Hyppää pääsisältöön

Minne hävisi englanninkielinen kotimainen musiikki?

Sunrise Avenue-yhtye
Sunrise Avenuen albumi Unholy Ground (2013) nousi ensimmäisellä julkaisuviikollaan albumimyyntilistan kolmanneksi Saksassa. Sunrise Avenue-yhtye Kuva: Yle sunrise avenue

Kotimainen englanniksi laulettu musiikki on lähes hävinnyt Suomen Top 100 -hittilistalta.

Listablogia suomalaisesta listamusiikista pitävä Timo Pennanen teki mielenkiintoisen havainnoin: kotimaisten englanninkielisten biisien osuus Suomen Top 100 -hittilistalla on romahtanut viimeisten viidentoista vuoden aikana.

Kun huippuvuonna 2004 englanninkielisten biisien osuus listalla oli 24 prosenttia, vuonna 2010 määrä oli pudonnut kuuteen prosenttiin. Viime vuonna Top 100 -hittilistalta löytyi vain yksi englanninkielinen kotimainen kappale, Nightwishin Elan. Pennasen mukaan lista ei ole vielä kokonaisuudessaan valmis, mutta suunta on selvä:

listablogin graaffi
Listablogissa ollut graafi kertoo kotimaisen englanninkielisen musiikin hävinneen hittilistoilta. listablogin graaffi top 100
Viime vuonna Top 100 -hittilistalta löytyi vain yksi englanninkielinen kotimainen kappale.

Pennasen mukaan albumimyynnissä muutos on ollut vähäisempi. Monet englanninkieliset bändit myyvät edelleen hyvin. Esimerkiksi Nightwishin uusin albumi Endless Forms Most Beautiful (2015) ylitti ilmestyessään platinarajan tuplaten kahdessa viikossa.

Biisien suosioita mittaavilla hittilistoilla muutos onkin ollut selvästi suurempi. Vielä viime vuosikymmenellä oli useita bändejä, jotka tekivät hittejä yksi toisensa perään. Sellaisia olivat esimerkiksi Kwan, HIM ja Don Johnson Big Band.

– Tämmöinen ilmiö on kadonnut oikeastaan kokonaan. Vientibändit ovat olleet aika hiljaa. Esimerkiksi The Rasmus ei ole tehnyt moneen vuoteen levyjä, Pennanen sanoo.

Kotimaisen englanninkielisen musiikin kuuntelu on alhaista myös Spotifyssa. Trendistä kertoo se, että striimatuimpien kotimaisten Top 100 –Spotifylistalle on yltänyt tällä vuosikymmenellä vain yksitoista englanninkielistä biisiä: Sunrise Avenuen Hollywood Hills ja Lifesaver, Isac Elliotin New Way Home, Baby I ja Tired of Missing You, Apocalyptican Not Strong Enough, Redraman Clouds, Nightwishin Wishmaster ja Storytime, Saaran Ur Cool ja Benjaminin Underdogs.

Pitäisikö englanninkielisten kotimaisten biisien katoamisesta olla huolissaan Suomen musiikkiviennin kannalta? Music Finlandin tutkimus- ja kehityspäällikkö Merja Hottisen mukaan ei.

– Vientimarkkinat ja kotimaan markkinat ovat erillisiä. Tiettyjä yhteisiä menestyjiä niillä on, mutta vientimusiikista suuri osa on tehty suoraan kansainvälisille markkinoille, Hottinen perustelee.

Hottisen mukaan useat kotimaiset suoraan kansainvälisille markkinoille musiikkia tekevät bändit eivät välttämättä nouse niin suureen suosioon Suomessa. Siksi viennin kannalta ei ole merkitystä, vaikka englanninkieliset bändit puuttuvatkin Suomen hittilistoilta.

– Esimerkiksi Sunrise Avenue on paljon suositumpi Saksassa kuin Suomessa, Hottinen sanoo.

Nightwish Wembley
Nightwishin uusin albumi Endless Forms Most Beautiful (2015) ylitti ilmestyessään platinarajan tuplaten kahdessa viikossa. Nightwish Wembley Kuva: Yle nightwish

Music Finlandin tilastoista käy ilmi, että Suomen musiikkivienti on kasvanut yli 30 miljoonalla eurolla 14 vuodessa. Universal Musicin toimitusjohtaja Kimmo Valtasen mukaan vienti on kuitenkin entistä haastavampaa, ja useilla levy-yhtiöillä suurin fokus on tällä hetkellä kotimarkkinoilla.

Kotimainen englanninkielinen musiikki joutuu kilpailemaan kansainvälisen tuotannon kanssa ja monta kertaa se on hävinnyt sille.

kaavio musiikin vienniarvosta
Suomen musiikkivienti on kasvanut kymmenillä miljoonilla euroilla 14 vuoden aikana kaavio musiikin vienniarvosta musiikki, vienninarvo

– Daruden ja Bomfunk MC'sin jälkeen on ollut vahvoja metallibändejä, mutta metalli on karrikoidusti jäänyt junnaamaan paikoilleen. Ei ole tullut uusia lahjakkuuksia, eikä metallimusiikki ole pystynyt uudistumaan, Valtanen sanoo.

Ruotsiin verrattuna Suomen musiikkivienti on lapsenkengissä. Naapurin musiikkivienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on maailman suurin, ja viennin arvo on yli kolminkertainen Suomeen nähden, 134 miljoonaa euroa (2013).

Syitä eroon on monia: Ruotsissa on valtion rahoittama musiikkikoulutus, lukuisia matalan kynnyksen esiintymisareenoita ja siellä on omaksuttu nopea digitalisoituminen ja sen vauhdittama verkostoituminen.

Valtasen mukaan yksi syy on myös se, että ruotsalaisilla lahjakkuuksilla on mahdollisuus tehdä töitä menestyneiden artistien kanssa jo pitkään ennen kuin oma varsinainen sooloura pääsee alkamaan.

– Se on kuin urheilussa: jos pääsee treenaamaan huippujen kanssa ja näkemään, miten he tekevät, se todennäköisesti auttaa omalla uralla eteenpäin. Suomessa ei ole valitettavasti tällaista tilannetta, Valtanen sanoo.

Mirel Wagner - henkilökuva 5
Mirel Wagnerin levy When the Cellar Children See the Light of Day voitti vuoden parhaalle pohjoismaiselle levylle annettavan Phonophile Nordic Music Prizen. Mirel Wagner - henkilökuva 5 Kuva: Joonas Josefsson/Yle mirel wagner

Valtasen mukaan suomalaisen musiikkivienti on alamäessä suhteessa aikaisempiin vuosiin.

Musiikkiviennin metsäteollisuus, metallimusiikki, ei enää vedä entiseen malliin. HIMin, Lordin ja Nightwishin parhaimpina vuosina sisällönmyynti ulkomaille on ollut aivan eri tasolla kuin nykyään.

Music Finlandin tilastoissa alamäkeä ei näy, mutta todellista tilannetta on vaikea saada selville: musiikkivientiin lasketaan esimerkiksi oheistuotteiden myynti, studiopalvelut, nuottien myynti ja vuokraus sekä äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti.

Music Finland ei myöskään erottele eri musiikkigenrejä, joten jos esimerkiksi klassisen musiikin vienti on kasvanut hurjasti, muiden musiikkigenrejen alamäki ei välttämättä tule näkyväksi tilastossa.

Jos vientiin laskettaisiin vain ”elävän musiikin vienti”, kuten lipputulot, ulkomaan esiintymisistä maksetut palkkiot, kiertuetuet ja festivaalilippujen myynti ulkomaille sekä fyysisten ja digitaalisten äänitteiden myynti, niiden lisensiointi ulkomaalaisille levy-yhtiöille ja synkronointi tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin, viennin arvo ei näytä kehittyneen niin jyrkästi.

kaavio äännitteiden viennistä
kaavio äännitteiden viennistä elävä musiikki

Hyvä uutinen on se, että kotimarkkinat voivat paremmin kuin koskaan, Hartwall Areenan konsertit loppuunmyydään ja Top 100 –hittilistat täyttyvät suomenkielisellä musiikilla.

Listablogin graafi herätti paljon keskustelua muun muassa Facebookin Kuka Mitä Häh –ryhmässä, jossa musiikkialan ihmiset miettivät kotimaisen populaarimusiikin tulevaisuutta. Kimmo Valtanen vastaa ryhmässä esitettyihin väitteisiin.

Viisi väitettä musiikkibisneksestä:

1. Levy-yhtiöt haluavat pelata varman päälle vaikeina aikoina, eivätkä ne halua panostaa englanninkieliseen suomalaiseen musiikkiin ja artistien markkinointiin ulkomailla.
Täytyy olla realisti siinä, että onko se englanninkielinen sisältö, mitä Suomessa on tuotettu aidosti kilpailukelpoista? Joku saattaisi väittää, että ei ole. Jos Suomessa tehty englanninkielinen musiikki ei kiinnosta kotimaista kuluttajaa, miten ihmeessä se voisi kiinnostaa kansainvälisillä markkinoilla?

2. Suurin osa äärimmäisen taitavia muusikkoja pysyy underground -tasolla, koska heihin ei panosteta ja he joutuvat itse hoitamaan markkinointinsa.
Väitän, että todellisella lahjakkuudella on kyllä tapana löytää kanavansa ja tulla löydetyksi. Kysymys on siitä, että musiikin tekijä saattaa itse ajatella tekevänsä kiinnostavaa musiikkia, mutta se ei kiinnosta välttämättä laajempaa yleisö tai se ei ole niin hyvää, kuin omissa kuvitelmissa luullaan. Ehkä sorrutaan helposti matkimaan omaa ulkomaista esikuvaansa ja ajatellaan, että ollaan yhtä hyviä, ehkä jopa parempia.

Jos Suomessa tehty englanninkielinen musiikki ei kiinnosta kotimaista kuluttajaa, miten ihmeessä se voisi kiinnostaa kansainvälisillä markkinoilla?― Kimmo Valtanen

3. Kansainvälinen läpimurto ei ole sen tavoiteltavampaa kuin kansallinen läpimurto.
Jos on mahdollista päästä kansainvälisille markkinoille, niin totta kai se on mieletön juttu. Me haluaisimme valloittaa Englannin ja USA:n ja täyttää Wembleyn. Mutta se ei ole myöskään itsetarkoitus. Ulkomaan myynnistä kotiutuva raha kulkee useamman välikäden kautta. Myyty albumi Suomessa tuottaa enemmän, kuin myyty albumi ulkomailla. Todennäköisesti tällä hetkellä moni suomalainen musiikintekijä uskoo, että on parempaa, fiksumpaa ja ainakin lyhyellä tähtäimellä tuottoisampaa tehdä musiikkia suomeksi. Markkinat kotimaassa eivät vedä englannin kielellä ja monesti on hankala menestyä niin, että tekee musiikkia suoraa ulkomaan markkinoille.

4. Suomalaiset bändit eivät ole niin hyviä, että niihin kannattaisi sijoittaa. Suosituimmatkin bändit kelpaavat vain radioon.
Fakta on, että tällä hetkellä Suomessa ei juuri ole mielenkiintoisia uusia bändejä, ei englannin kielellä laulavia eikä suomeksi laulavia. Bändit eivät ole osanneet uudistaa soundejaan sellaisiksi, että se koskettaisi tämän päivän kuulijaa samalla tapaa, kuin se kosketti 10–20 vuotta sitten.

5. Isot levy-yhtiöt ovat kansainvälisessä omistuksessa, eikä niitä kiinnosta muu kuin voiton maksimointi kussakin maassa. Emoyhtiöillä on tarjota markkinoille niin paljon englanninkielisiä bändejä, että eri maiden osastojen tehtäväksi jää kerätä loput paikalliset rahat, mitkä ei englanninkielisellä materiaalilla kotiudu.
En allekirjoita millään muotoa. Kyllä varmasti kaikilla olisi pyrkimys breikata maailmanlaajuisesti. Kysymys on siitä, löytyykö lahjakkuutta, mielenkiintoisia bändejä tai artisteja, jotka pystyy olemaan kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Valitettavasti kansainvälisen tason biisejä on tällä hetkellä todella vähän.

Tällä hetkellä Suomessa ei juuri ole mielenkiintoisia uusia bändejä.― Kimmo Valtanen
  • Bryan Adams - uskallatko uusiutua, kysyy Levylautakunta

    Viikon levyuutuudet järjestykseen Levylautakunnassa

    Oikeaa soittoa arvostavaa porukkaa oli kuuntelemassa uutuuksia Levylautakunnassa. Arvionsa antoivat Oliver-yhtyeestä Jari Väyliö ja artistitulokas Leo, sekä Radio Suomesta Jyrki Koskenseppä. Tulos ja kommentit 1.Laura Moisio: Keltaiset verhot 26 pistettä (Laura Moisio) Jari: Multa vietiin aseet heti, tää on juuri sitä, mistä pidän musiikissa.

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Post Malonen traaginen ghettomelankolia ui ihon alle Levylautakunnassa

    Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho Levylautakunnassa

    Viikon levyuutuuksissa puhutti tunnelma, tunnettavuus, perinne ja vaikutteet. Kuunneltavana oli mm. maailman tällä hetkellä kuunnelluin biisi, suomalainen debyytti ja menestynyt vientituote. Levylautakunnassa uudelle musiikille altistettiin artistit Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho sekä Ylen toimittaja Juha Blomberg. Pisteet ja kommentit 1.

  • Taas matkalla! Avaruusromua 15.10.2017

    Avaruusromussa matkaillaan omatoimisesti ja uhkarohkeasti.

    Onko Berliini Euroopan olohuone? Miltä kuulostavat Schönhauser Allee tai Mehringdamm? Mitä japanilainen äänitaiteilija kuuli Turkissa? Miksi espanjalainen elokuvaohjaaja viihtyy Pamir-vuoristossa? Miksi hakeutua soittamaan hylättyyn varastoon Islannissa? Tai 700 vuoden ikäiseen englantilaiseen kirkkoon? Mitä kreikkalainen säveltäjä kuuli matkallaan maailman ympäri? Avaruusromussa matkaillaan omatoimisesti ja uhkarohkeasti. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua