Hyppää pääsisältöön

Voisivatko koululääketiede ja vaihtoehtohoidot lähestyä toisiaan?

Huopaenkeli lääkekaapin ovessa.
Huopaenkeli lääkekaapin ovessa. Kuva: Yle, Akuutti akuutti

Vaihtoehtoisia hoitoja on kokeillut noin joka kolmas suomalainen. Ongelmana kuitenkin on, ettei hoitojen antamista Suomessa valvo kukaan, eikä kuluttajansuojaa ole. Koululääketiede taas haluaisi tutkittua tietoa vaihtoehtohoitojen vaikutusmekanismeista lääketieteen keinoin ja tuloksia vaihtoehtohoitojen todellisesta vaikuttavuudesta.

Voisivatko nämä kaksi ihmisen terveyttä hoitavaa tapaa, koululääketiede ja vaihtoehtoinen sekä täydentävä hoitotapa lähestyä toisiaan, tai olisiko siihen mitään tarvetta?

– Siinä on oikeastaan kaksi rajapintaa, toinen on se, mitä yhteiskunta katsoo aiheelliseksi yhteisillä varoilla rahoittaa. Mitä kaikkia hoitoja me otetaan sairausvakuutuksen, terveydenhuollon piiriin rahoituksen kannalta? Toinen on se, että keskeinen jakolinja vaihtoehtohoitojen ja lääketieteen välillä lienee siinä, että kun me lääketieteessä tutkitaan ihmisen ruumista, sen rakennetta ja toimintoja, ajattelu perustuu biologisiin käsitteisiin, menetelmiin ja teorioihin. Kun taas vaihtoehtohoidoissa käytetään käsitteitä kuten jälleensyntyminen, enkelienergia, erilaisista itämaisista filosofioista irrotetut energiakäsitykset, jotka eivät mitkään istu biologiseen maailmankuvaan. Näin ollen ne lähtökohtaisesti eivät ole lääketieteen piirissä ja lääketieteellisen ajattelun piiriin sopivia, vastaa yleislääketieteen professori Raimo Puustinen Tampereen yliopistosta.

Yleislääketieteen professori Raimo Puustinen
Yleislääketieteen professori Raimo Puustinen, Tampereen yliopisto Yleislääketieteen professori Raimo Puustinen Kuva: Yle, Kari Alentola raimo puustinen

– Maailmahan muuttuu koko ajan. Se hyvin tiukka biolääketieteellinen katsanto on erittäin hieno katsanto ja meillähän on Suomessa ja kaikissa länsimaissa oivallinen, huipputekninen, korkeatasoinen lääketiede. Se on niin kuin oma kokonaisuutensa, joka ei ole millään tavalla ristiriidassa täydentävien hoitomuotojen kanssa, jotka perustuvat ihan erilaiseen ajatusmaailmaan eli juuri näihin energioihin, myötätuntoon, lämpöön, itsensä kunnioittamiseen, rakastamiseen ja rakkauden kokemukseen yleensäkin. Nämä ovat käsitteellisesti hyvin erilaisia, mutta silti ne voivat olla voimassa yhtä aikaa. Mutta oikeastaan on kysymys ihan vaan siitä, että kun hoidetaan ihmistä, niin hänet kohdataan oikeana todellisena ihmisenä, toteaa terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva.

Terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva
Terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva, Tampereen yliopisto Terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva Kuva: Yle, Kari Alentola pauliina aarva

Kohuseminaari

Tampereen yliopistossa järjestettiin viime marraskuussa seminaari vaihtoehtoisista ja täydentävistä hoitomuodoista, niin sanotuista CAM-hoidoista. Se sai ennalta jonkin verran huuhaaseminaarin leimaa ja kritiikkiä tästä, mutta oli lopulta yleisömenestys. Liki 450 asiasta kiinnostunutta täytti yliopiston tilat. Tilaisuutta oli järjestämässä johtaja Juha Teperi Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä.

– Tiedeyliopiston tehtävä on seurata yhteiskunnan kehitystä. Meillä kun puhutaan vaihtoehtoisista ja täydentävistä hoitomuodoista, puhutaan miljoonista käyttäjistä pelkästään Suomessa. Se on iso taloudellinen, yhteiskunnallinen ilmiö, toteaa Teperi.

– Tärkeintä on, että keskustelu, jota yliopisto edistää, perustuu tutkimukseen, tutkittuun tietoon, Teperi vielä korostaa.

Johtaja, LT Juha Teperi
Johtaja, LT Juha Teperi, terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Johtaja, LT Juha Teperi Kuva: Yle, Kari Alentola juha teperi

Kohuttua seminaaria oli järjestämässä myös dosentti Pauliina Aarva.

– Oli yllätys, että seminaarissa oli niin paljon porukkaa, painottaa Aarva.

Kritisoidusta enkeliterapiasta hän toteaa:

– Enkelithän ovat kokemuksellinen asia. Jos ihminen on esimerkiksi enkelihoidossa niin tämä enkelin kokemus, on mielen kokemus, psykologinen ja tietoisuuden kokemus. Ja se edellyttää tietysti uskoa, uskoo asiaan. Eiväthän enkelit ole mitään materiaalisia olentoja.

Professori Raimo Puustinen ei ollut seminaarissa, mutta on tutustunut sen antiin tarkasti.

– Koko vaihtoehtokeskustelu sijoittuu hyvinvoivien länsimaiden alueelle, hyvin koulutettujen naisten, he ovat keskeisin käyttäjäkunta. Työväenluokkaisia miehiä siellä ei käsittääkseni ollut yleisössä mukana.

Kokonaisvaltaisuudesta pehmeyteen

Luontaishoitaja Tanja Soila löysi vaihtoehtohoidot, kun ei saanut viralliselta lääketieteeltä apua lapsensa korvatulehduskierteeseen.

– Minulla on luontaishoitokursseja, korvakynttilähoitoa, meridiaaniherontaa, suklaahierontaa, kuumakivihierontaa, kiviterapiaa ja opiskelen myöskin kiinalaista lääketiedettä, Soila luettelee.

– Ihminen on energiaa. Meissä kulkee energia, me olemme kokonaisuuksia ja kaikki vaikuttaa meihin. Näillä hoidoilla pystyy hoitamaan näitä energioita ja tasapainottamaan niitä. Me pysymme terveinä, kun energiat ovat tasapainossa.

Luontaishoitaja Tanja Soila
Luontaishoitaja Tanja Soila Luontaishoitaja Tanja Soila Kuva: Yle, Kari Alentola tanja soila

Siinä missä koululääketiede viljelee tutkittuja sanoja ja oppeja, keskittyy vaihtoehtohoito yleensä muutamaan perustermiin, jolla katetaan koko ala.

– Siellä on itse asiassa kolme ydintermiä, kokonaisvaltaisuus, pehmeä ja luonnonmukainen. Ja kun kaikkea näitä tarkastelee, hyvin nopeasti voi todeta, että kokonaisvaltaisuus on tyhjä termi. Mitä se tarkoittaa? En ole kuullut vaihtoehtohoitajien pohtivan esimerkiksi sitä, kuinka työttömyys ja köyhyys erityisesti tuottavat sairautta yhteiskunnassa. Toinen on pehmeys, mitä tarkoittaa pehmeys? Jos jalkapohjia hierotaan tai nikamaa niksautetaan, onko se pehmeää tai kovaa. Pehmeys liittyy varmaan enemmän terapeutin tapaan työskennellä, on sitten lääkäri, ortopedi, kirurgi tai nikamakäsittelijä. Ja kolmas on luonnonmukaisuus, mitä se tarkoittaa? Pneumokokeillakin on käsittääkseni olemassaolon oikeus ja pneumokokkien elinehto on lisääntyä ihmisen keuhkoissa. Ja nyt kun me tuhoamme penisilliinillä pneumokokit keuhkoista ja pelastamme potilaan hengen, onko tämän luonnonvastaista toimintaa, kysyy professori Puustinen.

