Hyppää pääsisältöön

Tutkija: Kovennusten sijaan viisaampia ja vaikuttavampia rangaistuksia

pinkki hirttoköysi mustaa taustaa vasten
pinkki hirttoköysi mustaa taustaa vasten Kuva: Mikko Lehtola/ Yle. teloitus,Hangman's knot,hirttoköysi

Kun rikos osuu omaan lähipiiriin tai tekijä on vaikkapa ulkomaalainen, osa ihmisistä alkaa vaatia ankarampia tuomioita. Niin teki eräs kuuluisa ex-jääkiekkoilijakin. Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan ole hyvä tapa vähentää rikollisuutta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtajan Tapio Lappi-Seppälän mukaan maailmalla on jo pitkään ihailtu suomalaista kriminaalipolitiikkaa, jonka avulla vankimäärät ovat pudonneet 60 prosenttia 50 vuodessa eli vuosina 1960–2010. Myös tutkija Tommi Uschanov on kirjoittanut tästä uudessa esseessään Vangin dilemma.

Muualla trendi on ollut päinvastainen. Uschanov tiivistää, että useissa länsimaissa vankien määrä asukasta kohti on kaksinkertaistunut 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi Espanjassa vankien määrä on jopa kolminkertaistunut ja Yhdysvalloissa yli viisinkertaistunut.

Suomessa on noin 3000 vankia, mikä tarkoittaa alle 60 vankia 100 000 asukasta kohti. Yhdysvalloissa vastaavat luvut ovat 2,2 miljoonaa ja noin 700.

Lappi-Seppälän mukaan alati kovenevien rangaistusten kierre on vaikea katkaista.

- Jos rikollisuusongelman oletetaan ratkeavan rangaistuksia koventamalla, niin ei välttämättä saada mitä tilataan.

- Lähinnä siitä seuraa se, että rangaistukset kovenevat ja toimivia yhdyskuntaseuraamuksia aletaan korvata huonommin toimivilla rangaistuksilla.

Lähinnä siitä seuraa se, että rangaistukset kovenevat ja toimivia yhdyskuntaseuraamuksia aletaan korvata huonommin toimivilla rangaistuksilla.

Lappi-Seppälän mukaan Suomen puolittaessa vankimääränsä muissa Pohjoismaissa vankimäärä pysyi suurin piirtein ennallaan. Tästä huolimatta rikollisuus kehittyi kaikissa neljässä Pohjoismaassa samalla tavalla. Englannissa taas vankimäärät kaksinkertaistettiin, ja rikollisuus kehittyi silti samoin kuin Suomessa.

- Tämä on historian opetus tässä tapauksessa. Jos rangaistuksia lähdetään merkittävästi koventamaan, ei sitä lopputulosta voida lukea seuraavan vuoden rikostilastoista.

Rangaistusten koventaminen ei siis vähennä rikollisuutta?

- Kyllä rangaistuksilla oma vaikutuksensa on, ja järjestelmän tulee olla uskottava. Kovennusten tuoma tehonlisä on vain pienempi kuin helposti uskotaan. Esimerkiksi kiinnijäämisriskin kasvattaminen on tehokkaampaa ennaltaehkäisyä.

Yhdyskuntaseuraamukset tehokkaampi rangaistus kuin vankila

Edellä mainitut yhdyskuntaseuraamukset ovat vapaudessa toteutettavia rangaistuksia, kuten valvottua ehdonalaista, yhdyskuntapalvelua tai sähköistä valvontaa. Kun näitä yhdistetään esimerkiksi päihdekuntoutukseen, saadaan Lappi-Seppälän mukaan parhaat tulokset rikollisuuden vähentämisessä. Juju on siinä, että tuomitun yhteydet yhteiskuntaan säilyvät paremmin kuin vankilassa.

- Tästä on hyvin vankka tutkimusnäyttö, että yhdyskuntaseuraamusten käyttö vähentää rikoksen uusijoiden määrää parhaiten.

Kriminaalipolitiikkamme ei ole rankaisukeskeistä.

Lappi-Seppälän mukaan pohjoismainen kriminaalipolitiikka perustuu tutkimukseen eli siihen, että katsotaan, mikä toimii ja mikä ei. Toinen vahvuus on sen laaja-alaisuus – rikollisuutta on vähemmän, kun yhteiskunnan turvaverkot toimivat ja kansalaiset luottavat sekä järjestelmään että toisiinsa.

- Kriminaalipolitiikkamme ei ole rankaisukeskeistä. Ei ajatella niin, että rikoslaki on rikoksentorjunnan keskeinen väline, vaan siinä on koko sosiaalipoliittinen välineistö käytössä, Lappi-Seppälä summaa.

Kommentit