Johanna Vehkoo
Yle
Verkko on pullollaan toinen toistaan mielikuvituksellisempia huijauksia. Joko olet törmännyt näihin kaikkiin yhdeksään lajityyppiin? On korkea aika opetella tunnistamaan tyypillisimpien nettihuijausten tunnusmerkit.
1. Luonnonkatastrofien, konfliktien ja muiden yllättävien uutistapahtumien aikana tapahtuvat huijaukset.
Kenties yleisin nettihuijaustyyppi. Nämä ovat tyypillisesti valokuvia ja videoita, jotka ovat oikeasti peräisin jostakin toisesta tilanteesta. Helppo tapa tarkistaa, onko valokuva uusi vai vanha, on ajaa se Googlen käänteisen kuvahaun läpi. Toinen hyvä hakukone kuville on TinEye. Kun seuraavan kerran näet erityisen tunteisiin vetoavan uutiskuvan jonkun pyörremyrskyn tai pommi-iskun jälkeen, tee kuvahaku.
Esimerkkejä: New Yorkin Sandy-myrsky, Baltimoren mellakat, "Syyrian Mona Lisa".
2. Klikkejä ja mainostuloja kalastelevat feikkiuutissivustot.
Noin kolmen viime vuoden aikana on yleistynyt bisnes, jonka ideana on tehtailla kuohuttavia mutta juuri sen verran uskottavia otsikoita, että niitä jaetaan tuhansittain ja taas tuhansittain sosiaalisessa mediassa. Feikkiuutistehdas käärii mainosdollarit ihmisten lähdekritiikin puutteen ansiosta. Usein jutun päättömyys paljastuisi, jos vain klikkaisi koko jutun auki, eikä lukisi pelkkää otsikkoa.
Näillä sivustoilla on usein sanomalehtimäinen nimi, kuten National Report, mutta sivuston about-sivun lukeminen useimmiten paljastaa, ettei kyse ole vakavasti otettavasta uutisvälineestä. Ei esimerkiksi kannata jakaa eteenpäin World News Daily Reportin "uutista", jonka mukaan Yoko Onolla ja Hillary Clintonilla olisi ollut 1970-luvulla suhde.
Esimerkkejä: National Report, World News Daily Report, Austrian Times.
3. Pitkään rakennetut tarinalliset nettihuijaukset.
Suomessa tunnetuin esimerkki on tietenkin Enkeli-Elisa, eli tarina teinitytöstä, joka teki koulukiusaamisen takia itsemurhan. Likimain kaikki tiedotusvälineet uskoivat kertomuksen ja tekivät siitä juttuja, vaikka tietoja ei voinut tarkistaa mistään muusta lähteestä kuin tarinan sepittäjältä.
Ilmiötä, jossa ihminen pyrkii saamaan huomiota ja myötätuntoa keksimällä traagisia tarinoita, kutsutaan nimellä Münchhausen by internet.
Esimerkkejä: Gay Girl in Damascus ja toinen toistaan kamalampia sairauksia teeskennelleet bloggarit.
4. Salaliittoteoriat.
Epäilemättä vanhin verkkohuijausten muoto. Salaliittoteorioita on ollut verkossa yhtä kauan kuin internet on ollut toiminnassa. Ne eroavat muista huijausmuodoista siinä, että juttujen levittäjät yleensä uskovat itse niihin vakaasti.
Salaliittoteoreetikon maailmankuva sisältää hämmentävän yhdistelmän useita teorioita. Se on usein erikoinen keitos USA- ja juutalaisvastaisuutta, 9/11-teorioita ja survivalismia. Monet kieltävät ihmisen käyneen kuussa.
Suomessa erityisesti Magneettimedia ja Verkkomedia.org ovat kunnostautuneet tällä saralla. Viime aikoina Magneettimedia on vähentänyt muita foliohattujuttujaan ja keskittynyt maailmanlaajuiseen juutalaisten salaliittoon. Magneettimediaa kustantanut tavaratalokauppias Juha Kärkkäinen on saanut tuomion kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Nykyisin Magneettimedia tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten uusnatsien kanssa.
