Hyppää pääsisältöön

Runebergintorttu ei ollutkaan Fredrikan keksintö

Runebergintorttuja
Runebergintorttuja Kuva: Yle/ Arja Lento leivos

Runebergintorttu on erikoinen leivos. Se on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen. On yleinen käsitys, että Runebergintortun on kehittänyt Johan Ludvig Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, joka leipoi niitä makeanpersolle miehelleen.

Leivos- ja kahvilakulttuurin tuntijan, emeritusprofessori Bo Lönnqvistin mukaan leivoksen on kehittänyt kuitenkin jo aikaisemmin kondiittori Lars Astenius Porvoossa, jolta leivokset ostettiin Runebergien kotiin.

-Resepti on löytynyt myös Runebergin vaimon Fredrikan reseptikirjasta, joten voi olla, että niitä on heidän kotonaankin leivottu, vaikka leivokset yleensä tehdään konditorioissa, Lönnqvist toteaa.

Runeberg oli aikansa julkkis ja hänen nimikkoleivoksensa nousi suureen suosioon. Runebergin päivän valitseminen juhlapäiväksi vahvisti vielä entisestään Runebergin palvontaa ja tietysti myös leivoksen suosiota. Leivos levisi nopeasti ja osui oikeaan aikaan.

- Runebergintorttu on kuiva ja se tehdään silinterinmuotoiseen muotiin. Myös kuorrutus on hyvin vaatimaton, siinä on vain vähän omena- tai vadelmahilloa ja ympärillä valkoista tai vaaleanpunaista kuorrutusta. Eräät leipomot ovat sitten kosteuttaneet sitä manteliöljyllä ja sitruunavedellä sekä rommilla. Se on kyllä hyvin kansallinen siinä mielessä, että se on aika vaatimaton.

-Täytyy myös muistaa, että ajat olivat tuolloin haastavat ja ainekset olivat vähissä. Siihen aikaan vielä monissa osissa Suomea, kuten Pohjois-Karjalan ja Savon salomailla, syötiin pettua.

Kahvilan myyjä ojentaa asiakkaalle voileipää kahvilassa
Kahvilan myyjä ojentaa asiakkaalle voileipää kahvilassa Kuva: Yle/ Kalle Kultala voileipiä

Uusi kaupunkikulttuuri alkoi kahviloissa

Lönnqvistin mukaan oikean leivoksen pohja tehdään voi- tai murotaikinasta, ja sen täytteenä on yleensä kreemiä tai hilloa. Leivokselle tehdään vielä kuorrutus ja se koristellaan. Leivokset ovat peräisin Venetsiasta, Italiasta, josta ne levisivät kahvilakulttuurin mukana Eurooppaan 1700-luvulla. Suomeen leivoksen toivat sveitsiläiset sokerileipurit 1810-luvulla. He perustivat ensimmäisen konditorian Porvooseen ja sitten myös muihin kaupunkeihin. Konditorioista tuli suosittuja oleskelupaikkoja. Aluksi niitä kutsuttiin perustajiensa mukaan sveitserioiksi.

Kahvila oli siis 1800-luvun alun ajan uutuus Ilmiö vahvistui Helsingissä, kun yliopisto siirrettiin sinne vuonna 1827 Turusta. Syntyi kaupunkikulttuuri, johon liittyi julkisuus ja ajanvietto kahviloissa rupatellen, keskustellen ja lehtiä lukien.

- Kahvilassa voi istua vähän niin kuin salaa ja katsella ohikulkijoita. Se oli erinomainen paikka juonitella ja siellä voi myös tavata erilaisia henkilöitä ja tehdä sopimuksia. Onkin väitetty että Ranskan vallankumousta ei olisi saatu aikaan ilman kahviloita.

Lönnqvist vertaa leivoksia silloiseen hattumuotiin. - Leivokset olivat ylellinen muoti-ilmiö kuten hatut, jotka tuolloin koristeltiin kuin pienet esineet. Uudet muoti-ilmiöt liittyivät kaupungistumiseen ja teollistumiseen sekä tavaratalojen ja maailmannäyttelyiden syntymiseen.

Kommentit
  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

    Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Scifi-eepos Läskimooses - tulevaisuuden klassikko?

    Läskimooses on jo noteerattu Art Review -lehdessä

    Sen piti olla alunperin kevyt Mars-höpöhöpöseikkailu, mutta siitä tulikin yli tuhatsivuinen -scifieepos. Matti Hagelbergin jatkosarjakuva Läskimooses kertoo ihmiskunnan ja universumin kehityksestä ja avaruudessa vaikuttavista sivilisaatioista. Läskimooses on saavuttanut sarjakuvapiireissä jo kulttimaineen, ja arvostettu Art Review -lehti seuraa hanketta.

  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Sodan kauhut ilman sankaritarinoita

    Kokijoina evakkotyttö, tärähtänyt sotilas ja lehmä

    Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuva kuvaa jatkosodan kaaoottista evakkovaihetta uudenlaisesta näkökulmasta. Kokevia henkilöitä ovat karjakkotyttö, järkensä menettänyt sotilas sekä eräällä tavalla myös lehmä. Moisseinen on tietoisesti hakenut vastakohtaa sankaritarinoille, jotka ovat leimanneet sodan käsittelyä.

  • Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

    Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.

  • Avaruusromua: Sitä ei voi tietää eikä ennustaa

    Retron, analogian ja improvisoinnin hengessä

    Musiikkia improvisoidessa se muuttuu kaiken aikaa. Asiat eivät milloinkaan palaa lähtöpisteeseensä, eivätkä ne milloinkaan toistu täysin samanlaisina. Musiikki elää ja muuttuu, ja mikä parasta, useimmiten tavalla, jota ei voi etukäteen tietää eikä ennustaa. Siitä tulee jotakin ainutkertaista. Retron, analogian ja improvisoinnin hengessä musisoivat Node, Vanderson & Lambert sekä Erik Wøllo. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Tuutii tu töötituu – onko suomalainen ääntäminen noloa?

    Vieraan kielen äänteet oppii kuuntelmalla

    Ennen oli tapana yleisesti hävetä suomalaisten heikkoa vieraiden kielten ääntämystä. Hidas ja kankea lausuminen antoi sivistymättömän ja osaamattoman kuvan puhujasta. Nykyään, kun pohjoismaista osaamista arvostetaan monella alalla ja erottuvuus on tärkeää, skandinaavista alkuperää kannattaa ehkä jopa korostaa. "Joskus uskoin itsekin tuohon, että suomiaksentti on kauhea.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.