Hyppää pääsisältöön

Abdullah Öcalan tarjoaa demokraattista konfederaralismia kurdiongelman ratkaisuksi

Turkista tulevat uutiset ovat huolestuttavia. Maa näyttää olevan sisällissodan partaalla sen jälkeen kun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja Turkin armeijan välinen aselepo päättyi kesällä 2015.
Kurdien taistelu oikeuksiensa puolesta PKK:n johdolla on kestänyt yli kolmekymmentä vuotta. PKK aloitti aseellisen taistelun Turkkia vastaan vuonna 1984. Sekä tavoitteet että taistelumenetelmät ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa, mutta liikkeen johdossa on koko ajan ollut Abdullah Öcalan siitäkin huolimatta, että hän on ollut vuodesta 1999 lähtien eristettynä Imralin vankilasaarella. Se sijaitsee Marmaran merellä Istanbulin lähellä.
Turkin lain mukaan vankien luona saa käydä kerran viikossa vieraita, jotka ovat sukulaisia ja asianajajia. Tämä koskee myös poliittisia vankeja kuten Abdullah Öcalania. Hänen tapaamisensa jälkeen vierailijat ovat kertoneet tarkasti keskustelusta, ja tiedot on laitettu kurdimediaan. Öcalanin ohjeista on koottu myös kirjoja.

Ennen pidätystään Abdullah Öcalan kirjoitti useita kirjoja, jotka on julkaistu turkin ja kurdin kielellä. Myös hänen puolustuspuheenvuoronsa turkkilaisessa oikeudenkäynnissä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on julkaistu kirjoina, jotka on käännetty englanniksi.

Öcalanin uusimpaan englanniksi ilmestyneeseen kirjaan on koottu hänen asianajajille ja sukulaisille antamiaan ohjeita. Kirja on lyhyt pamfletti. Öcalan on kehittänyt vankilavuosinaan uuden ideologian, jota hän kutsuu demokraattiseksi konfederalismiksi. Kirjalla on sama nimi.

"Kansojen itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus omaan valtioon. Valtion perustaminen ei kuitenkaan lisää kansojen vapautta. Yhdistyneiden kansakuntien toiminta, joka perustuu kansallisvaltioihin, on jäänyt tehottomaksi. Samaan aikaan kansallisvaltioista on tullut vakava este kaikelle sosiaaliselle kehitykselle. Demokraattinen konfederalismi on alistettujen kansojen vaihtoehtoinen paradigma. Päinvastoin kuin keskitetty tai byrokraattinen hallintomalli, konfederalismi rakentuu poliittiseen itsehallintoon, jossa kaikki yhteisön ryhmät ja kulttuuriset identiteetit voivat ilmaista itseään paikallisissa tapaamisissa."

Tämä teksti on kansikuvan sijasta pamfletin kannessa. Sen on julkaissut englanniksi International Initiative “Freedom for Abdullah Ocalan – Peace in Kurdistan” -niminen järjestö, joka toimii Saksan Kölnissä. Järjestön nimi on suomennettuna Kansainvälinen aloite ”Vapaus Abdullah Öcalanille – Rauha Kurdistaniin”. Kirjanen ilmestyi vuonna 2011.

Ideologia määritellään kirjan kannessa:

"Demokraattinen konfederalismi on ei-valtiollinen sosiaalinen paradigma. Valtio ei kontrolloi sitä. Se on kulttuurin keinoin toimiva demokraattisen kansan työväline. Demokraattinen konfederalismi perustuu ruohonjuuritason osanottoon. Päätöksenteko tapahtuu yhteisöissä, korkeampi taso palvelee vain paikallisyhteisöjen päätösten koordinointia ja toteuttamista."

Öcalan opiskeli nuorena valtiotieteitä Ankaran yliopistossa, ja vankilassa hänellä on ollut aikaa lukea ja paneutua moneen asiaan. Hänellä on sellissään suuri kirjasto, ja hän on perillä myös maailman politiikan uusista tapahtumista ja suuntauksista, sillä hän voi kuunnella radiota, tosin vain viranomaisten hyväksymiä kanavia. Tämä näkyy demokraattisen konfederalismin ideologiassa, jossa Öcalan on yhdistänyt monia hyvinä pitämiään asioita:
Demokraattinen konfederalismi on avoin muille poliittisille ryhmille ja suuntauksille. Se on joustava, monikulttuurinen, monopoleja vastustava ja pyrkii konsensukseen. Ekologia ja feminismi ovat sen keskeisiä tukipylväitä. Tällaisen itsehallinnon puitteissa vaihtoehtoinen talous tulee tarpeelliseksi. Se lisää yhteiskunnan voimavaroja sen sijaan että se riistäisi niitä, ja antaa mahdollisuuksia toteuttaa yhteiskunnan tarpeita.

