Hyppää pääsisältöön

Epäilyttävää maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

Kansanedustaja ja maanviljelysneuvos Mauno Pohjonen (kesk.) profiloitui 1970-luvulla eri tiedotusvälineissä Suomen perehtyneimpänä maasäteilyn kartoittajana. Itseoppinut kaivonkatsoja oli ottanut vesisuonien ja maasäteilyn arvoituksen ratkaisemisen elämäntehtäväkseen.

Pohjonen oli useamman vuosikymmenen ajan ja jo eduskuntauransa aikana kartoittanut maasäteilyn vaikutuksia — silloin tosin vasta harrastuksena. Hänen mukaansa maasäteily oli itse asiassa kosmista säteilyä, joka auringon ja kuun heijastamana päätyi maahan ja myös upposi maankamaraan. Mikäli säteily sitten törmäsi maanalaisiin vesisuoniin, kimposi se takaisin maan pinnalle.

Voin sanoa, kolmekymmentävuotisen työn tuloksena, että olen löytänyt maasäteilystä aivan selvän luonnonilmiön, jolla on omat lakinsa.― Kansanedustaja Mauno Pohjonen vuonna 1972

Nimenomaan tämä takaisinkimpoava säteily oli Pohjosen mukaan epäterveellistä. Hän katsoi säteilyn olevan syy esimerkiksi syöpään, iskiakseen ja unettomuuteen. Erityisen haitallista oli, mikäli ihminen sattui nukkumaan juuri säteilykentän kohdalla. Onneksi kaivonkatsoja oli selvittänyt keinoja haitallisen säteilyn poistamiseksi.

Mauno Pohjosen itse tutkima ja keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksia Suomessa.
Mauno Pohjosen keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksista Suomessa vuonna 1977. Mauno Pohjosen itse tutkima ja keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksia Suomessa. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Helpoiten säteilyn sai Pohjosen mukaan poistettua asunnoista, joissa oli keskuslämmitys. Tällöin temppu vaati vain pätkän kuparilankaa, jolla asunto maadoitettiin. Jos keskuslämmitys puuttui, tarvittiin järeämpää kalustoa. Tarkalleen ottaen puolen metrin mittainen metallitappi, joka upotettiin säteilylinjalle.

Yksi vaihtoehto oli myös siirtää sänky toiseen paikkaan.

Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä.
Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä. Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto
Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi.
Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi. Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Entinen kansanedustaja uskoo, että kansa kyllä tietää

Monet pitivät Pohjosen toimintaa silkkana humpuukina ja koko mystisen säteilyn olemassaoloa epäiltiin. Kriitikot eivät kuitenkaan kokenutta parlamentaarikkoa hetkauttaneet:

"Meillä ihmisillähän on vaikea tunnustaa, että joku toinen tietää jostain asiasta enemmän kuin minä ja siinä mielessä minä en enää kenenkään kanssa väittele tästä ilmiöstä. Jokainen vetäköön omat käsityksensä.”

Vuoteen 1977 mennessä Pohjonen oli vieraillut yli 4000 suomalaiskodissa tarkastamassa näiden sängynpaikkoja. Hän ei halunnut olla mikään poppamies saatikka tehdä puuhastelullaan bisnestä. Tasavallassa tapahtuu -ohjelman haastattelussa hän toivoo, että kaikkien suomalaisten makuupaikat tarkastettaisiin ja näin ehkäistäisiin ennalta erilaisia sairauksia.

Tämä (maasäteilyn) voimakkuus mitataan merkillisesti vain tällaisella heilurilla. Joka aivan ittestään alkaa pyöriä.― Maanviljelysneuvos Mauno Pohjonen vuonna 1977

Samaisessa ohjelmassa myös seurattiin kaivonkatsojaa työnsä äärellä. Tällöin eduskunnasta jo eläkkeelle vetäytynyt Pohjonen vieraili jyväskyläläisen taksiautoilija Paavo Lahtisen kotona Kypärämäessä. Pohjosen onnistui omien sanojensa mukaan paikallistaa Lahtisen sängyn alta vesisuoni ja säteilykenttä: "suunnilleen hartiain kohdalla".

1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä.
1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä. 1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä. Kuva: Yle kuvanauha taikausko
Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn.
Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn. Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1977 maasäteilystä kiinnostuivat myös Oulun kansanterveyslaitoksen tiedemiehet. Laitokselta otettiin Mauno Pohjoseen yhteyttä ja hän vieraili laitoksella luennoimassa. Oulun yliopistolla ehdittiin perustaa erityinen maasäteilytyöryhmä, ennen kuin tieto vuoti tiedotusvälineisiin. Tasavallassa tapahtuu -ohjelman tekijöiden onnistui saada työryhmän jäseniltä hieman vastauksia. Vaikka kahden professorin kokemukset erosivat toisistaan, suhtautuivat molemmat säteilyyn melko skeptisesti.

Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut.
Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut. Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut. Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto
Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään.
Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään. Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään. Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto

Neuvostogeologit löysivät Sumiaisista masentavan vaikutuksen keskuksen, mukana oli myös henkiparantaja

Vuonna 1991 maasäteily nousi jälleen ajankohtaisohjelma-aiheeksi. Kotimaan katsaus -ohjelma vieraili keskisuomalaisessa Sumiaisten kunnassa, joka oli päättänyt mittauttaa alueensa maasäteilyn.

Sumiaisiin saapui neuvostogeologeja säteilyä mittaamaan ja seurueeseen kuului myös henkiparantajia. Helsingin Sanomat haastatteli tuolloin Sumiaisiin saapuvia neuvostotutkijoita. Jevgeni Melnikovin ja Jakob Levinin mukaan maasäteily otettiin Neuvostoliitossa vakavasti, vaikka myös itänaapurissa riitti säteilyn epäilijöitä. Neuvostoliiton valtio myös tuki erilaisia maasäteilyyn liittyviä selvityksiä ja alueiden säteilypitoisuusmittauksia.

Ne ihmiset, jotka uskoo tähän säteilyyn, he voivat asettua tutkitulle alueelle asumaan sillä lailla, että sitä säteilyä ei ole todettu siellä olevan.― Kunnanjohtaja Esko Santala

Kotimaan katsauksen raportissa Sumiaisten kunnanjohtaja Esko Santala kohtaa reportteri Joni Palomäen paikallisessa metsässä, jonka tutkijaseurue oli nimennyt "masentavan vaikutuksen keskukseksi".

Tämä Suomen ensimmäinen, melkein virallinen maasäteilytutkimus paljasti Sumiaisista myös alueen, jossa "maasäteilyrintama" ristesi autotien. Raportin mukaan säteily aiheutti autoilijoille "jarruttavaa vaikutusta". Tutkimuksen tekijöiden mukaan risteys tulisi merkitä huomioliikennemerkeillä.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.