Hyppää pääsisältöön

Runebergintorttu ei ollutkaan Fredrikan keksintö

Runebergintorttuja
Runebergintorttuja Kuva: Yle/ Arja Lento leivos

Runebergintorttu on erikoinen leivos. Se on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen. On yleinen käsitys, että Runebergintortun on kehittänyt Johan Ludvig Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, joka leipoi niitä makeanpersolle miehelleen.

Leivos- ja kahvilakulttuurin tuntijan, emeritusprofessori Bo Lönnqvistin mukaan leivoksen on kehittänyt kuitenkin jo aikaisemmin kondiittori Lars Astenius Porvoossa, jolta leivokset ostettiin Runebergien kotiin.

-Resepti on löytynyt myös Runebergin vaimon Fredrikan reseptikirjasta, joten voi olla, että niitä on heidän kotonaankin leivottu, vaikka leivokset yleensä tehdään konditorioissa, Lönnqvist toteaa.

Runeberg oli aikansa julkkis ja hänen nimikkoleivoksensa nousi suureen suosioon. Runebergin päivän valitseminen juhlapäiväksi vahvisti vielä entisestään Runebergin palvontaa ja tietysti myös leivoksen suosiota. Leivos levisi nopeasti ja osui oikeaan aikaan.

- Runebergintorttu on kuiva ja se tehdään silinterinmuotoiseen muotiin. Myös kuorrutus on hyvin vaatimaton, siinä on vain vähän omena- tai vadelmahilloa ja ympärillä valkoista tai vaaleanpunaista kuorrutusta. Eräät leipomot ovat sitten kosteuttaneet sitä manteliöljyllä ja sitruunavedellä sekä rommilla. Se on kyllä hyvin kansallinen siinä mielessä, että se on aika vaatimaton.

-Täytyy myös muistaa, että ajat olivat tuolloin haastavat ja ainekset olivat vähissä. Siihen aikaan vielä monissa osissa Suomea, kuten Pohjois-Karjalan ja Savon salomailla, syötiin pettua.

Kahvilan myyjä ojentaa asiakkaalle voileipää kahvilassa
Kahvilan myyjä ojentaa asiakkaalle voileipää kahvilassa Kuva: Yle/ Kalle Kultala voileipiä

Uusi kaupunkikulttuuri alkoi kahviloissa

Lönnqvistin mukaan oikean leivoksen pohja tehdään voi- tai murotaikinasta, ja sen täytteenä on yleensä kreemiä tai hilloa. Leivokselle tehdään vielä kuorrutus ja se koristellaan. Leivokset ovat peräisin Venetsiasta, Italiasta, josta ne levisivät kahvilakulttuurin mukana Eurooppaan 1700-luvulla. Suomeen leivoksen toivat sveitsiläiset sokerileipurit 1810-luvulla. He perustivat ensimmäisen konditorian Porvooseen ja sitten myös muihin kaupunkeihin. Konditorioista tuli suosittuja oleskelupaikkoja. Aluksi niitä kutsuttiin perustajiensa mukaan sveitserioiksi.

Kahvila oli siis 1800-luvun alun ajan uutuus Ilmiö vahvistui Helsingissä, kun yliopisto siirrettiin sinne vuonna 1827 Turusta. Syntyi kaupunkikulttuuri, johon liittyi julkisuus ja ajanvietto kahviloissa rupatellen, keskustellen ja lehtiä lukien.

- Kahvilassa voi istua vähän niin kuin salaa ja katsella ohikulkijoita. Se oli erinomainen paikka juonitella ja siellä voi myös tavata erilaisia henkilöitä ja tehdä sopimuksia. Onkin väitetty että Ranskan vallankumousta ei olisi saatu aikaan ilman kahviloita.

Lönnqvist vertaa leivoksia silloiseen hattumuotiin. - Leivokset olivat ylellinen muoti-ilmiö kuten hatut, jotka tuolloin koristeltiin kuin pienet esineet. Uudet muoti-ilmiöt liittyivät kaupungistumiseen ja teollistumiseen sekä tavaratalojen ja maailmannäyttelyiden syntymiseen.

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri