Hyppää pääsisältöön

Kummelin kyylä kohtasi Olmin palan ja haali turhia tavaroita

"Kyllä taas niin tympii, ettei mistään mitään välitetä muista ihmisistä, eletään justiin niin ku vaan itte halutaan ja muitakin ihmisiä on olemassa ja voitas vähän kattoo, ettei ihan olla niinku... Hei poika! He, he, he, he, hei, hei!"

Kerrostalokyylän elämä ei ole helppoa. Aina saa olla huomauttelemassa yhdelle naapurin pojalle, joka milloin kävelee kyylän juuri hiekoittamalla pihalla liian karheapohjaisilla tennareilla, milloin kulkee vastaistutetun nurmikon päältä. Siihenhän syntyy jääpatja, talvi kun on! Kerrankin se parkkeerasi auton niin, että pakokaasut menivät kyylän piimään. Hän nimittäin nauttii aamupalansa ensimmäisen kerroksen asunnossaan ikkuna auki.

Olmi, pala ulos! Olmi, näytä dorkalle pala!

Vaikka kyylä ihan yhteistä hyvää tässä vain ajattelee, hän joutuu kerta toisensa jälkeen kohtaamaan Olmin palan. Kun Olmi on laittanut palan piiloon, kyylän ei enää tee mieli valittaa. Kyylää ei enää haittaa, että poika kävelee juuri vahatulla lattialla, tai että kuntosalin alapuolella pidettävät kuoroharjoitukset menevät pilalle, kun Olmi on niin äänekäs puntilla.

Kyylä tavattiin myös Kummelin uusissa jaksoissa vuonna 2003. Silloin hänellä oli naapurina runoilijapoika, joka pääsisi kyllä vielä pitkälle taitavilla riimeillään.

"Ootsä äijä dorka, ootsä äijä jurbo? Äijä kelaa, mihin sä tarviit tollasta melaa?"

Mitähän se runoilijapoika nyt meinaa?

"Ei taida mennä kaaliin, ei taida mennä naattiin? Ethän sä omista laivaa, etkä paattii! Skipödiweinäy!"

Siis tarkoittaako se, että kyylä ei omista venettä? Ja mitä sitten?

"Kyllähän se aikuisella miehellä on silti airot olla. Skifödiveinäy!"

Kaikki kokonaiset Kummeli-jaksot Yle Areenassa

Kummelin kuusi ensimmäistä tuotantokautta, yhteensä 49 jaksoa, on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto