseon näyttelyvieras ajattelee löytäessään Ai Weiwein pienoismallista arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin yksinkertaisen kuutio?
Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.
- Ihmisten pitäisi päästä sen sisälle. Ulkoa se on betoninen neliö, joka yrittää olla rauhallisesti paikallaan - Kiinan muuri, jonka sisällä on kaikki liikenne. Muuri suojaa talon sisällä olevia puisia laatikoita, joissa itse eläminen tapahtuu.
Toimiston tavoitteena oli synnyttää tontille mikroilmasto. Villan sisällä olisi ollut täysin vastakkainen ilmasto kuin ulkona aavikolla. Muuri toimii aavikolla tuulensuojana, muodostaa sisäpihan. Talossa on kolme kerrosta maan päällä ja yksi maan alla.
- Ordoksessa on kesällä hyvin kuuma ja kuiva ilmasto. Keskellä rakennusta on keidas, jossa on vesiallas. Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.
Lisää kuvia Rintala Eggertsson Architectsin suunnitelmasta löytyy ArchDailyn -sivuilta.
Kiinan hankkeiden jälkeen Sami Rintalan toimistolla on ollut vaikeuksia saada viisumeita maahan. Sanaksenahoilla on takanaan 10 vuotta kestänyt projekti, josta syntyi 800 neliön kokous- ja kongressihuvila Nanjingiin.
Miltä Ordos 100 alue näyttää nyt? - suomalainen kuvataiteilija kuvasi autiot talot videoteokseensa
Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys.
Mitä Ordos 100 -hankkeesta tuli? Ainakin siitä on syntynyt suomalaisen kuvataiteilijan Tuomas A. Laitisen videoteos Conductor, joka käsittelee kuparin kiertokulkua ja kahta aavekaupunkia, Ordosta Kiinassa ja Detroitia Yhdysvalloissa. Laitinen vieraili Ordoksessa 2013 ja näki Ai Weiwein Ordos 100 -pienoismallin esillä taidemuseossa, joka odottaa täydessä ripustuksessa kävijöitä. Museossa on vain kolme työntekijää ja hyvin hiljaista. Kaupunigin kerrostalot täyttyvät Ordoksessa vähitellen, mutta Ai Weiwein ja Herzog & de Meuronin hankeen alueelle on rakennettu muutamia kiinalaisten arkkitehtien suunnittelemia huviloita, jotka seisovat tyhjillään. Näin Laitinen kommentoi Ordosta yle.fi/arkkitehtuurin haastattelussa viime vuonna:
- Ordoksessa tiivistyy absurdi ajatus siitä, että miten kummallisilta ihmisen rakentamat järjestelmät tuntuvat tilanteessa, jossa kapitalistisen järjestelmän epävarmuus on kuitenkin vallitseva asiaintila. Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys, jonka kautta maailman prosesseja oli kiinnostavaa peilailla. Se on kaikin puolin hyvinkin outo paikka, jossa on erittäin erikoinen, aavemainen tunnelma.
Lue koko artikkeli Tuomas A. Laitisen #arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin.
Ai Weiwein näyttely HAMissa esillä helmikuun loppuun asti.
Ai Weiwein näyttely HAMissa.
Katso Yle Areena: KulttuuriCocktail - Ai Weiwein viisi strategiaa
Lisää ohjelmasta
- “Olen viettänyt elämäni parhaat vuodet teippirulla kädessä pakkaamassa levyjä“ – Jussi Lehtisalon Ektro Records koluaa marginaalin käymättömiä korpimaita
- Kalsareista tehtiin renessanssimyssy – Näin hurahdimme karanteenitaiteeseen
- “Aina vain väki kailottaa Coronavirusta! Alkaa ottaa nuppiin!” – Asterixissa seikkaili jo vuosia sitten voittamattomalta vaikuttava Coronavirus ja kiero toverinsa Bacillus