PKK perustettiin kylmän sodan aikakaudella vuonna 1978, jolloin maailma oli jakautunut Yhdysvaltojen johtamaan länteen ja kommunistiseen itäblokkiin. Kylmän sodan päättyminen ja muutokset kansainvälisessä tilanteessa ovat heijastuneet Öcalanin ideologiaan ja PKK:n kehitykseen:

"PKK ei ole koskaan ajatellut kurdikysymystä etnisenä tai kansallisena ongelmana. Sen sijaan tavoitteemme oli vapauttaa koko yhteiskunta ja demokratisoida se. Näiden tavoitteiden merkitys on kasvanut toiminnassamme 1990-luvulta lähtien. Huomasimme myös kurdikysymyksen voimistuvan yhteyden globaaliin, moderniin kapitalistiseen järjestelmään. Ilman tämän yhteyden kyseenalaistamista ja korvaamista ratkaisu ei olisi mahdollinen. Me joutuisimme vain sitoutumaan uusiin riippuvuuksiin."

Konfederalismin esittelevä Öcalanin kirja ilmestyi noin viisi vuotta sitten, ja sen vaikutukset näkyvät nyt Turkissa.

Öcalanin kannattajat omaksuivat nopeasti demokraattisen konfederalismin ideologian. Se, mitä Pohjois-Syyrian Kobanessa tapahtui vuoden 2014 syksyllä ja mitä Turkissa on tapahtunut seuraavasta syksystä lähtien, on seurausta Öcalanin kirjassa esitetyistä tavoitteista ja toimintamallista. PKK:n päätavoite oli aiemmin se, että kurdin kielestä tulisi Turkissa virallinen vähemmistökieli. Eli että sen asema olisi sama kuin mitä ruotsin kielellä on Suomessa, esimerkiksi että kurdilapset saisivat käydä peruskoulua omalla äidinkielellään.

Nyt tämän tavoitteen rinnalle on tullut toinen tärkeä asia eli paikallisautonomian lisääminen. Se on Turkin hallitukselle yhtä mahdoton myönnytys kuin kurdin kielen aseman laillistaminen. Koko maata, myös Länsi-Turkkia, hallitaan tiukan keskusjohtoisesti.
Abdullah Öcalanin aselepojulistus luettiin Turkin kurdialueella Diyarbakirissa suuressa kevätjuhlassa maaliskuussa 2013. Sen jälkeen Turkissa ei kuollut sinä vuonna yhtään ihmistä taisteluissa.
Mutta aselepo päättyi reilut kaksi vuotta myöhemmin heinäkuussa 2015, ja saman vuoden joulukuun puoleen väliin mennessä taisteluissa oli kuollut 550 ihmistä, ilmoittaa International Crisis Group – niminen järjestö joulukuun 17. päivänä julkaisemassaan raportissa. Tämä puolueeton järjestö seuraa maailman konflikteja Brysselistä käsin.

Turkin viranomaiset ovat vuosien varrella estäneet useita kertoja vierailut Imralin vankilasaarelle jopa useiden kuukausien ajan. Vuoden 2016 alussa oltiin jälleen tilanteessa, ettei Öcalaniin oltu saatu lainkaan yhteyttä yli kahdeksaan kuukauteen. Öcalanin tapaamista oli rajoitettu myös rauhanprosessin aikana. Öcalanin asianajajat eivät ole tavanneet päämiestään neljään ja puoleen vuoteen. Öcalanin sukulaiset ovat käyneet Imralissa lokakuussa vuonna 2014 ja kurdipuolue HDP:n edustajat huhtikuussa 2015.
Öcalan oli Imralin saaren vankilan ainoa vanki lähes yksitoista vuotta. Vuonna 2009 hänen seurakseen siirrettiin muutama vanki. Epävirallisten tietojen mukaan kaksi heistä siirrettiin Imralista Turkin mantereella sijaitsevaan vankilaan tammikuussa vuonna 2016, mutta vierailuja näiden kahden vangin luokse ei ole sallittu, joten kurdit eivät ole saaneet edes välikäsien kautta tietoja siitä kuinka Abdullah Öcalan voi.

Koska Öcalanin kommentteja taistelujen uudelleen alkamisesta ei ole saatavilla, käytän lähteenä International Crisis Groupin joulukuussa 2015 ilmestynyttä Turkkia käsittelevää raporttia.
Yksi kurdien tärkeimmistä vaatimuksista rauhanprosessin aikana oli Abdullah Öcalanin vapauttaminen, tai ainakin siirto Turkin mantereella sijaitsevaan vankilaan. Sen sijaan Turkin viranomaiset ovat estäneet hänen sukulaistensa ja asianajajiensa vierailut Imraliin. Tämä osoittaa, ettei Turkki juurikaan panostanut rauhanprosessiin.
Itse asiassa kumpikin osapuoli käytti aselevon ajan uuteen sotaan valmistautumiseen, International Crisis Group kertoo siitä:

"Helmikuussa 2013, kuukausi ennen kuin Öcalan julisti aselevon, PKK:ta kannattava media ilmoitti Isänmaallisen Vallankumouksellisen Nuorisoliikkeen eli YDG-H:n perustamisesta. Se kasvoi nopeasti aseistetuksi, nuorista koostuvaksi, kaupungeissa toimivaksi militiajoukoksi, joka pystyy haastamaan turvallisuusjoukot katutaisteluihin monissa kaakon kaupungeissa."

