Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Tässä pienoismallissa Hamissa eli Helsingin taidemuseossa näkyy myös suomalaisarkkitehtien käsiala. Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi ordos

Tehtävä taidemuseossa - etsi Ai Weiwein pienoismallista Ordos 100 suomalaisarkkitehtien käden jäljet. Nyt Matti Sanaksenaho ja Sami Rintala kertovat, millaista oli osallistua Ai Weiwein kuratoimaan arkkitehtien Big Brotheriin Sisä-Mongoliassa. Ordos 100 -hankkeesta ei syntynyt uutta kaupunginosaa aavikolle. Siitä jäi jäljelle pienoismalli, muutama tyhjä luksushuvila aavekaupunkiin ja suomalainen videotaideteos.

Erittäin suositussa Ai Weiwein näyttelyssä HAMissa eli Helsingin taidemuseossa on esillä muisto projektista, johon suomalaisarkkitehdit Matti ja Pirjo Sanaksenaho sekä Sami Rintala saivat kutsun osallistua. Kutsujina olivat Ordos 100 -hankeen kuraattorit kiinalainen kuvataiteilija ja arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jotka olivat yhdessä suunnitelleet Pekingin olympialaisiin 2008 kuuluisan Linnunpesä -stadionin. He haastoivat 100 arkkitehtitoimistoa eri puolilta maailmaa luomaan uutta asuinaluetta Ordokseen, hiekka-aavikon keskellä sijaitsevaan kaivoskaupunkiin Sisä-Mongoliassa Kiinassa.

Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu

Arkkitehtien tehtävänä oli suunnitella 1000 neliön huvila.

- Toista vastaavaa toimeksiantoa ei ole ollut. Oikea seikkailu, Matti Sanaksenaho muistelee Ordosta, jonne hän matkusti kahdesti työparinsa, puolisonsa Pirjo Sanaksenahon kanssa 2008.

Pirjo Sanaksenaho Ordos
Pirjo Sanakseaho Pirjo Sanaksenaho Ordos Kuva: Matti Sanaksenaho sanakasenaho
Matti Sanaksenaho Ordos
Matti Sanaksenaho Matti Sanaksenaho Ordos Kuva: Pirjo Sanaksenaho sanaksenaho
Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat, että sinne rakennetaan miljoonakaupunkia.

- Lähdettiin sinne kysymysmerkkinä. Alussa tuntui vitsiltä, kun he sanoivat rakentavansa miljoonakaupunkia. Sata huvilaa tuntui vielä mahdolliselta. Mutta perillä oli valmiina julkisia rakennuksia: kouluja, sairaaloita ja taidemuseoita. Muuten oli ihan tyhjää. Perspektiiviä antoi, kun kuulin, että kaupunki vastaa kysyntään. Kiinassa on valtava muuttoliike maalta kaupunkiin. Euroopan verran väkeä asutetaan maalta kaupunkiin.

Vanhan Ordoksen rinnalle oli rakentumassa uusi Ordos, jonka laajentamisen vauhti ja mittakaava epäilytti suomalaisarkkitehtia.

- Kaupunkihan rakentuu sukupolvien ajan ikään kuin sisäsyntyisesti. Se kehittyy kaupan, työn ja elinkeinojen kehityksestä. Eikä siinä onnistuttukaan, tyhjästä rakentamaan miljoonakaupunki.

Myöhemmin kävi ilmi, että Sanaksenaho oli oikeassa. Uudesta Ordoksesta, eli Kangbashin alueesta tuli kuuluisa aavekaupunki, jossa kerrostalot odottivat tyhjinä asukkaita. Ai Weiwein ja de Meuronin kohde oli megalomaanisen kaupunkihankkeen pienempi osa, huvilakaupunginosa hiekkaisella niemellä veden äärellä. Sanaksenahot päättivät suurten suunnitelmein ihmettelemisen sijasta keskittyä toimeksiantoonsa eli villaan.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suomalainen laiva hiekkamyrskyjen keskellä

- Meillä oli ideana suunnitteilla teiden ristykseen teräväkärkinen veneen keula. Halusimme tietynlaista dynamiikkaa ja veistoksellisuutta. Toinen keskeinen piirre talossa oli lasilla katettu atrium-piha, jonka ympärille talo kiertyy.

Jos huvila olisi rakennettu, sen asukkailla olisi ollut sauna, allas ja pingishuonekin.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sanaksenaho
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Suunnitelmia kommentoi raati, joka arvosteli Sanaksenahojen ensimmäistä huvilaversiota liian tavalliseksi.

- Me vastasimme, että halusimmekin rakennuksesta tavallisen, mutta kritiikin pohjalta skarppasimme veistoksellisempaan suuntaan. Monet yrittivät erikoista ratkaisua. Töistä näkyi, että aikamoista arkkitehtuurin jumppaa oli harrastettu.

Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit
Sisäpiha Ordos 100 luonnos Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Sanaksenaho Arkkitehdit sanaksenaho

Ordos 100 projektissa tavoitteena oli tiivis asuinalue, kokonaisuus, jossa huomioidaan paikan henki. Mutta osallistuvia arkkitehtitoimistoja oli 100, ja tyylejä yhtä monta. Sanaksenahosta Ordos 100 oli arkkitehtuurin ajan kuva.

- Kaikki kukat saavat kukkia, on paljon vaikutteita ja kulttuurien kollaasi.

Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa

Matti Sanaksenaho kehuu Ai Weiweitä kuraattorina.

- Hän oli luotettava ja suorapuheinen niin kuin taiteilijat ovat. Sanoi mielipiteensä arkailematta.

Arkkitehdit viettivät kaikki yhdessä viikon Ordoksessa. Mukana oli suunnittelijoita 27 maasta. Joukossa oli muun muassa arkkitehtuurin arvostetuimman palkinnon eli Pritzker-palkinnon2016 saanut chileläinen Alejandro Aravena, jonka suunnitelma löytyy kansainvälisen verkkolehden, ArchDailyn, kokoamilta Ordos 100 -sivuilta.

- Se oli kuin olisi ollut Big Brother -talossa. Kun seminaarit vaan jatkuivat, takapenkiltä alkoi kuulua kuorsausta. Nukkuja oli Ai Weiwei.

Huvila kuin Kiinan muuri

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Norjalais-suomalaisen arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin suunnitelma Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala
Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua.

- Kun projektin aloittaa hullusti ja lopettaa hullusta, ei ole mahdollisuutta onnistua, arkkitehti Sami Rintala kiteyttää.

Norjassa työskentelevän Rintalan arkkitehtitoimisto Rintala Eggertsson on joutunut pettymään Kiinaan kahdesti. Ordos 100 -hankkeessa oli mukana Ai Weiwei ja toisessa projektissa Pritzker –palkinnon vuonna 2012 saanut Wang Zhu ja hänen puolisonsa Lu Wenyu. Mutta arvostettujen arkkitehtien osallistuminen, ja kunnianhimoiset, eettisesti arvokkaat tavoitteet, eivät taanneet projektien onnistumista.

Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta.

- Kumpaankin hankkeeseen meni paljon aikaa ja yritimme tehdä parhaamme, mutta jostain syystä ne on pysäytetty. Kummassakin oli kyseessä epäonnistunut yhdistelmä valtionohjausta ja yksityistä omistusta. Lähtökohdat olivat todella myönteiset, eli yhteyksien luomista ymmärryksen lisäämiseksi. Se, että parhaat projektit lakkautetaan, on huono idea. Ne, jotka toteutuvat, toistavat länsimaista arkkitehtuuria.

Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa
Betonibunkkeri olisi suojannut puista sisusta Ai WeiWein Ordos 100 pienoismalli Helsingin taidemuseossa Kuva: Minna Joenniemi sami rintala

Myös Sami Rintala kehuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin ja Ai Weiwein toimintaa.

- Kaikki mikä liittyi itse tehtävään ja tehtävänantoon, meni hyvin. Koko idea oli hyvä. Jos sinne aiotaan asuttaa ihmisiä, niin sen sijaan, että tehdään teollista asuinrakentamista, tehdään omaperäistä arkkitehtuuria.

Mitä Rintala haluaisi, että Helsingin taidemuseon näyttelyvieras ajattelee löytäessään Ai Weiwein pienoismallista arkkitehtitoimisto Rintala Eggertssonin yksinkertaisen kuutio?

Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects
Ordos 100 huvilan luonnos Rintala Eggertsson Architects Kuva: Rintala Eggertsson Architects sami rintala
Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

- Ihmisten pitäisi päästä sen sisälle. Ulkoa se on betoninen neliö, joka yrittää olla rauhallisesti paikallaan - Kiinan muuri, jonka sisällä on kaikki liikenne. Muuri suojaa talon sisällä olevia puisia laatikoita, joissa itse eläminen tapahtuu.

Toimiston tavoitteena oli synnyttää tontille mikroilmasto. Villan sisällä olisi ollut täysin vastakkainen ilmasto kuin ulkona aavikolla. Muuri toimii aavikolla tuulensuojana, muodostaa sisäpihan. Talossa on kolme kerrosta maan päällä ja yksi maan alla.

- Ordoksessa on kesällä hyvin kuuma ja kuiva ilmasto. Keskellä rakennusta on keidas, jossa on vesiallas. Kun katsot yläkerroksista alas niin näet taivaan heijastuvan vedestä.

Lisää kuvia Rintala Eggertsson Architectsin suunnitelmasta löytyy ArchDailyn -sivuilta.

Kiinan hankkeiden jälkeen Sami Rintalan toimistolla on ollut vaikeuksia saada viisumeita maahan. Sanaksenahoilla on takanaan 10 vuotta kestänyt projekti, josta syntyi 800 neliön kokous- ja kongressihuvila Nanjingiin.

Miltä Ordos 100 alue näyttää nyt? - suomalainen kuvataiteilija kuvasi autiot talot videoteokseensa

Ai Weiwei: Ordos 100 Model, 2011. Frames, 2013. IOU Wallpaper, 2011-2013 kuva:HAM / Maija ToivanenOrdos
Kuva: Helsingin taidemuseo/Helsinki Art Museum, Tuomas A. Laitinen
Ordos
Kangbashin huviloita kuvattuna 2013, kuva videoteoksesta Conductor Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Yksityiskohta teoksesta, 2014
Yksityiskohta teoksesta, 2014 Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Ordos
Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen kuvataiteilija tuomas a.laitinen
Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys.

Mitä Ordos 100 -hankkeesta tuli? Ainakin siitä on syntynyt suomalaisen kuvataiteilijan Tuomas A. Laitisen videoteos Conductor, joka käsittelee kuparin kiertokulkua ja kahta aavekaupunkia, Ordosta Kiinassa ja Detroitia Yhdysvalloissa. Laitinen vieraili Ordoksessa 2013 ja näki Ai Weiwein Ordos 100 -pienoismallin esillä taidemuseossa, joka odottaa täydessä ripustuksessa kävijöitä. Museossa on vain kolme työntekijää ja hyvin hiljaista. Kaupunigin kerrostalot täyttyvät Ordoksessa vähitellen, mutta Ai Weiwein ja Herzog & de Meuronin hankeen alueelle on rakennettu muutamia kiinalaisten arkkitehtien suunnittelemia huviloita, jotka seisovat tyhjillään. Näin Laitinen kommentoi Ordosta yle.fi/arkkitehtuurin haastattelussa viime vuonna:

- Ordoksessa tiivistyy absurdi ajatus siitä, että miten kummallisilta ihmisen rakentamat järjestelmät tuntuvat tilanteessa, jossa kapitalistisen järjestelmän epävarmuus on kuitenkin vallitseva asiaintila. Kaupunkiin kulminoitui jonkinlainen megalomaaninen tyhjyys, jonka kautta maailman prosesseja oli kiinnostavaa peilailla. Se on kaikin puolin hyvinkin outo paikka, jossa on erittäin erikoinen, aavemainen tunnelma.

Lue koko artikkeli Tuomas A. Laitisen #arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin.

Ordos
Autio Art Hotel, EXH Design. Ordos Kuva: Tuomas A. Laitinen tuomas laitinen

Ai Weiwein näyttely HAMissa esillä helmikuun loppuun asti.
Ai Weiwein näyttely HAMissa.

Katso Yle Areena: KulttuuriCocktail - Ai Weiwein viisi strategiaa

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Timo Rautiaisen Tiernapojat - raskaalla poljennolla joulua kohti

    Timo Rautiainen

    Teeman Elävä arkisto toivottaa hyvää joulua itse kullekin säädylle ja lähtee tiernapoikien matkaan. Timo Rautiainen kertoo, miten tiernapojat taittuivat hevirockin tyyliin ja lopuksi näemme sen aidon ja alkupeärisen version. Tiernapojat Yle Teemalla: Torstaina 14.12. klo 23.11 Perjantaina 15.12. klo 14.55 Maanantaina 18.12.

  • Metsä huokaa ja hiljenee. Avaruusromua 17.12.2017

    Äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa.

    Yhtäkkiä metsä hiljenee ympärillä. Linnunlaulu lakkaa ja metsä vaikenee. Valo tulee oudosta suunnasta. Kaikki on ylösalaisin. Kaikki on väärinpäin. Tuttu metsä on muuttunut vieraaksi paikaksi. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanuskomusperinteessä tila tai paikka, johon metsässä kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeitossa kulkija joutuu metsänhaltijoiden ja maahisten maailmaan. Avaruusromussa seikkaillaan äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Star Wars: The Last Jedi - Hyvä, paha, hyvä, paha...

    Uusi Star Wars vetoaa vauhdilla ja söpöydellä

    Star Warsin uusi trilogia ilmestyy joka toinen vuosi, ja välivuosina tulee spinoff-elokuvia. Sarjan ensi-iltatahti alkaa olla äärirajoilla, joten on hyvä kysymys, miten uusi elokuva The Last Jedi kestää toiston ja arkipäiväistymisen. Uudessa sarjassa on otettu konservatiivinen linja sarjan uudistamiseen.

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.