Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Tässä pienoismallissa Hamissa eli Helsingin taidemuseossa näkyy myös suomalaisarkkitehtien käsiala. Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi ordos

Tehtävä taidemuseossa - etsi Ai Weiwein pienoismallista Ordos 100 suomalaisarkkitehtien käden jäljet. Nyt Matti Sanaksenaho ja Sami Rintala kertovat, millaista oli osallistua Ai Weiwein kuratoimaan arkkitehtien Big Brotheriin Sisä-Mongoliassa. Ordos 100 -hankkeesta ei syntynyt uutta kaupunginosaa aavikolle. Siitä jäi jäljelle pienoismalli, muutama tyhjä luksushuvila aavekaupunkiin ja suomalainen videotaideteos.

Erittäin suositussa Ai Weiwein näyttelyssä HAMissa eli Helsingin taidemuseossa on esillä muisto projektista, johon suomalaisarkkitehdit Matti ja Pirjo Sanaksenaho sekä Sami Rintala saivat kutsun osallistua. Kutsujina olivat Ordos 100 -hankeen kuraattorit kiinalainen kuvataiteilija ja arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jotka olivat yhdessä suunnitelleet Pekingin olympialaisiin 2008 kuuluisan Linnunpesä -stadionin. He haastoivat 100 arkkitehtitoimistoa eri puolilta maailmaa luomaan uutta asuinaluetta Ordokseen, hiekka-aavikon keskellä sijaitsevaan kaivoskaupunkiin Sisä-Mongoliassa Kiinassa.

Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu

Arkkitehtien tehtävänä oli suunnitella 1000 neliön huvila.

- Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu, Matti Sanaksenaho muistelee Ordosta, jonne hän matkusti kahdesti työparinsa, puolisonsa Pirjo Sanaksenahon kanssa 2008.

Pirjo Sanaksenaho Ordos
Pirjo Sanakseaho Pirjo Sanaksenaho Ordos Kuva: Matti Sanaksenaho sanakasenaho
Matti Sanaksenaho Ordos
Matti Sanaksenaho Matti Sanaksenaho Ordos Kuva: Pirjo Sanaksenaho sanaksenaho
Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat, että sinne rakennetaan miljoonakaupunkia.

- Lähdettiin sinne kysymysmerkkinä. Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat rakentavansa miljoonakaupunkia. Sata huvilaa tuntui vielä mahdolliselta. Mutta perillä oli valmiina julkisia rakennuksia: kouluja, sairaaloita ja taidemuseoita. Muuten oli ihan tyhjää. Perspektiiviä antoi, kun kuulin, että kaupunki vastaa kysyntään. Kiinassa on valtava muuttoliike maalta kaupunkiin. Euroopan verran väkeä asutetaan maalta kaupunkiin.

Vanhan Ordoksen rinnalle oli rakentumassa uusi Ordos, jonka laajentamisen vauhti ja mittakaava epäilytti suomalaisarkkitehtia.

- Kaupunkihan rakentuu sukupolvien ajan ikään kuin sisäsyntyisesti. Se kehittyy kaupan, työn ja elinkeinojen kehityksestä. Eikä siinä onnistuttukaan, tyhjästä rakentamaan miljoonakaupunki.

Myöhemmin kävi ilmi, että Sanaksenaho oli oikeassa. Uudesta Ordoksesta, eli Kangbashin alueesta tuli kuuluisa aavekaupunki, jossa kerrostalot odottivat tyhjinä asukkaita. Ai Weiwein ja de Meuronin kohde oli megalomaanisen kaupunkihankkeen pienempi osa, huvilakaupunginosa hiekkaisella niemellä veden äärellä. Sanaksenahot päättivät suurten suunnitelmein ihmettelemisen sijasta keskittyä toimeksiantoonsa eli villaan.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suomalainen laiva hiekkamyrskyjen keskellä

- Meillä oli ideana suunnitteilla teiden ristykseen teräväkärkinen veneen keula. Halusimme tietynlaista dynamiikkaa ja veistoksellisuutta. Toinen keskeinen piirre talossa oli lasilla katettu atrium-piha, jonka ympärille talo kiertyy.

Jos huvila olisi rakennettu, sen asukkailla olisi ollut sauna, allas ja pingishuonekin.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suunnitelmia kommentoi raati, joka arvosteli Sanaksenahojen ensimmäistä huvilaversiota liian tavalliseksi.

- Me vastasimme, että halusimmekin rakennuksesta tavallisen, mutta kritiikin pohjalta skarppasimme veistoksellisempaan suuntaan. Monet yrittivät erikoista ratkaisua. Töistä näkyi, että aikamoista arkkitehtuurin jumppaa oli harrastettu.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Sisäpiha Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Ordos 100 projektissa tavoitteena oli tiivis asuinalue, kokonaisuus, jossa huomioidaan paikan henki. Mutta osallistuvia arkkitehtitoimistoja oli 100, ja tyylejä yhtä monta. Sanaksenahosta Ordos 100 oli arkkitehtuurin ajan kuva.

- Kaikki kukat saavat kukkia, on paljon vaikutteita ja kulttuurien kollaasi.

Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa

Matti Sanaksenaho kehuu Ai Weiweitä kuraattorina.

- Hän oli luotettava ja suorapuheinen niin kuin taiteilijat ovat. Sanoi mielipiteensä arkailematta.

Arkkitehdit viettivät kaikki yhdessä viikon Ordoksessa. Mukana oli suunnittelijoita 27 maasta. Joukossa oli muun muassa arkkitehtuurin arvostetuimman palkinnon eli Pritzker-palkinnon2016 saanut chileläinen Alejandro Aravena, jonka suunnitelma löytyy kansainvälisen verkkolehden, ArchDailyn, kokoamilta Ordos 100 -sivuilta.

- Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa. Kun seminaarit vaan jatkuivat, takapenkiltä alkoi kuulua kuorsausta. Nukkuja oli Ai Weiwei.

Huvila kuin Kiinan muuri

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Norjalais-suomalaisen arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin suunnitelma Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala
Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua.

- Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua, arkkitehti Sami Rintala kiteyttää.

Norjassa työskentelevän Rintalan arkkitehtitoimisto Rintala Eggertsson on joutunut pettymään Kiinaan kahdesti. Ordos 100 -hankkeessa oli mukana Ai Weiwei ja toisessa projektissa Pritzker –palkinnon vuonna 2012 saanut Wang Zhu ja hänen puolisonsa Lu Wenyu. Mutta arvostettujen arkkitehtien osallistuminen, ja kunnianhimoiset, eettisesti arvokkaat tavoitteet, eivät taanneet projektien onnistumista.

Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta.

- Kumpaankin hankkeeseen meni paljon aikaa ja yritimme tehdä parhaamme, mutta jostain syystä ne on pysäytetty. Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta. Lähtökohdat olivat todella myönteiset, eli yhteyksien luomista ymmärryksen lisäämiseksi. Se, että parhaat projektit lakkautetaan, on huono idea. Ne, jotka toteutuvat, toistavat länsimaista arkkitehtuuria.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Betonibunkkeri olisi suojannut puista sisusta Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala

Myös Sami Rintala kehuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin ja Ai Weiwein toimintaa.

- Kaikki mikä liittyi itse tehtävään ja tehtävänantoon, meni hyvin. Koko idea oli hyvä. Jos sinne aiotaan asuttaa ihmisiä, niin sen sijaan, että tehdään teollista asuinrakentamista, tehdään omaperäistä arkkitehtuuria.

Mitä Rintala haluaisi, että Helsingin taidemuseon näyttelyvieras ajattelee löytäessään Ai Weiwein pienoismallista arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin yksinkertaisen kuutio?

Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects
Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects Kuva: Rintala Eggertsson Architects sami rintala
Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

- Ihmisten pitäisi päästä sen sisälle. Ulkoa se on betoninen neliö, joka yrittää olla rauhallisesti paikallaan - Kiinan muuri, jonka sisällä on kaikki liikenne. Muuri suojaa talon sisällä olevia puisia laatikoita, joissa itse eläminen tapahtuu.

Toimiston tavoitteena oli synnyttää tontille mikroilmasto. Villan sisällä olisi ollut täysin vastakkainen ilmasto kuin ulkona aavikolla. Muuri toimii aavikolla tuulensuojana, muodostaa sisäpihan. Talossa on kolme kerrosta maan päällä ja yksi maan alla.

- Ordoksessa on kesällä hyvin kuuma ja kuiva ilmasto. Keskellä rakennusta on keidas, jossa on vesiallas. Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

Lisää kuvia Rintala Eggertsson Architectsin suunnitelmasta löytyy ArchDailyn -sivuilta.

Kiinan hankkeiden jälkeen Sami Rintalan toimistolla on ollut vaikeuksia saada viisumeita maahan. Sanaksenahoilla on takanaan 10 vuotta kestänyt projekti, josta syntyi 800 neliön kokous- ja kongressihuvila Nanjingiin.

Miltä Ordos 100 alue näyttää nyt? - suomalainen kuvataiteilija kuvasi autiot talot videoteokseensa

Ai Weiwei: Ordos 100 Model, 2011. Frames, 2013. IOU Wallpaper, 2011-2013 kuva:HAM / Maija ToivanenOrdos
Kuva: Helsingin taidemuseo/Helsinki Art Museum, Tuomas A. Laitinen
Ordos
Kangbashin huviloita kuvattuna 2013, kuva videoteoksesta Conductor Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Yksityiskohta teoksesta, 2014
Yksityiskohta teoksesta, 2014 Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Ordos
Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys.

Mitä Ordos 100 -hankkeesta tuli? Ainakin siitä on syntynyt suomalaisen kuvataiteilijan Tuomas A. Laitisen videoteos Conductor, joka käsittelee kuparin kiertokulkua ja kahta aavekaupunkia, Ordosta Kiinassa ja Detroitia Yhdysvalloissa. Laitinen vieraili Ordoksessa 2013 ja näki Ai Weiwein Ordos 100 -pienoismallin esillä taidemuseossa, joka odottaa täydessä ripustuksessa kävijöitä. Museossa on vain kolme työntekijää ja hyvin hiljaista. Kaupunigin kerrostalot täyttyvät Ordoksessa vähitellen, mutta Ai Weiwein ja Herzog & de Meuronin hankeen alueelle on rakennettu muutamia kiinalaisten arkkitehtien suunnittelemia huviloita, jotka seisovat tyhjillään. Näin Laitinen kommentoi Ordosta yle.fi/arkkitehtuurin haastattelussa viime vuonna:

- Ordoksessa tiivistyy absurdi ajatus siitä, että miten kummallisilta ihmisen rakentamat järjestelmät tuntuvat tilanteessa, jossa kapitalistisen järjestelmän epävarmuus on kuitenkin vallitseva asiaintila. Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys, jonka kautta maailman prosesseja oli kiinnostavaa peilailla. Se on kaikin puolin hyvinkin outo paikka, jossa on erittäin erikoinen, aavemainen tunnelma.

Lue koko artikkeli Tuomas A. Laitisen #arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin.

Ordos
Autio Art Hotel, EXH Design. Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen tuomas laitinen

Ai Weiwein näyttely HAMissa esillä helmikuun loppuun asti.
Ai Weiwein näyttely HAMissa.

Katso Yle Areena: KulttuuriCocktail - Ai Weiwein viisi strategiaa

Kommentit
  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Scifi-eepos Läskimooses - tulevaisuuden klassikko?

    Läskimooses on jo noteerattu Art Review -lehdessä

    Sen piti olla alunperin kevyt Mars-höpöhöpöseikkailu, mutta siitä tulikin yli tuhatsivuinen -scifieepos. Matti Hagelbergin jatkosarjakuva Läskimooses kertoo ihmiskunnan ja universumin kehityksestä ja avaruudessa vaikuttavista sivilisaatioista. Läskimooses on saavuttanut sarjakuvapiireissä jo kulttimaineen, ja arvostettu Art Review -lehti seuraa hanketta.

  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Sodan kauhut ilman sankaritarinoita

    Kokijoina evakkotyttö, tärähtänyt sotilas ja lehmä

    Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuva kuvaa jatkosodan kaaoottista evakkovaihetta uudenlaisesta näkökulmasta. Kokevia henkilöitä ovat karjakkotyttö, järkensä menettänyt sotilas sekä eräällä tavalla myös lehmä. Moisseinen on tietoisesti hakenut vastakohtaa sankaritarinoille, jotka ovat leimanneet sodan käsittelyä.