Bachin gambasonaatteja on ikiajat soitettu sellolla tai barokkisellolla, ja kun toimeen tarttuu Steven Isserlis, epäilykset sellon sopivaisuudesta joutavat romukoppaan. Sellolla soitettuna sonaatteihin tulee pyöreämpi ja romanttisempi sävy, joka sopii niihin aivan hyvin.
Isserlis ja cembaloguru Richard Egarr eivät kuitenkaan ole pitäytyneet pelkässä Bach-maailmassa. He ovat valinneet mukaan myös Scarlattin ja Händelin sonaatit, ja on hauska huomata kuinka kirkkaasti ne erottuvat. Scarlatti rokkaa italialaisen suoraviivaisesti, kun taas Händel herkuttelee melodioilla pidättyväisemmin.
Steven Isserlisin sellismin laatu pysyy. Suolikielet soivat pehmeästi mutta tarkasti, ja ilmaisu yltyy välillä varsin intohimoiseksi, mutta hyvän maun rajoissa. Romantiikan puolelta lienee soittoon hiipinyt solistista ylävirettä, onneksi lähinnä ylärekisterin forte-kohtiin, joissa se ei juuri haittaa. Isserlis ja Egarr tekevät eloisaa, lähes huomaamatonta rubatoa suvereenilla yhteispelillä.
Loisteliaan brittilaadun keskellä tekee silti mieli puolustaa suomalaista osaamista. Mikko Perkolan ja Aapo Häkkisen gambaversiot Bachin sonaateista ovat yhtä tunteikkaita, mutta laveammalla, vähemmän hempeällä tavalla. Ja lisäksi niissä soi gamba.
J.S. Bach: Sonaatit gamballe ja continuolle G-duuri, g-molli ja D-duuri. Domenico Scarlatti: Sonaatti d-molli, Kk90. G.F. Händel: Sonaatti g-molli. - Steven Isserlis, sello, ja Richard Egarr, cembalo. (Hyperion, CDA68045)
Kuuntele Uudet levyt 5.2.2016, toimittajana Kare Eskola.
