Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Näin arkkitehtuurilla luodaan parempi maailma

Pritzker -palkittu Alejandro Aravena ja hänen arkkitehtitoimistonsa Elementalin töitä
Paloja chileläisen Pritzker-palkitun arkkitehti Alejandro Aravenan suunnittelemista rakennuksista. Pritzker -palkittu Alejandro Aravena ja hänen arkkitehtitoimistonsa Elementalin töitä Kuva: ELEMENTAL arkkitehtuuri (erikoisala),Alejandro Aravena,inari virkkala

Parempaa maailmaa kaikille! Arkkitehti Inari Virkkala kertoo, miten yhteiskunnallinen kantaaottavuus on palannut arkkitehtuuriin. Tietä näyttää Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kuraattori Alejandro Aravena.

Arkkitehdeistä ei ensimmäisenä tule mieleen maailmanparantajat. Arkkitehdit esitetään pikemminkin rakennetun ympäristön ongelmien aiheuttajina kuin ratkaisijoina. Viimeisen vuoden aikana mielikuva on onneksi saanut kaivattua ravistelua. Viimeksi tänä keväänä, kun chileläinen Alejandro Aravena palkittiin arkkitehtuurin Nobeliksi kutsutulla Pritzker-palkinnolla

UC Innovation Center UC Innovation Center – Anacleto Angelini, Alejandro Aravena 2014 kuva: Nina Vidic
Esimerkkejä Alejandro Aravenan suunnittelemista näyttävistä julkisista rakennuksista: Innovaatiokeskus, joka suojelee salaisuuksiaan. Universidad Católica de Chile Santiago 2014 UC Innovation Center UC Innovation Center – Anacleto Angelini, Alejandro Aravena 2014 kuva: Nina Vidic Kuva: ELEMENTAL inari virkkala,arkkitehtuuri (erikoisala),Alejandro Aravena

Lukuisia julkisia rakennuksia suunnitellut Aravena tunnetaan parhaiten Elemental-toimistonsa kanssa toteutetuista sosiaalisen asuntosuunnittelun projekteista. Näissä vähävaraisille suunnitelluissa rakennuksissa hienointa on vaiheittaisuus. Kun budjetti ei riittänyt talojen rakentamiseen kokonaisuudessaan, Elemental suunnitteli talot niin, että niistä voitiin rakentaa alkuvaiheessa vain välttämättömät osat, ja asukkaat pystyivät täydentämään rakennuksia elintasonsa kohotessa.

Alejandro AravenaAlejandro Aravena
Kuva: ELEMENTAL
Aravenassa henkilöityy yhteiskunnallisesti kantaaottavan suunnittelijan paluu

Aravenan valinta Priztker-palkinnon saajaksi on osa isompaa muutosta arkkitehtien työkuvassa ja roolissa. Tuomariston sanoin: " Aravenassa henkilöityy yhteiskunnallisesti kantaaottavan suunnittelijan paluu." Tänä vuonna Aravenan edustama näkemys arkkitehtuurista saa suurta näkyvyyttä. Hän kuratoi ensi kesäksi maailman arvostetuimman arkkitehtuurinäyttelyn Venetsian arkkitehtuuribiennaalin teemalla Reporting from the Front.

Asuinkortteli Monterrey, Mexico 2010. Suunnittelija Alejandro Aravena. Kuva Ramiro Ramirez
Ilmakuva asuinkorttelista, Monterey Meksiko 2010 Asuinkortteli Monterrey, Mexico 2010. Suunnittelija Alejandro Aravena. Kuva Ramiro Ramirez Kuva: ELEMENTAL arkkitehtuuri (erikoisala),Alejandro Aravena,pritzker-palkinto
Alejandro Aravena, Monterrey Housing, 2010, Monterrey, Mexico
Keltainen lisäosa. Yksi asukas on saanut rahat kokoon lisärakentamista varten Alejandro Aravena, Monterrey Housing, 2010, Monterrey, Mexico Kuva: Ramiro Ramirez pritzker-palkinto

Isossa-Britanniassa arkkitehtikollektiivi palkittiin arvostetulla kuvataidepalkinnolla työstä haavoittuvilla asuinalueilla

Arkkitehtien roolin muutos tunnustettiin näkyvästi myös Isossa-Britanniassa, kun maan arvostetuin taidepalkinto Turner Prize myönnettiin joulukuun alussa nuorista arkkitehdeistä koostuvalle Assemble -kollektiiville. Assemblen rakentamat kulttuuri-installaatiot, kuten The Cineroleum leffateatteri vanhalle huoltoasemalle, ovat vahvistaneet sosiaalisia verkostoja haavoittuvilla asuinalueilla ja jopa luoneet uusia työpaikkoja.

The Cineroleum -elokuvateatteri
The Cineroleum. Isossa-Britanniassa on 4000 tyhjää huoltoasemaa. Niinpä Assemble -kollektiivi muutti kokeeksi kierrätysmateriaaleilla autojen tankkauspisteeen ihmisten kohtaamispaikaksi. The Cineroleum -elokuvateatteri Kuva: Lewis Jones arkkitehtuuri (erikoisala),inari virkkala

Samaan aikaan Suomessa

Society Lab konsepti
Mobiilisovellus Society Lab oli yksi turvapaikanhakijoile uusia asumisratkaisuja etsineen Rajalta kotiin -kilpailun voittajista Society Lab konsepti 808389

Suomessa yhteiskunnallisesti kantaaottavan arkkitehtuurin paluuta vahvistaa köyhiin oloihin arkkitehtipalveluita tarjoavan Ukumbi ry:n perustajajäsenen Jenni Reuterin valitseminen Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin perusteiden professoriksi.

Arkkitehtuurimuseo ja Suomen arkkitehtiliitto SAFA tarttuivat Venetsian biennaalin kuraattorin Alejandro Aravenan teemaan “Reporting from the Front” julistamalla kansainvälisen suunnittelukilpailun Rajalta kotiin, jossa kartoitettiin ratkaisuja pakolaisten asumiseen.

Kiinnostavasti kilpailun voittajat eivät esittäneet uusia rakennuksia vaan keinoja olemassaolevien seinen parempaan hyödyntämiseen: mobiiliapplikaatioita, sekä palveluita ja järjestelmiä asumisen ja osaamisen välittämiseen. Kilpailussa palkitut ehdotukset esitellään Suomen palviljongissa Venetsian biennaalissa, mutta sitä ennen niihin pääsee tutustumaan Arkkitehtuurin päivän Koteja kaikille-seminaarissa keskiviikkona 3.helmikuuta.

Kun projektit suunnitellaan yhdessä, niillä on todellista merkitystä maailman viheliäisimpien ongelmien ratkaisuissa.

Miten arkkitehtuurilla sitten voi parantaa maailmaa? Kaikkia tässä artikkelissa mainittuja tekijöitä yhdistää tulevien käyttäjien tarpeiden ja toiveiden kuuntelu herkällä korvalla. Kun projektit suunnitellaan yhdessä, niillä on todellista merkitystä maailman viheliäisimpien ongelmien ratkaisuissa.

Mahtavaa arkkitehtuurin päivää ja vikkoa sekä parempaa maailmaa kaikille!

Komitu
Komitu Arkkitehdit -työryhmän Kambodzaan toteuttama Kouk Khleangin nuorisokeskus valittiin mukaan uusimpaan Arkkitehtuurin kaksivuosikatsaukseen. Komitu Kuva: Copyright: Montana Rakz arkkitehtuuri (erikoisala),inari virkkaa
Kouk Khleang Youth Centre (KKYC)
Inari Virkkala ja rakennusmestari Mr. Srey mittaavat Kouk Khleangin nuorisokeskuksen porrasta paikalleen heinäkuussa 2013. Kouk Khleang Youth Centre (KKYC) Kuva: Li Andersson komitu

Kirjoittaja Inari Virkkala on rakentanut Kambodzaan hiljattain Global Energy Awardilla palkitun Kouk Khleangin nuorisokeskuksen osana Komitu Arkkitehdit -työryhmää Aaltonen Hovila Kassi Koivisto Suomi Virkkala. Virkkala toimii kansainvälisen Arkkitehdit yli Rajojen - järjestön hallituksessa ja on yksi vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua tekevän Uusi kaupunki -kollektiivin perustajajäsenistä.

Lue lisää:
Alejandro Aravena ja hänen arkkitehtitoimistonsa Elemental
Turner-palkinnon voittanut Assemble

Lue Inari Virkkalan aiempia artikkeleita:
Rajalta kotiin - arkkitehdit etulinjaan ratkaisemaan pakolaisten asumista!
Arkkitehdit apuun - Nepalin maanjäristyksen jäljet suomalaisin silmin

Uusi kaupunki -kollektiiviin kuuluva Inari Virkkala nähtiin Kaupunki uusiksi ohjelmassa Yle Teemalla muutamassa Suomea kaupunki kerrallaan paremmaksi. Sarja yhä katsottavissa Yle Areenassa.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.