Energian käsite

Yksi päänvaivaa tiedemaailmalle ja koululääketieteelle tuottava sana on vaihtoehtolääketieteen ”energia”.

– Fyysikot puhuvat voimasta, jostakin magneettivoimasta, maan vetovoimasta tai painovoimasta tai yleensäkin siitä, että joku kappale siirretään toiseen paikkaan. Täydentävissä hoidoissakin on hyvin erilaista käsitystä energioista. Puhutaan meridiaaneista, joissa energiat virtaavat ja intialaisperäisessä hoitoajattelussa puhutaan chakroista, jotka ovat energiakeskuksia. Mutta perimmältään energiakäsite täydentävissä hoidoissa ei ole siis fysiikan energiaa, vaan se on psykofyysisspirituaalista ja sosiaalista energiaa. Sellaista elämänvoimaa, jota ihminen saa toisista ihmisten kanssakäymisestä, hänen mielentilastansa sekä fyysisestä hyvinvoinnista, fyysisestä kunnosta. Ja siinä on myös tämä henkinen ulottuvuus, semmoinen osa ihmisestä, joka ulottuu muualle kuin psykologiaan ja fysiologiaan. Puhutaan spirituaalisuudesta. Tämä henkinen, spirituaalinen, on yksi osa sitä energiakokonaisuutta, sanoo dosentti Aarva.

– Energiatermikin osoittautuu sillä tavalla tyhjäksi, koska sitä ei voi määrittää millään fysikaalisella energiankäsitemääreillä. Meille ei oikein jää käteen mitään, sanoo puolestaan professori Puustinen.

Loppujen lopuksi koululääketiede tuntuu vielä olevan kaukana vaihtoehtohoidoista.

Kynttilä
Kynttilä Kuva: Yle, Kari Alentola kynttilät

– Soisin kyllä, että niin koululääketieteessä kuin mahdollisissa vaihtoehtoisissakin hoidoissa kaikki hoidot perustuisivat tutkittuun tietoon, sanoo johtaja Teperi, joka on koulutukseltaan lääketieteen tohtori.

– Voisi oikeastaan verrata näin, että täydentävät hoidot ovat kuin polkupyörä. Se, joka ajaa lentokoneella, junalla tai autolla, ei tietenkään vertaa lentokoneella menemistä polkupyörällä menemiseen tiettyyn paikkaan. Kumpikin on kulkuvälineitä, mutta ei niitä rinnasteta toisiinsa, vertailee dosentti Aarva.

– Se, että joku väittää keskustelevansa kuolleiden henkien kanssa, joiden kautta tulee sitten neuvoja, kuinka pitäisi toimia, ei voi lähtökohtaisesti istua lääketieteellisiin hoitoihin, koska se ei lähtökohtaisestikaan perustu siihen ajattelutapaan, mikä meillä lääkäreillä on, painottaa professori Puustinen.

Asiantuntijat
PAULIINA AARVA, terveyden edistämisen dosentti, Tampereen yliopisto
RAIMO PUUSTINEN, yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto
JUHA TEPERI, johtaja, terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Toimittaja: LASSE TUORILA

Lisää ohjelmasta

Magneettitutkimus
Magneettitutkimus Kuva: Yle, Marko Väänänen magneettitutkimus,akuutti
Verinäytepulloja
Verinäytepulloja Kuva: Yle, Tero Kyllönen verikoe
Vastasyntyneiden tehohoito
Vastasyntyneiden tehohoito Kuva: Yle, Jussi Kallioinen Vastasyntyneiden tehohoito,akuutti
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry
Kommentit