Hyppää pääsisältöön

Minun musiikkini ei ole sinun musiikkiasi

Laiturilla vuonna 1964. Kuva Josper Knutasin kotialbumista.
Inkoon laituri, jolle poistuneet jäivät vaille Henry Theelin tarjoamaa henkistä kasvua. Laiturilla vuonna 1964. Kuva Josper Knutasin kotialbumista. 1960-luku,Inkoo

Usein kun 1940- tai 50-luvuilla syntyneitä muusikkoja haastatellaan ja heiltä kysytään jostakin lapsuuden tai nuoruuden järisyttävästä musiikkikokemuksesta, he mainitsevat ensimmäisen kerran jolloin he kuulivat Elvistä tai The Beatlesia, ja kuvaavat kokemusta lähinnä uskonnollisin tai ruumiista irtautumista muistuttavin termein. Minä ymmärrän täysin heidän kokemuksensa laadun.

Olin 7-vuotias. Äitini oli ottanut minut mukaansa juhannuksenviettoon joidenkin etäisten sukulaisten tai ystävien kesämökille Inkooseen. Mökki oli rintamamiestalon kokoinen, neliskanttinen puolitoistakerroksinen puutalo, jonka pieni metsikkö erotti rannasta ja merestä.

Kaikki muut olivat menneet rantaan viettämään aikaa isohkolle laiturille, ja minut oli jätetty mökin pihalle yksin. Siinä pihalla oli myös pieni transistoriradio, josta alkoi soida Henry Theelin esittämä Liljankukka-tango. En ollut koskaan kuullut mitään vastaavaa ja se tallentui mieleeni laakista. Olin aivan puulla päähän lyöty, mielestäni laulu oli ylimaallisen vaikuttava, ja muistan että tuon yhden kuuntelun seurauksena osasin kappaleen sanat ulkoa vielä pari kolme kuukautta myöhemmin. En siis pelkkää kertosäettä, vaan koko laulun alusta loppuun – saatoin milloin tahansa palauttaa sen mieleeni.

Tuo lämmin kesäpäivä Inkoossa, missä vietin vain sen yhden juhannusiltapäivän, antoi minulle ensimmäisen ja voimakkaimman musiikkielämykseni. Sille ei vedä vertaa edes kahta kesää myöhempi Uffe & Bosse -duon esitys All My Lovingista Pernajan VPK:n palokuntajuhlilla, josta siitäkin olin niin tohkeissani, että kun sama laulu myöhemmin kuului (taas) transistoriradiosta kerrostalomme kotipihalla Kotkassa, selitin tärkeänä ympärillä oleville kavereilleni, että kyseessä on Uffen ja Bossen laulu, jonka Beatles on heiltä ihan suoraan törkeästi varastanut!

Josper Knutas ja Tony Isberg vuonna 1966. Kuva Josper Knutasin kotialbumista.
9-vuotias, vielä Uffe & Bossen säveltäjänkyvyistä tietämätön kirjoittaja Pernajassa. Oikealla kaveri Tony Isberg. Josper Knutas ja Tony Isberg vuonna 1966. Kuva Josper Knutasin kotialbumista. 1960-luku,Pernaja

Kuulutko niihin ihmisiin, jotka mielellään soittavat tuttavilleen ja vierailleen omaa mielimusiikkiaan kotinsa äänentoistolaitteista, tai linkittävät YouTubesta löytämiään hyviä esityksiä sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse? Ei kannattaisi, sillä väitän että kunkin ihmisen musiikkimaku on ainutlaatuinen – se on syntynyt paitsi lapsuuden ja nuoruuden musiikillisesta ympäristöstä ja satunnaisistakin vaikutteista, myös muusta eletystä elämästä, luonteesta, aivojen rakenteen ja synapsien kytkennän vaikutuksesta, sekä kaikkien ei-musiikillistenkin kokemusten summasta. Tämä johtaa siihen, että jos minä pidän jostakin musiikkikappaleesta erityisen paljon, on todennäköisempää että sama kappale satunnaisen vastaantulijan mielestä on täysin yhdentekevä, kuin että vastaantulija pitäisi kappaleesta tai ymmärtäisi sitä samalla lailla kuin minä. Jos siis soitan mielimusiikkiani vierailleni kotonani, niin tilastollisesti se vieraiden mielestä luultavasti on puuduttavaa ja rasittavaa soopaa.

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko kappale oikeasti hyvä tai kiinnostava, vaan vastaanottajan henkilöhistoria- sekä musiikkitaustasta. On tietysti mahdollista, että toinen ihminen tajuaa mielimusiikkisi samoin kuin sinä, ja saa siitä irti samoja asioita, mutta silloin kyseessä on useimmiten joku seuraavista:
- suurin piirtein saman ikäinen henkilö
- henkisessä mielessä läheinen ihminen
- sisarus
- henkilö, joka haluaa olla sinulle mieliksi

Tätä taustaa vasten en lähtisi hehkuttamaan Liljankukkaa kenellekään, enkä myöskään pitkästytä pahaa aavistamattomia vieraita soittamalla heille mielilevyjäni.

Jotkut musiikkiin kiihkeästi suhtautuvat sanovat että esim. mainittujen Elviksen tai Beatlesin musiikki on kaikkien mahdollisten kriteereiden mukaan objektiivisesti katsoen laadukasta. Näin voikin olla, mutta samalla lailla Elvis ja Beatles ovat riippuvaisia ajastaan ja sukupolvistaan kuin esimerkiksi omien aikakausiensa hallitsijat Georg Malmstén, Laila Kinnunen, Ella Fitzgerald tai The Supremes. Tulee vielä aika, jolloin kaikki Oasikset, Rihannat, Elton Johnit, AC/DC:t ja Beyoncét ovat suurelle enemmistölle pelkkiä nimiä menneisyydestä – isovanhempien epämääräistä ja esihistoriallista usvaa.

1960-luvulla suosioon nousseet Irwin ja vaikkapa The Animals ovat tätä kirjoittaessa (tammikuussa 2016) jo menetettyjä tapauksia, ja nyt kuluvan vuosikymmenen aikana 70-luvun suuruuksista hiipuvat mummoloiden nostalgiaksi esimerkiksi Juice Leskinen, Hurriganes ja Slade. Eri artistit ja yhtyeet määrittelevät ikämme melko tarkasti: vaikkapa miljoonia myyneiden Herb Alpert & The Tijuana Brassin tai Roger Whittakerin ihailijoista suurin osa on syntynyt 1950-luvulla – turha heitä on muille tuputtaa.

Kommentit
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua