Hyppää pääsisältöön

Epäilyttävää maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

Kansanedustaja ja maanviljelysneuvos Mauno Pohjonen (kesk.) profiloitui 1970-luvulla eri tiedotusvälineissä Suomen perehtyneimpänä maasäteilyn kartoittajana. Itseoppinut kaivonkatsoja oli ottanut vesisuonien ja maasäteilyn arvoituksen ratkaisemisen elämäntehtäväkseen.

Pohjonen oli useamman vuosikymmenen ajan ja jo eduskuntauransa aikana kartoittanut maasäteilyn vaikutuksia — silloin tosin vasta harrastuksena. Hänen mukaansa maasäteily oli itse asiassa kosmista säteilyä, joka auringon ja kuun heijastamana päätyi maahan ja myös upposi maankamaraan. Mikäli säteily sitten törmäsi maanalaisiin vesisuoniin, kimposi se takaisin maan pinnalle.

Voin sanoa, kolmekymmentävuotisen työn tuloksena, että olen löytänyt maasäteilystä aivan selvän luonnonilmiön, jolla on omat lakinsa.― Kansanedustaja Mauno Pohjonen vuonna 1972

Nimenomaan tämä takaisinkimpoava säteily oli Pohjosen mukaan epäterveellistä. Hän katsoi säteilyn olevan syy esimerkiksi syöpään, iskiakseen ja unettomuuteen. Erityisen haitallista oli, mikäli ihminen sattui nukkumaan juuri säteilykentän kohdalla. Onneksi kaivonkatsoja oli selvittänyt keinoja haitallisen säteilyn poistamiseksi.

Mauno Pohjosen itse tutkima ja keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksia Suomessa.
Mauno Pohjosen keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksista Suomessa vuonna 1977. Mauno Pohjosen itse tutkima ja keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksia Suomessa. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Helpoiten säteilyn sai Pohjosen mukaan poistettua asunnoista, joissa oli keskuslämmitys. Tällöin temppu vaati vain pätkän kuparilankaa, jolla asunto maadoitettiin. Jos keskuslämmitys puuttui, tarvittiin järeämpää kalustoa. Tarkalleen ottaen puolen metrin mittainen metallitappi, joka upotettiin säteilylinjalle.

Yksi vaihtoehto oli myös siirtää sänky toiseen paikkaan.

Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä.
Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä. Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto
Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi.
Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi. Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Entinen kansanedustaja uskoo, että kansa kyllä tietää

Monet pitivät Pohjosen toimintaa silkkana humpuukina ja koko mystisen säteilyn olemassaoloa epäiltiin. Kriitikot eivät kuitenkaan kokenutta parlamentaarikkoa hetkauttaneet:

"Meillä ihmisillähän on vaikea tunnustaa, että joku toinen tietää jostain asiasta enemmän kuin minä ja siinä mielessä minä en enää kenenkään kanssa väittele tästä ilmiöstä. Jokainen vetäköön omat käsityksensä.”

Vuoteen 1977 mennessä Pohjonen oli vieraillut yli 4000 suomalaiskodissa tarkastamassa näiden sängynpaikkoja. Hän ei halunnut olla mikään poppamies saatikka tehdä puuhastelullaan bisnestä. Tasavallassa tapahtuu -ohjelman haastattelussa hän toivoo, että kaikkien suomalaisten makuupaikat tarkastettaisiin ja näin ehkäistäisiin ennalta erilaisia sairauksia.

Tämä (maasäteilyn) voimakkuus mitataan merkillisesti vain tällaisella heilurilla. Joka aivan ittestään alkaa pyöriä.― Maanviljelysneuvos Mauno Pohjonen vuonna 1977

Samaisessa ohjelmassa myös seurattiin kaivonkatsojaa työnsä äärellä. Tällöin eduskunnasta jo eläkkeelle vetäytynyt Pohjonen vieraili jyväskyläläisen taksiautoilija Paavo Lahtisen kotona Kypärämäessä. Pohjosen onnistui omien sanojensa mukaan paikallistaa Lahtisen sängyn alta vesisuoni ja säteilykenttä: "suunnilleen hartiain kohdalla".

1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä.
1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä. 1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä. Kuva: Yle kuvanauha taikausko
Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn.
Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn. Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1977 maasäteilystä kiinnostuivat myös Oulun kansanterveyslaitoksen tiedemiehet. Laitokselta otettiin Mauno Pohjoseen yhteyttä ja hän vieraili laitoksella luennoimassa. Oulun yliopistolla ehdittiin perustaa erityinen maasäteilytyöryhmä, ennen kuin tieto vuoti tiedotusvälineisiin. Tasavallassa tapahtuu -ohjelman tekijöiden onnistui saada työryhmän jäseniltä hieman vastauksia. Vaikka kahden professorin kokemukset erosivat toisistaan, suhtautuivat molemmat säteilyyn melko skeptisesti.

Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut.
Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut. Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut. Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto
Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään.
Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään. Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään. Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto

Neuvostogeologit löysivät Sumiaisista masentavan vaikutuksen keskuksen, mukana oli myös henkiparantaja

Vuonna 1991 maasäteily nousi jälleen ajankohtaisohjelma-aiheeksi. Kotimaan katsaus -ohjelma vieraili keskisuomalaisessa Sumiaisten kunnassa, joka oli päättänyt mittauttaa alueensa maasäteilyn.

Sumiaisiin saapui neuvostogeologeja säteilyä mittaamaan ja seurueeseen kuului myös henkiparantajia. Helsingin Sanomat haastatteli tuolloin Sumiaisiin saapuvia neuvostotutkijoita. Jevgeni Melnikovin ja Jakob Levinin mukaan maasäteily otettiin Neuvostoliitossa vakavasti, vaikka myös itänaapurissa riitti säteilyn epäilijöitä. Neuvostoliiton valtio myös tuki erilaisia maasäteilyyn liittyviä selvityksiä ja alueiden säteilypitoisuusmittauksia.

Ne ihmiset, jotka uskoo tähän säteilyyn, he voivat asettua tutkitulle alueelle asumaan sillä lailla, että sitä säteilyä ei ole todettu siellä olevan.― Kunnanjohtaja Esko Santala

Kotimaan katsauksen raportissa Sumiaisten kunnanjohtaja Esko Santala kohtaa reportteri Joni Palomäen paikallisessa metsässä, jonka tutkijaseurue oli nimennyt "masentavan vaikutuksen keskukseksi".

Tämä Suomen ensimmäinen, melkein virallinen maasäteilytutkimus paljasti Sumiaisista myös alueen, jossa "maasäteilyrintama" ristesi autotien. Raportin mukaan säteily aiheutti autoilijoille "jarruttavaa vaikutusta". Tutkimuksen tekijöiden mukaan risteys tulisi merkitä huomioliikennemerkeillä.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa