Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Tässä pienoismallissa Hamissa eli Helsingin taidemuseossa näkyy myös suomalaisarkkitehtien käsiala. Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi ordos

Tehtävä taidemuseossa - etsi Ai Weiwein pienoismallista Ordos 100 suomalaisarkkitehtien käden jäljet. Nyt Matti Sanaksenaho ja Sami Rintala kertovat, millaista oli osallistua Ai Weiwein kuratoimaan arkkitehtien Big Brotheriin Sisä-Mongoliassa. Ordos 100 -hankkeesta ei syntynyt uutta kaupunginosaa aavikolle. Siitä jäi jäljelle pienoismalli, muutama tyhjä luksushuvila aavekaupunkiin ja suomalainen videotaideteos.

Erittäin suositussa Ai Weiwein näyttelyssä HAMissa eli Helsingin taidemuseossa on esillä muisto projektista, johon suomalaisarkkitehdit Matti ja Pirjo Sanaksenaho sekä Sami Rintala saivat kutsun osallistua. Kutsujina olivat Ordos 100 -hankeen kuraattorit kiinalainen kuvataiteilija ja arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jotka olivat yhdessä suunnitelleet Pekingin olympialaisiin 2008 kuuluisan Linnunpesä -stadionin. He haastoivat 100 arkkitehtitoimistoa eri puolilta maailmaa luomaan uutta asuinaluetta Ordokseen, hiekka-aavikon keskellä sijaitsevaan kaivoskaupunkiin Sisä-Mongoliassa Kiinassa.

Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu

Arkkitehtien tehtävänä oli suunnitella 1000 neliön huvila.

- Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu, Matti Sanaksenaho muistelee Ordosta, jonne hän matkusti kahdesti työparinsa, puolisonsa Pirjo Sanaksenahon kanssa 2008.

Pirjo Sanaksenaho Ordos
Pirjo Sanakseaho Pirjo Sanaksenaho Ordos Kuva: Matti Sanaksenaho sanakasenaho
Matti Sanaksenaho Ordos
Matti Sanaksenaho Matti Sanaksenaho Ordos Kuva: Pirjo Sanaksenaho sanaksenaho
Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat, että sinne rakennetaan miljoonakaupunkia.

- Lähdettiin sinne kysymysmerkkinä. Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat rakentavansa miljoonakaupunkia. Sata huvilaa tuntui vielä mahdolliselta. Mutta perillä oli valmiina julkisia rakennuksia: kouluja, sairaaloita ja taidemuseoita. Muuten oli ihan tyhjää. Perspektiiviä antoi, kun kuulin, että kaupunki vastaa kysyntään. Kiinassa on valtava muuttoliike maalta kaupunkiin. Euroopan verran väkeä asutetaan maalta kaupunkiin.

Vanhan Ordoksen rinnalle oli rakentumassa uusi Ordos, jonka laajentamisen vauhti ja mittakaava epäilytti suomalaisarkkitehtia.

- Kaupunkihan rakentuu sukupolvien ajan ikään kuin sisäsyntyisesti. Se kehittyy kaupan, työn ja elinkeinojen kehityksestä. Eikä siinä onnistuttukaan, tyhjästä rakentamaan miljoonakaupunki.

Myöhemmin kävi ilmi, että Sanaksenaho oli oikeassa. Uudesta Ordoksesta, eli Kangbashin alueesta tuli kuuluisa aavekaupunki, jossa kerrostalot odottivat tyhjinä asukkaita. Ai Weiwein ja de Meuronin kohde oli megalomaanisen kaupunkihankkeen pienempi osa, huvilakaupunginosa hiekkaisella niemellä veden äärellä. Sanaksenahot päättivät suurten suunnitelmein ihmettelemisen sijasta keskittyä toimeksiantoonsa eli villaan.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suomalainen laiva hiekkamyrskyjen keskellä

- Meillä oli ideana suunnitteilla teiden ristykseen teräväkärkinen veneen keula. Halusimme tietynlaista dynamiikkaa ja veistoksellisuutta. Toinen keskeinen piirre talossa oli lasilla katettu atrium-piha, jonka ympärille talo kiertyy.

Jos huvila olisi rakennettu, sen asukkailla olisi ollut sauna, allas ja pingishuonekin.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suunnitelmia kommentoi raati, joka arvosteli Sanaksenahojen ensimmäistä huvilaversiota liian tavalliseksi.

- Me vastasimme, että halusimmekin rakennuksesta tavallisen, mutta kritiikin pohjalta skarppasimme veistoksellisempaan suuntaan. Monet yrittivät erikoista ratkaisua. Töistä näkyi, että aikamoista arkkitehtuurin jumppaa oli harrastettu.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Sisäpiha Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Ordos 100 projektissa tavoitteena oli tiivis asuinalue, kokonaisuus, jossa huomioidaan paikan henki. Mutta osallistuvia arkkitehtitoimistoja oli 100, ja tyylejä yhtä monta. Sanaksenahosta Ordos 100 oli arkkitehtuurin ajan kuva.

- Kaikki kukat saavat kukkia, on paljon vaikutteita ja kulttuurien kollaasi.

Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa

Matti Sanaksenaho kehuu Ai Weiweitä kuraattorina.

- Hän oli luotettava ja suorapuheinen niin kuin taiteilijat ovat. Sanoi mielipiteensä arkailematta.

Arkkitehdit viettivät kaikki yhdessä viikon Ordoksessa. Mukana oli suunnittelijoita 27 maasta. Joukossa oli muun muassa arkkitehtuurin arvostetuimman palkinnon eli Pritzker-palkinnon2016 saanut chileläinen Alejandro Aravena, jonka suunnitelma löytyy kansainvälisen verkkolehden, ArchDailyn, kokoamilta Ordos 100 -sivuilta.

- Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa. Kun seminaarit vaan jatkuivat, takapenkiltä alkoi kuulua kuorsausta. Nukkuja oli Ai Weiwei.

Huvila kuin Kiinan muuri

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Norjalais-suomalaisen arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin suunnitelma Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala
Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua.

- Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua, arkkitehti Sami Rintala kiteyttää.

Norjassa työskentelevän Rintalan arkkitehtitoimisto Rintala Eggertsson on joutunut pettymään Kiinaan kahdesti. Ordos 100 -hankkeessa oli mukana Ai Weiwei ja toisessa projektissa Pritzker –palkinnon vuonna 2012 saanut Wang Zhu ja hänen puolisonsa Lu Wenyu. Mutta arvostettujen arkkitehtien osallistuminen, ja kunnianhimoiset, eettisesti arvokkaat tavoitteet, eivät taanneet projektien onnistumista.

Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta.

- Kumpaankin hankkeeseen meni paljon aikaa ja yritimme tehdä parhaamme, mutta jostain syystä ne on pysäytetty. Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta. Lähtökohdat olivat todella myönteiset, eli yhteyksien luomista ymmärryksen lisäämiseksi. Se, että parhaat projektit lakkautetaan, on huono idea. Ne, jotka toteutuvat, toistavat länsimaista arkkitehtuuria.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Betonibunkkeri olisi suojannut puista sisusta Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala

Myös Sami Rintala kehuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin ja Ai Weiwein toimintaa.

- Kaikki mikä liittyi itse tehtävään ja tehtävänantoon, meni hyvin. Koko idea oli hyvä. Jos sinne aiotaan asuttaa ihmisiä, niin sen sijaan, että tehdään teollista asuinrakentamista, tehdään omaperäistä arkkitehtuuria.

Mitä Rintala haluaisi, että Helsingin taidemuseon näyttelyvieras ajattelee löytäessään Ai Weiwein pienoismallista arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin yksinkertaisen kuutio?

Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects
Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects Kuva: Rintala Eggertsson Architects sami rintala
Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

- Ihmisten pitäisi päästä sen sisälle. Ulkoa se on betoninen neliö, joka yrittää olla rauhallisesti paikallaan - Kiinan muuri, jonka sisällä on kaikki liikenne. Muuri suojaa talon sisällä olevia puisia laatikoita, joissa itse eläminen tapahtuu.

Toimiston tavoitteena oli synnyttää tontille mikroilmasto. Villan sisällä olisi ollut täysin vastakkainen ilmasto kuin ulkona aavikolla. Muuri toimii aavikolla tuulensuojana, muodostaa sisäpihan. Talossa on kolme kerrosta maan päällä ja yksi maan alla.

- Ordoksessa on kesällä hyvin kuuma ja kuiva ilmasto. Keskellä rakennusta on keidas, jossa on vesiallas. Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

Lisää kuvia Rintala Eggertsson Architectsin suunnitelmasta löytyy ArchDailyn -sivuilta.

Kiinan hankkeiden jälkeen Sami Rintalan toimistolla on ollut vaikeuksia saada viisumeita maahan. Sanaksenahoilla on takanaan 10 vuotta kestänyt projekti, josta syntyi 800 neliön kokous- ja kongressihuvila Nanjingiin.

Miltä Ordos 100 alue näyttää nyt? - suomalainen kuvataiteilija kuvasi autiot talot videoteokseensa

Ai Weiwei: Ordos 100 Model, 2011. Frames, 2013. IOU Wallpaper, 2011-2013 kuva:HAM / Maija ToivanenOrdos
Kuva: Helsingin taidemuseo/Helsinki Art Museum, Tuomas A. Laitinen
Ordos
Kangbashin huviloita kuvattuna 2013, kuva videoteoksesta Conductor Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Yksityiskohta teoksesta, 2014
Yksityiskohta teoksesta, 2014 Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Ordos
Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys.

Mitä Ordos 100 -hankkeesta tuli? Ainakin siitä on syntynyt suomalaisen kuvataiteilijan Tuomas A. Laitisen videoteos Conductor, joka käsittelee kuparin kiertokulkua ja kahta aavekaupunkia, Ordosta Kiinassa ja Detroitia Yhdysvalloissa. Laitinen vieraili Ordoksessa 2013 ja näki Ai Weiwein Ordos 100 -pienoismallin esillä taidemuseossa, joka odottaa täydessä ripustuksessa kävijöitä. Museossa on vain kolme työntekijää ja hyvin hiljaista. Kaupunigin kerrostalot täyttyvät Ordoksessa vähitellen, mutta Ai Weiwein ja Herzog & de Meuronin hankeen alueelle on rakennettu muutamia kiinalaisten arkkitehtien suunnittelemia huviloita, jotka seisovat tyhjillään. Näin Laitinen kommentoi Ordosta yle.fi/arkkitehtuurin haastattelussa viime vuonna:

- Ordoksessa tiivistyy absurdi ajatus siitä, että miten kummallisilta ihmisen rakentamat järjestelmät tuntuvat tilanteessa, jossa kapitalistisen järjestelmän epävarmuus on kuitenkin vallitseva asiaintila. Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys, jonka kautta maailman prosesseja oli kiinnostavaa peilailla. Se on kaikin puolin hyvinkin outo paikka, jossa on erittäin erikoinen, aavemainen tunnelma.

Lue koko artikkeli Tuomas A. Laitisen #arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin.

Ordos
Autio Art Hotel, EXH Design. Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen tuomas laitinen

Ai Weiwein näyttely HAMissa esillä helmikuun loppuun asti.
Ai Weiwein näyttely HAMissa.

Katso Yle Areena: KulttuuriCocktail - Ai Weiwein viisi strategiaa

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.