Eläkkeiden jatkuva heikentyminen tuohduttaa eläkeläisiä yhä enemmän. Eläkeläiset yrittävät saada tilanteen korjattua muun muassa kansalaisaloitteen avulla.
Eläkkeet alkoivat jäädä palkoista jälkeen, kun eduskunta päätti niin kutsutun taitetun indeksin käyttöönotosta 1995. Taitettu indeksi tarkoitti, että eläkkeitä alettiin nostaa vuosittain mittarilla, jossa palkkojen paino oli enää 20 prosenttia ja hintojen nousun paino 80 prosenttia.
”Pitkän aikavälin laskelmat osoittavat, että taitettu indeksi pudottaa eläkkeiden tasoa olennaisesti”, eläkejärjestelmään perehtynyt dosentti Olli Pusa sanoo MOT:lle. ”Se on automaatti, joka vie köyhyyteen”, sanoo puolestaan entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen, joka nyt johtaa Suomen Senioriliikettä.
Kiljusen teettämien laskelmien mukaan viidennes yli 75-vuotiaista suomalaisista elää Euroopan unionin määrittämän köyhyysrajan alapuolella. Yli 85-vuotiaissa vastaava osuus on jo kolmekymmentä prosenttia.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala kuitenkin tyrmää senioriliikkeen väitteet. ”Eläketasothan eivät laske. Eläkkeet ovat koko ajan nousseet, ja näin voi arvioida tapahtuvan myös tulevaisuudessa”, hän sanoo MOT:lle.
Suomen koko historiassa ei ole yhtä järjestelmällisesti viety etuuksia joltain ryhmältä, Kiljunen arvioi.
Lisää ohjelmasta
- Työeläkejärjestelmän pääarkkitehtia arvelutti indeksin taittaminen
- Eläkerahastot takaavat AAA:n
- Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn: käsikirjoitus
- Veikkauksen vedonlyöntiuudistus: Uusi peliominaisuus herätti valvojassa huolen pelaajien oikeusturvasta, sopimuskumppania kiristetty
- Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