Verkkomedia.org puolestaan on jo pitkään keskittynyt Venäjän ja Syyrian hallintojen rakastamiseen. Sivustoa ei nyt päivitetä, sillä päätoimittaja Janus Putkonen lähti viime syksynä Donetskiin lehdistökeskusta vetämään – ja antamaan muun muassa porttikieltoja suomalaistoimittajille.
Putkonen sanoo itse käyvänsä informaatiosotaa.
Esimerkkejä: Verkkomedian kansainvälisiin esikuviin kuuluu InfoWars.
5. Propaganda ja vihapuhe feikkiuutisen muodossa.
Viime vuona Euroopassa yleistyivät sivustot, joissa julkaistaan muun muassa keksittyä aineistoa turvaikanhakijoista ja muslimeista. Suomessa on puhuttu paljon MV-lehdestä, joka sekä kopioi uutisia muilta että keksii niitä. Näistä puhutaan usein vaihtoehtomedioina tai vastamedioina. Termit ovat ongelmallisia, sillä sana media tuo monen mieleen ammattimaisen journalismin. Nämä sivustot eivät kuitenkaan noudata Journalistin eettisiä ohjeita, eikä niitä voi pitää journalismina. Journalismin perusedellytys on, että se perustuu faktoihin.
Esimerkkejä: Suomessa MV-lehti. Lisäksi sosiaalisessa mediassa leviävät rasistiset pakolaismeemit.
6. Satiiri.
Yllättävän harva ihminen tunnistaa satiirin verkossa, kun se on puettu feikkiuutisen muotoon, vaikka journalismiparodiaa on tehty Suomessa jo Pahkasian alkuajoista lähtien.
Joskus satiirijutut päätyvät uutisiksi perinteiseen mediaan. Kerran esimerkiksi Kauppalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan itse Bill Gates ei onnistunut päivittämään Windowsia. Juttu oli peräisin New Yorker -lehden satiiripalstalta. (Kauppalehti on poistanut uutisen.)
Saman satiiripalstan Pohjois-Koreaa käsittelevät jutut ovat päätyneet uutisiksi ympäri maailman. Kannattaa siis aina epäillä, jos uutinen käsittelee Pohjois-Koreaa. Suljetusta maasta tiedetään niin vähän, että mikä tahansa tuntuu menevän läpi.
Esimerkkejä: The Onion, Lehti.
7. Feikkiprofiilit.
Feikkiprofiileja luodaan yleensä joko trollaamiseen tai tietojen kalasteluun. Ne uivat liiveihin Facebookissa, ujuttautuvat ryhmiin kommentoimaan ja kiusaavat ihmisiä Twitterissä. Feikkiprofiilien tunnistamista on käsitelty Valheenpaljastajassa aiemmin. Katso vinkit tästä jutusta.
Itse sain taannoin kaveripyynnön "Jesseltä". Jessen kuva paljastui amerikkalaisen näyttelijän naamaksi ja Jessen "tytär" taustakuvasta olikin näyttelijäpari Tom Cruisen ja Katie Holmesin Suri-tyttö.
Esimerkkejä: “Timo Soinin” ja “Jörn Donnerin” Twitter-tilit.
8. Tekaistut päivitykset.
Verkosta löytyy useita “generaattoreita”, joilla voi luoda täysin aidon näköisiä Facebook- tai Twitter -päivityksiä. Valheenpaljastajassa käsiteltiin näitä tammikuussa.
Näitä löytyy myös esimerkiksi Snapchatille ja tekstiviesteille.
Esimerkkejä: Useita esimerkkejä tässä jutussa.
9. Käsitellyt valokuvat.
Vanha kunnon kuvahuijaus on netissä voimissaan, koska photoshoppaaminen on helpompaa kuin koskaan.
Esimerkki: David Bowien kuoleman jälkeen levisi valokuva, jossa Bowie poseeraa hieman aiemmin edesmenneen Motörheadin Lemmy Kilmisterin kanssa. Kuva oli kuitenkin kahden valokuvan yhdistelmä.
Tuleeko sinulle mieleen vielä muita huijaustyyppejä? Kommentoi alle.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä ja kerro vinkkisi: valheenpaljastaja@gmail.com
Muokattu 15.3.2107: Muutettu asiasanoja ja liitetty osaksi Yle Oppimista.
Muokattu 11.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
