Hyppää pääsisältöön

Kauneus vaikuttaa aivoihimme rakkauden tavoin

Semir Zeki on brittiläinen neurologi, joka tutkii näköhavaintoihin perustuvien aistimusten sekä tunteiden syntymisen yhteyttä. Zeki valitsi 21 tervettä oikeakätistä vapaaehtoista, joista 9 oli miestä ja 12 naista. Keski-iältään he olivat 27,5 vuotiaita. Heille esitettiin 28 arvostettua maalausta, jotka yleisesti tunnustetaan myös kauniiksi teoksiksi. Tutkimuksen mukaan taideteokset lisäsivät mielihyväkeskuksen aivoverenkiertoa ja dopamiinia peräti 10 prosentilla. Vastaava taso saavutetaan myös rakastumiskokemuksella!

Kaikki klassikkotaideteokset eivät ole kauniita
Guide Renin, John Constabelin ja Jean-Auguste-Dominique Ingresin "kauniit" maalaukset herättivät voimakkaimmat reaktiot. Sitä vastoin Quentin Massysn, Hieronymus Boschin ja Honore Damierin “rumat” maalaukset lisäsivät aivoverenkiertoa vain hieman. Mukaan mahtuivat tietysti myös Monetin, Rembrandtin, Leonardo da Vincin ja Cezannen töitä.

Miksi käyttää huumeita kun saman nautinnon saa kauneudesta?
Kauneus stimuloi aivoja siten, että aivojen etulohkossa dopamiinitaso nousee. Se säätelee tunteita ja mielihyvän kokemuksia. Sellaisten huumeiden kuten heroiini, kokaiini ja amfetamiinin teho perustuu siihen, että ne nostavat väliaikaisesti mielialaa dopamiinin välityksellä. Dopamiini myös piristää, nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Kauneus saattaa siis vaikuttaa myös sydämen sykettä nostavasti ja verenpainetta lisäävästi.

Tutkittavien keski-ikä oli 27,5. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaineena toimiva hormoni, joka iän myötä vähenee. Jos dopamiinin eristyis kerran vähenee iän myötä suositeltavaa kai olisi, että erityisesti vanhempi väki harrastaisi tiuhaan taidetta ja kauniita asioita - eikö?

Museokortti on edistää kansallista hyvinvointia
Zeki tutkimusta käytettiinkin perusteltaessa kansallisen taidepassin merkitystä Englannissa. Suomalainen musekortti tuli tuli meille keväällä 2015. Se oli sijoitus suomalaiseen hyvinvointiin!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua