Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: 9 tyypillisintä nettihuijausta – joko tunnistat kaikki?

Piirroskuva jossa mies poistaa naamion ja taustalla hahmoja samanlaisissa naamioissa
Piirroskuva jossa mies poistaa naamion ja taustalla hahmoja samanlaisissa naamioissa Kuva: Shutterstock/Doppelganger4 Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja

Verkko on pullollaan toinen toistaan mielikuvituksellisempia huijauksia. Joko olet törmännyt näihin kaikkiin yhdeksään lajityyppiin? On korkea aika opetella tunnistamaan tyypillisimpien nettihuijausten tunnusmerkit.

1. Luonnonkatastrofien, konfliktien ja muiden yllättävien uutistapahtumien aikana tapahtuvat huijaukset.

Kenties yleisin nettihuijaustyyppi. Nämä ovat tyypillisesti valokuvia ja videoita, jotka ovat oikeasti peräisin jostakin toisesta tilanteesta. Helppo tapa tarkistaa, onko valokuva uusi vai vanha, on ajaa se Googlen käänteisen kuvahaun läpi. Toinen hyvä hakukone kuville on TinEye. Kun seuraavan kerran näet erityisen tunteisiin vetoavan uutiskuvan jonkun pyörremyrskyn tai pommi-iskun jälkeen, tee kuvahaku.

Esimerkkejä: New Yorkin Sandy-myrsky, Baltimoren mellakat, "Syyrian Mona Lisa".

2. Klikkejä ja mainostuloja kalastelevat feikkiuutissivustot.

Noin kolmen viime vuoden aikana on yleistynyt bisnes, jonka ideana on tehtailla kuohuttavia mutta juuri sen verran uskottavia otsikoita, että niitä jaetaan tuhansittain ja taas tuhansittain sosiaalisessa mediassa. Feikkiuutistehdas käärii mainosdollarit ihmisten lähdekritiikin puutteen ansiosta. Usein jutun päättömyys paljastuisi, jos vain klikkaisi koko jutun auki, eikä lukisi pelkkää otsikkoa.

Näillä sivustoilla on usein sanomalehtimäinen nimi, kuten National Report, mutta sivuston about-sivun lukeminen useimmiten paljastaa, ettei kyse ole vakavasti otettavasta uutisvälineestä. Ei esimerkiksi kannata jakaa eteenpäin World News Daily Reportin "uutista", jonka mukaan Yoko Onolla ja Hillary Clintonilla olisi ollut 1970-luvulla suhde.

Kuvakaappaus worldnewsdailyreport.com -sivustosta.
Kuvakaappaus worldnewsdailyreport.com -sivustosta. Kuva: Kuvakaappaus worldnewsdailyreport.com -sivustosta/YLE valheenpaljastaja
Kuvakaappaus World News Daily Report -julkaisun uutisesta.
Kuvakaappaus World News Daily Report -julkaisun uutisesta. Kuva: Kuvakaappaus World News Daily Report -julkaisun uutisesta/YLE valheenpaljastaja

Esimerkkejä: National Report, World News Daily Report, Austrian Times.

3. Pitkään rakennetut tarinalliset nettihuijaukset.

Suomessa tunnetuin esimerkki on tietenkin Enkeli-Elisa, eli tarina teinitytöstä, joka teki koulukiusaamisen takia itsemurhan. Likimain kaikki tiedotusvälineet uskoivat kertomuksen ja tekivät siitä juttuja, vaikka tietoja ei voinut tarkistaa mistään muusta lähteestä kuin tarinan sepittäjältä.

Ilmiötä, jossa ihminen pyrkii saamaan huomiota ja myötätuntoa keksimällä traagisia tarinoita, kutsutaan nimellä Münchhausen by internet.

Esimerkkejä: Gay Girl in Damascus ja toinen toistaan kamalampia sairauksia teeskennelleet bloggarit.

4. Salaliittoteoriat.

Epäilemättä vanhin verkkohuijausten muoto. Salaliittoteorioita on ollut verkossa yhtä kauan kuin internet on ollut toiminnassa. Ne eroavat muista huijausmuodoista siinä, että juttujen levittäjät yleensä uskovat itse niihin vakaasti.

Salaliittoteoreetikon maailmankuva sisältää hämmentävän yhdistelmän useita teorioita. Se on usein erikoinen keitos USA- ja juutalaisvastaisuutta, 9/11-teorioita ja survivalismia. Monet kieltävät ihmisen käyneen kuussa.

Suomessa erityisesti Magneettimedia ja Verkkomedia.org ovat kunnostautuneet tällä saralla. Viime aikoina Magneettimedia on vähentänyt muita foliohattujuttujaan ja keskittynyt maailmanlaajuiseen juutalaisten salaliittoon. Magneettimediaa kustantanut tavaratalokauppias Juha Kärkkäinen on saanut tuomion kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Nykyisin Magneettimedia tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten uusnatsien kanssa.

Verkkomedia.org puolestaan on jo pitkään keskittynyt Venäjän ja Syyrian hallintojen rakastamiseen. Sivustoa ei nyt päivitetä, sillä päätoimittaja Janus Putkonen lähti viime syksynä Donetskiin lehdistökeskusta vetämään – ja antamaan muun muassa porttikieltoja suomalaistoimittajille.
Putkonen sanoo itse käyvänsä informaatiosotaa.

Esimerkkejä: Verkkomedian kansainvälisiin esikuviin kuuluu InfoWars.

5. Propaganda ja vihapuhe feikkiuutisen muodossa.

Viime vuona Euroopassa yleistyivät sivustot, joissa julkaistaan muun muassa keksittyä aineistoa turvaikanhakijoista ja muslimeista. Suomessa on puhuttu paljon MV-lehdestä, joka sekä kopioi uutisia muilta että keksii niitä. Näistä puhutaan usein vaihtoehtomedioina tai vastamedioina. Termit ovat ongelmallisia, sillä sana media tuo monen mieleen ammattimaisen journalismin. Nämä sivustot eivät kuitenkaan noudata Journalistin eettisiä ohjeita, eikä niitä voi pitää journalismina. Journalismin perusedellytys on, että se perustuu faktoihin.

Esimerkkejä: Suomessa MV-lehti. Lisäksi sosiaalisessa mediassa leviävät rasistiset pakolaismeemit.

6. Satiiri.

Yllättävän harva ihminen tunnistaa satiirin verkossa, kun se on puettu feikkiuutisen muotoon, vaikka journalismiparodiaa on tehty Suomessa jo Pahkasian alkuajoista lähtien.

Joskus satiirijutut päätyvät uutisiksi perinteiseen mediaan. Kerran esimerkiksi Kauppalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan itse Bill Gates ei onnistunut päivittämään Windowsia. Juttu oli peräisin New Yorker -lehden satiiripalstalta. (Kauppalehti on poistanut uutisen.)

Kuvakaappaus The New Yorkerin jutusta jossa Bill Gates
Kuvakaappaus The New Yorkerin jutusta jossa Bill Gates Kuva: Kuvakaappaus New Yorker -julkaisun satiiripalstasta The Borowitz Report/YLE valheenpaljastaja

Saman satiiripalstan Pohjois-Koreaa käsittelevät jutut ovat päätyneet uutisiksi ympäri maailman. Kannattaa siis aina epäillä, jos uutinen käsittelee Pohjois-Koreaa. Suljetusta maasta tiedetään niin vähän, että mikä tahansa tuntuu menevän läpi.

Esimerkkejä: The Onion, Lehti.

7. Feikkiprofiilit.

Feikkiprofiileja luodaan yleensä joko trollaamiseen tai tietojen kalasteluun. Ne uivat liiveihin Facebookissa, ujuttautuvat ryhmiin kommentoimaan ja kiusaavat ihmisiä Twitterissä. Feikkiprofiilien tunnistamista on käsitelty Valheenpaljastajassa aiemmin. Katso vinkit tästä jutusta.
Itse sain taannoin kaveripyynnön "Jesseltä". Jessen kuva paljastui amerikkalaisen näyttelijän naamaksi ja Jessen "tytär" taustakuvasta olikin näyttelijäpari Tom Cruisen ja Katie Holmesin Suri-tyttö.

Kuvakaappaus Jesse Salon Facebook-profiilista
Kuvakaappaus Jesse Salon Facebook-profiilista Kuva: Kuvakaappaus Jesse Salon Facebook-profiilista/YLE valheenpaljastaja
Kuvakaappaus Googlen kuvahaun tuloksesta.
Kuvakaappaus Googlen kuvahaun tuloksesta. Kuva: Kuvakaappaus Googlen kuvahaun tuloksesta/YLE valheenpaljastaja

Esimerkkejä: “Timo Soinin” ja “Jörn Donnerin” Twitter-tilit.

8. Tekaistut päivitykset.

Verkosta löytyy useita “generaattoreita”, joilla voi luoda täysin aidon näköisiä Facebook- tai Twitter -päivityksiä. Valheenpaljastajassa käsiteltiin näitä tammikuussa.
Näitä löytyy myös esimerkiksi Snapchatille ja tekstiviesteille.

Esimerkkejä: Useita esimerkkejä tässä jutussa.

9. Käsitellyt valokuvat.

Vanha kunnon kuvahuijaus on netissä voimissaan, koska photoshoppaaminen on helpompaa kuin koskaan.

Esimerkki: David Bowien kuoleman jälkeen levisi valokuva, jossa Bowie poseeraa hieman aiemmin edesmenneen Motörheadin Lemmy Kilmisterin kanssa. Kuva oli kuitenkin kahden valokuvan yhdistelmä.

Kuvakaappaus Snopes-julkaisun jutusta
Kuvakaappaus Snopes-julkaisun jutusta Kuva: Kuvakaappaus Snopes.com -sivuston jutusta/YLE valheenpaljastaja

Tuleeko sinulle mieleen vielä muita huijaustyyppejä? Kommentoi alle.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä ja kerro vinkkisi: valheenpaljastaja@gmail.com

Edit: 15.3.2107: Muutettu asiasanoja, ja liitetty osaksi Yle Oppimista

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.