Hyppää pääsisältöön

Yhdeksänkymppiset taiteilijat: "Luovuus ei lopu vanhanakaan"

Aaron Hiltunen ateljeessaan Turussa. Öljymaalaus "Pyhäpäivä" on syksyltä 2015
Taiteilija Aaron Hiltunen syksyllä 2015 valmistuneen Pyhäpäivä -ölymaalauksensa vieressä. Aaron Hiltunen ateljeessaan Turussa. Öljymaalaus "Pyhäpäivä" on syksyltä 2015 Kuva: Yle / Jenni Stammeier aaron hiltunen,kuvataiteilijat

Ikinä ei ole liian myöhäistä ryhtyä tekemään sitä, mitä oikeasti haluat tehdä. Kuvataiteilija Aaron Hiltunen alkoi maalata vasta eläkeiässä, mutta on nyt luovuutensa huipulla. Kuvanveistäjä Ossi Somma on kantaaottavilla töillään ajankohtaisempi kuin koskaan.

Yhdeksänkymppinen taiteilijaprofessori Ossi Somma tulee ulos vastaan paukkupakkasessa. Vanhan hirsikoulun pihapiirin tunnelma on maaginen. Metsäinen tontti on täynnä lumen peittämiä veistoksia. Jättikokoisia tuoleja ja ratsastajapatsaita. Vahan, lasikuidun ja mullan sekoituksesta syntyneitä ihmishahmoja, jotka ajelehtivat vallanhimoisten armoilla. Kiehtova sekoitus ITE-taidetta ja Giacomettia.

Teosten nimet puhuvat puolestaan: Puolueettomat helvetin portilla, Valvontakamera, Apartheid, Mitä se minulle kuuluu?, Pakolaisteltta.

- Tuo Pakolaisteltta syntyi jo 70–luvun alussa, Somma selittää.

Ossi Somman viimeisin työ Uhkakuvat - Raha, Ahneus ja Valta, jotka johtavat Pakolaistelttaan.
Ossi Somman viimeisin työ Uhkakuvat - Raha, Ahneus ja Valta, jotka johtavat Pakolaistelttaan. Ossi Somman viimeisin työ Uhkakuvat - Raha, Ahneus ja Valta, jotka johtavat Pakolaistelttaan. Kuva: Yle / Erik Vierkens veistospuisto
Ossi Somman veistospuistossa on kantaaottavia teoksia
Ossi Somman veistospuistossa on kantaaottavia teoksia Ossi Somman veistospuistossa on kantaaottavia teoksia Kuva: Yle / Erik Vierkens kuvanveistäjä
Ossi Somman veistospuistossa on kantaaottavia teoksia
Tuoli-symboliikka toistuu Ossi Somman töissä Ossi Somman veistospuistossa on kantaaottavia teoksia Kuva: Yle / Erik Vierkens kuvanveistäjä

Kun kulkee polkua pitkin Pakolaisteltalle on kuljettava Uhkakuvat–teossarjan läpi. Sen Somma teki viime vuoden syksyllä.

- Niin kuin näet, Raha, Ahneus ja Valta johtavat pakolaistelttoihin.

Uusin työ kommentoi 45 vuotta vanhaa teosta. Pakolaisteltta syntyi, kun Somma oli lukenut lehdestä algerialaisen pakolaistytön kirjoituksen: ”Minun elämäni onnellisin päivä oli heinäkuun kuudes. Silloin minun veljeni kuoli ja minä sain hänen kenkänsä.”

Teksti päätyi pakolaisteltan kankaaseen.

Tämän päivän pakolaiskeskustelua Somma seuraa murheellisena.

- Koko maailman ajattelutavan pitäisi muuttua. Rahan, ahneuden ja vallanhimon tilalle pitäisi tulla lähimmäisenrakkaus. Niin yksinkertaista se on, Somma toteaa.

Ossi Somman selailee arkistojaan ateljeessaan
Ossi Somman selailee arkistojaan ateljeessaan Kuva: Yle / Jenni Stammeier kuvanveistäjä
Ossi Somman ateljeen teoksia
Ossi Somman ateljee Siurossa. Ossi Somman ateljeen teoksia Kuva: Yle / Jenni Stammeier ateljee
Ossi Somman ateljeen teoksia
Ossi Somman ateljeen teoksia Kuva: Yle / Jenni Stammeier ateljee,kuvanveistäjät

70-luku muistetaan taiteen politisoituneena vuosikymmenenä, mutta Sommalla yhteiskunnallinen kantaaottavuus ei jäänyt pelkäksi muodiksi. Hän jatkoi talouskasvun kritiikkiä läpi nousukautisen 80-luvun ja toi Porin taidemuseoon näyttelyn ”Hakaristi on täällä tänään”.

Ossi Somma otti kantaa ratsastajapatsaskulttiin tekemällä Marsin patsaan palaneen koulun hirsistä 60-luvun lopulla
Ossi Somma otti kantaa ratsastajapatsaskulttiin tekemällä Marskin patsaan palaneen koulun hirsistä Ossi Somma otti kantaa ratsastajapatsaskulttiin tekemällä Marsin patsaan palaneen koulun hirsistä 60-luvun lopulla Kuva: Yle / Erik Vierkens ratsastajapatsas
Ossi Somma otti kantaa ratsastajapatsaskulttiin vaihtamalla hevosen sikaan.
Ossi Somma otti kantaa ratsastajapatsaskulttiin vaihtamalla hevosen sikaan. Ossi Somma otti kantaa ratsastajapatsaskulttiin vaihtamalla hevosen sikaan. Kuva: Yle / Erik Vierkens ratsastajapatsas

Somman yhteiskunnallinen kantaaottavuus sitä paitsi alkoi jo paljon ennen vuoden 67 Marraskuun -liikettä: vuonna 1954. Unohdettu –veistoksessa asunnoton alkoholisti nuokkuu yksin tyhjien tuolien meressä. Siitä lähtien tyhjät tuolit ja kärsivät ihmishahmot ovat olleet Somman toistuvia symboleita.

Ossi Somma: Unohdettu, 1954
Ossi Somma: Unohdettu, 1954 Ossi Somma: Unohdettu, 1954 Kuva: Yle / Erik Vierkens veistos,Suomalaiset kuvanveistäjät

Somman ensimmäiset työt syntyivät 50-luvun alussa Ateneumissa. Nyt Somma työstää 90-vuotisjuhlanäyttelyynsä kollaasitöitä. Hän kommentoi päivän uutisia omilla teoksillaan. Vanhat työt ovat edelleen ajankohtaisia.

- Ainakin omalta kohdaltani ajatukset tulevat vanhemmiten entistä selvemmin. Enkä halua jäädä muistoihin, vaan haluan aina uutta. Maailmassa tapahtuu niin paljon. Ja taiteilija voi vaikuttaa omalla työllään.

Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa
Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa Kuva: Yle / Erik Vierkens ateneum,Suomalaiset kuvanveistäjät
Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa
Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa Kuva: Yle / Erik Vierkens ateneum,Suomalaiset kuvanveistäjät
Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa
Ossi Somma 50-luvun alkupuolella opiskeluaikoinaan Ateneumissa Kuva: Yle / Erik Vierkens ateneum,Suomalaiset kuvanveistäjät,Ateneum
Aaron Hiltunen näyttää vielä kesken olevaa Valontuoja -työtään juontaja Tuomas Karemolle.
Aaron Hiltunen näyttää toimittaja Tuomas Karemolle viimeisintä vielä kesken olevaa työtä "Valontuoja". Aaron Hiltunen näyttää vielä kesken olevaa Valontuoja -työtään juontaja Tuomas Karemolle. Kuva: Yle / Jenni Stammeier tuomas karemo,ateljeet,kuvataiteilijat

Myös kuvataiteilija Aaron Hiltunen täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Ja hänkin menee töihin edelleen joka päivä. Työhuone on naapuritalon kellarissa, ollut jo yli 20 vuotta.

Varsinaisen työuransa Hiltunen teki VR:n palveluksessa. Eläkkeelle hän pääsi 80-luvun puolivälissä. Ja kun pari vuotta sen jälkeen hänen vaimonsa kuoli:

- Tuijottelin seiniä ja ajattelin, että mitä tässä nyt tehdään.

Maalaamisesta tuli Hiltuselle kokopäivätyö.

Aaron Hiltunen: Junaa odottavat II, 2015.
Aaron Hiltunen: Junaa odottavat II, 2015 Aaron Hiltunen: Junaa odottavat II, 2015. maalaus
Aaron Hiltunen: Kuolema on elämää, 2015
Aaron Hiltunen: Kuolema on elämää, 2015 Aaron Hiltunen: Kuolema on elämää, 2015 Kuva: Yle / Jenni Stammeier maalaus,kuvataiteilijat
Aaron Hiltunen: Aivopesua, 2015.
Aaron Hiltunen: Aivopesua, 2015. Aaron Hiltunen: Aivopesua, 2015. Kuva: Yle / Jenni Stammeier aivopesua

Hiltunen kävi työväenopistot ja Oriveden opistot ja lähti vuonna 1992 Malagaan opiskelemaan maalausta. Paikallinen opettaja oli naureskellen kehoittanut Hiltusta jättämään haaveet keltaisesta maalauksesta, sillä keltainen oli hänen mukaansa niin vaikea väri.

- Siitä jäi sitten sellainen tunne, että mun pakko tehdä joitakin keltaisia. Säännöt ei juuri merkitse mulle mitään, Hiltunen kertoo.

Viime vuonna hän sitten antautui värin vietäväksi. Syntyi peräti kaksi keltaista työtä: Temppelit ja Pyhäpäivä.

Aivopesua -teos on hyvä esimerkki siitä, miten Hiltusen työt syntyvät.

- Mä maalasin ensin tollasen ärhäkkään muodon ja se oli sitten kauan kesken. Maalasin muita maalauksia välillä, ja kun näyttely lähestyi vedin tän pohjan, kylmää punaista, ja tota - niistä tulee sitten välillä tämmösiä vähän dorkan näkösiä.

No mistä Aivopesua -teoksen nimi sitten tulee?

- Meitähän aivopestään koko ajan. Kaiken maailman poliitikot antavat valmiita mielipiteitä meille. Ei niitä kannata täydestä ottaa. Mulla on tullu jo sellainen ennakkoasenne, että kyllä kuuntelen, mitä joku sanoo, mutta samalla mietin, että mitä tuo nyt oikeastaan tarkoittaa.

Aaron Hiltunen: Temppelit, 2015. Yksityiskohta.
Aaron Hiltunen: Temppelit, 2015. Yksityiskohta. Aaron Hiltunen: Temppelit, 2015. Yksityiskohta. Kuva: Yle / Jenni Stammeier temppelit,kuvataiteilijat
Aaron Hiltunen: Polvistuva nainen 1, 2015.
Aaron Hiltunen: Polvistuva nainen I, 2015. Aaron Hiltunen: Polvistuva nainen 1, 2015. Kuva: Yle / Jenni Stammeier maalaus,kuvataiteilijat
Aaron Hiltunen: Neva katsoo lampeen, 2010.
Aaron Hiltunen: Neva katsoo lampeen 2010. Aaron Hiltunen: Neva katsoo lampeen, 2010. Kuva: Yle / Jenni Stammeier maalaus

Aaron Hiltusen viimeisin työ on enkeli Mikaelia esittävä Valontuoja, joka on vielä kesken.

- Mutta en tiedä, mitä sille vielä pitäis tehdä. Usein valmiin työn menee pilaamaan, kun menee tekemään siihen jotain muutosta. Mä oon pilannu vähän monta työtä.

Luovuus ei todellakaan ole Hiltusella hiipunut. Päinvastoin se näyttää hänellä vanhemmiten vain lisääntyneen. Valtavia öljymaalauksia syntyy tahdilla yksi kuukaudessa ja ilmaisuvoima ja värien käyttö sen kuin paranee.

- Siitä nyt höpötetään niin paljon, mutta ei se luovuus mihinkään katoa, hän kuittaa samalla kun nostaa kaksi metriä korkeaa tauluaan ahtaassa kellariateljeessa.

- Jos joku haluaa maalata, niin sitten vaan kehottaisin maalaamaan rohkeasti, ilman että ottaa liikoja huomioon, mitä joku opettaa. Pitää kuunnella itseään, Hiltunen pohtii.

Malagassa yli kymmenen talvea asunut Hiltunen kulkee usein espanjalaisia polkuja
Malagassa yli kymmenen talvea asunut Hiltunen kulkee usein espanjalaisia polkuja Malagassa yli kymmenen talvea asunut Hiltunen kulkee usein espanjalaisia polkuja Kuva: Yle / Jenni Stammeier yksityiskohta,kuvataiteilijat

Ilmaisun vimma ja sanomisen tarve saattaa vanhalla taiteilijalla olla jopa vahvempi kuin nuorella ja kokemattomalla.

Sekä Hiltunen että Somma ottavat vahvasti kantaa rauhanomaisen ja tasa-arvoisen maailman puolesta. Jatkosodan aikana teloitettu aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen on inspiroinut Hiltusta Sodankieltäjä -maalausten tekoon. Hiltusen kirjahyllystä löytyy Pekurisen historian kirjoittanutta Erno Paasilinnaa, mutta myös pasifisti Yrjö Kallista ja intialaista Krishnamurtia.

- Näistä on tullut mulle ihan elämänkatsomus. Vaikka ei mulla mitään sen kummempaa filosofiaa ole, kuin että tämä hetki tässä vaan.

Aaron Hiltusen ateljee on täynnä luonnoksia, valmiita maalauksia, värejä.
Aaron Hiltusen ateljee on täynnä luonnoksia, valmiita maalauksia, värejä. Aaron Hiltusen ateljee on täynnä luonnoksia, valmiita maalauksia, värejä. Kuva: Yle / Jenni Stammeier ateljeen lattia,kuvataiteilijat

Kumpikaan yhdeksänkymppinen taiteilijaherra ei koe, että heillä olisi jokin pitkän iän salaisuus. Hiltunen sanoo olleeensa nuoresta pitäen kasvissyöjä. Ja hiihdossa on tullut kahmittua voittoja. Somma puolestaan vastaa filosofisemmin.

- Ystäviäni on kuollut niin monia, jotkut ovat nuorena tehneet itsemurhan. Itse olen meinannut kuolla jo kaksi kertaa. Nuorena tuberkuloosiin, vanhempana auto-onnettomuudessa. Se on niin sattumanvaraista saako elää vai ei. Ei siihen voi vaikuttaa urheilulla, ruokavaliolla tai vahvalla elämänhalullakaan.


Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Ossi Somma, s. 1926 Pirkkalassa

  • valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta 1956
  • taideopintoja Repin –instituutissa Leningradissa 1965-1967
  • taideaineiden lehtori Kankaanpään Taidekoulu 1974-1992
  • valtion taiteilijaeläke 1980
  • Suomi.-palkinto 1996
  • professuurin arvonimi 2000
  • teoksia mm. Ateneumin, Kiasman, Moskovan nykytaiteen museon, Lahden taidemuseon, Porin taidemuseon ja Oulun taidemuseon kokoelmissa

Ossi Somman 90-vuotisjuhlanäyttely toukokuussa Galleria Ortonissa ja kesällä Siuron veistospuistossa.


Kuvataiteilija Aaron Hiltunen s. 1926 Salmissa, Karjalassa

  • 40 vuotta VR:n palveluksessa ratapihoilla ja ”lipunleimaajana”
  • jäi eläkkeelle 1984
  • ensimmäiset työväenopiston kurssit 60-70-lukujen taitteessa.
  • taideopintoja Oriveden opistossa 80-luvulla
  • Academia de Alvarado, Malagassa 1992
  • Turun taiteilijaseuran kunniajäsen
  • Töitä mm. Wäinö Aaltosen, Turun ja Jyväskylän taidemuseon kokoelmissa

Aaron Hiltusen 90 -vuotisjuhlanäyttelyn paikka on vielä auki.


Muutettu kirjoitusvirheitä ja Aivopesua -maalauksen nimi oikeaan muotoon, lisätty linkkejä. 11.2. klo 15:30.