Abdullah Öcalan antaa pamfletissaan ohjeita autonomisen yhteisön toiminnasta:

"Politiikasta tulee osa jokapäiväistä elämää. Emme tarvitse suuria teorioita, vaan halun lisätä paikallisten toimijoiden rakenteellista autonomiaa. Siksi koko yhteiskunnan rakenteet on organisoitava uudelleen. Sellaisen toiminnallisen tason luomista, jossa eri ryhmät voivat ilmaista itseään vapaasti, voidaan kutsua osallistuvaksi demokratiaksi. Demokratia on sitä vahvempi mitä korkeampi osallistumisen taso on."

Öcalanin mielestä kansallisvaltio on perusteiltaan sotilaallinen yksikkö, ja autonominen yksikkö voi puolustautua sitä vastaan vain aseellisesti:

"Militarismiin voidaan vastata vain itsepuolustuksella. Yhteisöt, joilla ei ole mitään puolustautumisen mekanismeja, menettävät identiteettinsä, kykynsä demokraattiseen päätöksen tekoon ja poliittisen luonteensa. Yhteiskunnan puolustautuminen ei rajoitu vain sotilaalliselle sektorille. Monopolien verkoston vastapainoksi meidän on rakennettava yhtä vahva sosiaalisten liittoumien verkosto. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että armeijalla ei ole sotilaallista monopolia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtimisesta."

Vuoden 2014 syksyllä koko maailma ällistyi siitä kuinka Pohjois-Syyriassa, Turkin rajalla sijaitsevassa Kobanen kurdikaupungissa vapaaehtoiset sissit taistelivat terroristijärjestö Isisin piiritystä vastaan ja lopulta voittivat heidät saatuaan Yhdysvalloilta tukea lennokkihyökkäysten muodossa. Kobanessa ja kahdella muulla autonomisella kurdialueella Syyriassa hallinto on järjestetty Öcalanin konfederalismin oppien mukaisesti.
Kobanen menestys on Turkin nykyhallinnon kannalta uhka. Ei pelkästään siksi, että kurdit hallitsevat omaa asuinaluettaan. Syyrian kurdien suurin puolue PYD noudattaa Abdullah Öcalanin anarkismia lähenteleviä oppeja. Samaan aikaan presidentti Recep Tayyip Erdogan kehittää Turkin hallintoa aivan päinvastaiseen suuntaan. Hän yrittää keskittää valtaa entistäkin enemmän itselleen lisäämällä presidentin valtaa.
Kobanen urhoollinen taistelu Isistä vastaan sai valtavasti huomioita myös kurdien keskuudessa. Se on inspiroinut ja innostanut heitä. Turkki pelkää omien kurdikaupunkiensa muuttumista uusiksi Kobaneiksi. International Crisis Group raportoi kuinka Kobanen taistelujen vaikutus näkyi nopeasti Kaakkois-Turkissa:

"Kobanen jälkeen kumpikin osapuoli muutti turvallisuusstrategiaansa. Turkin armeijan joukkoja sijoitettiin kaupunkeihin ensimmäisen kerran kahteen vuosikymmeneen. Urbaani nuorisomilitia YDG-H laajensi toimintaansa ja julisti ”autonomian” Sirnakin läänin Cizreen ja Diyarbakirin kaupungin Surin alueelle. Vastauksena Kobane-mielenosoituksiin ja YDG-H:n toimintaan kaakossa hallitus määräsi sisäisen turvallisuuslain, joka antaa poliiseille laajoja lisävaltuuksia pidättää mielenosoittajia ja käyttää kuolettavaa voimaa mielenosoitusten aikana. Maaliskuussa 2015 parlamentti antoi myös läänien kuvernööreille oikeuden ohittaa syyttäjät ja tuomarit pidätysmääräyksissä."

International Crisis Group on huolestunut tilanteen kehityksestä ja vaatii rauhanprosessin jatkoa:

"Vapaana vaalipaineista neljän vuoden ajan, Turkin hallituksen on laadittava konkreettinen uudistussuunnitelma, jolla vastataan kurdien vaatimuksiin oikeuksista - mukaan lukien hallinnon hajauttaminen ja äidinkielinen opetus – niin että ne voidaan saavuttaa laillisin keinoin, puolueiden ja parlamentin kautta. Luottamuksen rakentamiseksi on tärkeää, että ohjelmaan sisältyy myös menneiden ja nykyisten ihmisoikeusrikosten tehokas tutkinta. PKK:n ja paikallisten kurditoimijoiden pitäisi pidättäytyä autonomiajulistusten antamisesta, jotka huolestuttavat Turkin yleistä mielipidettä ja koventavat turkkilaista politiikkaa."

Kristiina Koivunen

Lähteet:
International Crisis Group: A Sisyphean Task? Resuming Turkey-PKK Peace Talks
http://www.crisisgroup.org/en/regions/europe/turkey-cyprus/turkey/b077-a-sisyphean-task-resuming-turkey-pkk-peace-talks.aspx

International Initiative Freedom for Abdullah Ocalan
http://www.freeocalan.org/?p=197

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta