Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Tässä pienoismallissa Hamissa eli Helsingin taidemuseossa näkyy myös suomalaisarkkitehtien käsiala. Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi ordos

Tehtävä taidemuseossa - etsi Ai Weiwein pienoismallista Ordos 100 suomalaisarkkitehtien käden jäljet. Nyt Matti Sanaksenaho ja Sami Rintala kertovat, millaista oli osallistua Ai Weiwein kuratoimaan arkkitehtien Big Brotheriin Sisä-Mongoliassa. Ordos 100 -hankkeesta ei syntynyt uutta kaupunginosaa aavikolle. Siitä jäi jäljelle pienoismalli, muutama tyhjä luksushuvila aavekaupunkiin ja suomalainen videotaideteos.

Erittäin suositussa Ai Weiwein näyttelyssä HAMissa eli Helsingin taidemuseossa on esillä muisto projektista, johon suomalaisarkkitehdit Matti ja Pirjo Sanaksenaho sekä Sami Rintala saivat kutsun osallistua. Kutsujina olivat Ordos 100 -hankeen kuraattorit kiinalainen kuvataiteilija ja arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jotka olivat yhdessä suunnitelleet Pekingin olympialaisiin 2008 kuuluisan Linnunpesä -stadionin. He haastoivat 100 arkkitehtitoimistoa eri puolilta maailmaa luomaan uutta asuinaluetta Ordokseen, hiekka-aavikon keskellä sijaitsevaan kaivoskaupunkiin Sisä-Mongoliassa Kiinassa.

Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu

Arkkitehtien tehtävänä oli suunnitella 1000 neliön huvila.

- Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu, Matti Sanaksenaho muistelee Ordosta, jonne hän matkusti kahdesti työparinsa, puolisonsa Pirjo Sanaksenahon kanssa 2008.

Pirjo Sanaksenaho Ordos
Pirjo Sanakseaho Pirjo Sanaksenaho Ordos Kuva: Matti Sanaksenaho sanakasenaho
Matti Sanaksenaho Ordos
Matti Sanaksenaho Matti Sanaksenaho Ordos Kuva: Pirjo Sanaksenaho sanaksenaho
Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat, että sinne rakennetaan miljoonakaupunkia.

- Lähdettiin sinne kysymysmerkkinä. Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat rakentavansa miljoonakaupunkia. Sata huvilaa tuntui vielä mahdolliselta. Mutta perillä oli valmiina julkisia rakennuksia: kouluja, sairaaloita ja taidemuseoita. Muuten oli ihan tyhjää. Perspektiiviä antoi, kun kuulin, että kaupunki vastaa kysyntään. Kiinassa on valtava muuttoliike maalta kaupunkiin. Euroopan verran väkeä asutetaan maalta kaupunkiin.

Vanhan Ordoksen rinnalle oli rakentumassa uusi Ordos, jonka laajentamisen vauhti ja mittakaava epäilytti suomalaisarkkitehtia.

- Kaupunkihan rakentuu sukupolvien ajan ikään kuin sisäsyntyisesti. Se kehittyy kaupan, työn ja elinkeinojen kehityksestä. Eikä siinä onnistuttukaan, tyhjästä rakentamaan miljoonakaupunki.

Myöhemmin kävi ilmi, että Sanaksenaho oli oikeassa. Uudesta Ordoksesta, eli Kangbashin alueesta tuli kuuluisa aavekaupunki, jossa kerrostalot odottivat tyhjinä asukkaita. Ai Weiwein ja de Meuronin kohde oli megalomaanisen kaupunkihankkeen pienempi osa, huvilakaupunginosa hiekkaisella niemellä veden äärellä. Sanaksenahot päättivät suurten suunnitelmein ihmettelemisen sijasta keskittyä toimeksiantoonsa eli villaan.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suomalainen laiva hiekkamyrskyjen keskellä

- Meillä oli ideana suunnitteilla teiden ristykseen teräväkärkinen veneen keula. Halusimme tietynlaista dynamiikkaa ja veistoksellisuutta. Toinen keskeinen piirre talossa oli lasilla katettu atrium-piha, jonka ympärille talo kiertyy.

Jos huvila olisi rakennettu, sen asukkailla olisi ollut sauna, allas ja pingishuonekin.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suunnitelmia kommentoi raati, joka arvosteli Sanaksenahojen ensimmäistä huvilaversiota liian tavalliseksi.

- Me vastasimme, että halusimmekin rakennuksesta tavallisen, mutta kritiikin pohjalta skarppasimme veistoksellisempaan suuntaan. Monet yrittivät erikoista ratkaisua. Töistä näkyi, että aikamoista arkkitehtuurin jumppaa oli harrastettu.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Sisäpiha Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Ordos 100 projektissa tavoitteena oli tiivis asuinalue, kokonaisuus, jossa huomioidaan paikan henki. Mutta osallistuvia arkkitehtitoimistoja oli 100, ja tyylejä yhtä monta. Sanaksenahosta Ordos 100 oli arkkitehtuurin ajan kuva.

- Kaikki kukat saavat kukkia, on paljon vaikutteita ja kulttuurien kollaasi.

Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa

Matti Sanaksenaho kehuu Ai Weiweitä kuraattorina.

- Hän oli luotettava ja suorapuheinen niin kuin taiteilijat ovat. Sanoi mielipiteensä arkailematta.

Arkkitehdit viettivät kaikki yhdessä viikon Ordoksessa. Mukana oli suunnittelijoita 27 maasta. Joukossa oli muun muassa arkkitehtuurin arvostetuimman palkinnon eli Pritzker-palkinnon2016 saanut chileläinen Alejandro Aravena, jonka suunnitelma löytyy kansainvälisen verkkolehden, ArchDailyn, kokoamilta Ordos 100 -sivuilta.

- Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa. Kun seminaarit vaan jatkuivat, takapenkiltä alkoi kuulua kuorsausta. Nukkuja oli Ai Weiwei.

Huvila kuin Kiinan muuri

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Norjalais-suomalaisen arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin suunnitelma Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala
Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua.

- Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua, arkkitehti Sami Rintala kiteyttää.

Norjassa työskentelevän Rintalan arkkitehtitoimisto Rintala Eggertsson on joutunut pettymään Kiinaan kahdesti. Ordos 100 -hankkeessa oli mukana Ai Weiwei ja toisessa projektissa Pritzker –palkinnon vuonna 2012 saanut Wang Zhu ja hänen puolisonsa Lu Wenyu. Mutta arvostettujen arkkitehtien osallistuminen, ja kunnianhimoiset, eettisesti arvokkaat tavoitteet, eivät taanneet projektien onnistumista.

Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta.

- Kumpaankin hankkeeseen meni paljon aikaa ja yritimme tehdä parhaamme, mutta jostain syystä ne on pysäytetty. Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta. Lähtökohdat olivat todella myönteiset, eli yhteyksien luomista ymmärryksen lisäämiseksi. Se, että parhaat projektit lakkautetaan, on huono idea. Ne, jotka toteutuvat, toistavat länsimaista arkkitehtuuria.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Betonibunkkeri olisi suojannut puista sisusta Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala

Myös Sami Rintala kehuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin ja Ai Weiwein toimintaa.

- Kaikki mikä liittyi itse tehtävään ja tehtävänantoon, meni hyvin. Koko idea oli hyvä. Jos sinne aiotaan asuttaa ihmisiä, niin sen sijaan, että tehdään teollista asuinrakentamista, tehdään omaperäistä arkkitehtuuria.

Mitä Rintala haluaisi, että Helsingin taidemuseon näyttelyvieras ajattelee löytäessään Ai Weiwein pienoismallista arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin yksinkertaisen kuutio?

Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects
Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects Kuva: Rintala Eggertsson Architects sami rintala
Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

- Ihmisten pitäisi päästä sen sisälle. Ulkoa se on betoninen neliö, joka yrittää olla rauhallisesti paikallaan - Kiinan muuri, jonka sisällä on kaikki liikenne. Muuri suojaa talon sisällä olevia puisia laatikoita, joissa itse eläminen tapahtuu.

Toimiston tavoitteena oli synnyttää tontille mikroilmasto. Villan sisällä olisi ollut täysin vastakkainen ilmasto kuin ulkona aavikolla. Muuri toimii aavikolla tuulensuojana, muodostaa sisäpihan. Talossa on kolme kerrosta maan päällä ja yksi maan alla.

- Ordoksessa on kesällä hyvin kuuma ja kuiva ilmasto. Keskellä rakennusta on keidas, jossa on vesiallas. Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

Lisää kuvia Rintala Eggertsson Architectsin suunnitelmasta löytyy ArchDailyn -sivuilta.

Kiinan hankkeiden jälkeen Sami Rintalan toimistolla on ollut vaikeuksia saada viisumeita maahan. Sanaksenahoilla on takanaan 10 vuotta kestänyt projekti, josta syntyi 800 neliön kokous- ja kongressihuvila Nanjingiin.

Miltä Ordos 100 alue näyttää nyt? - suomalainen kuvataiteilija kuvasi autiot talot videoteokseensa

Ai Weiwei: Ordos 100 Model, 2011. Frames, 2013. IOU Wallpaper, 2011-2013 kuva:HAM / Maija ToivanenOrdos
Kuva: Helsingin taidemuseo/Helsinki Art Museum, Tuomas A. Laitinen
Ordos
Kangbashin huviloita kuvattuna 2013, kuva videoteoksesta Conductor Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Yksityiskohta teoksesta, 2014
Yksityiskohta teoksesta, 2014 Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Ordos
Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys.

Mitä Ordos 100 -hankkeesta tuli? Ainakin siitä on syntynyt suomalaisen kuvataiteilijan Tuomas A. Laitisen videoteos Conductor, joka käsittelee kuparin kiertokulkua ja kahta aavekaupunkia, Ordosta Kiinassa ja Detroitia Yhdysvalloissa. Laitinen vieraili Ordoksessa 2013 ja näki Ai Weiwein Ordos 100 -pienoismallin esillä taidemuseossa, joka odottaa täydessä ripustuksessa kävijöitä. Museossa on vain kolme työntekijää ja hyvin hiljaista. Kaupunigin kerrostalot täyttyvät Ordoksessa vähitellen, mutta Ai Weiwein ja Herzog & de Meuronin hankeen alueelle on rakennettu muutamia kiinalaisten arkkitehtien suunnittelemia huviloita, jotka seisovat tyhjillään. Näin Laitinen kommentoi Ordosta yle.fi/arkkitehtuurin haastattelussa viime vuonna:

- Ordoksessa tiivistyy absurdi ajatus siitä, että miten kummallisilta ihmisen rakentamat järjestelmät tuntuvat tilanteessa, jossa kapitalistisen järjestelmän epävarmuus on kuitenkin vallitseva asiaintila. Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys, jonka kautta maailman prosesseja oli kiinnostavaa peilailla. Se on kaikin puolin hyvinkin outo paikka, jossa on erittäin erikoinen, aavemainen tunnelma.

Lue koko artikkeli Tuomas A. Laitisen #arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin.

Ordos
Autio Art Hotel, EXH Design. Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen tuomas laitinen

Ai Weiwein näyttely HAMissa esillä helmikuun loppuun asti.
Ai Weiwein näyttely HAMissa.

Katso Yle Areena: KulttuuriCocktail - Ai Weiwein viisi strategiaa

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.