Hyppää pääsisältöön

Epäilyttävää maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

Kansanedustaja ja maanviljelysneuvos Mauno Pohjonen (kesk.) profiloitui 1970-luvulla eri tiedotusvälineissä Suomen perehtyneimpänä maasäteilyn kartoittajana. Itseoppinut kaivonkatsoja oli ottanut vesisuonien ja maasäteilyn arvoituksen ratkaisemisen elämäntehtäväkseen.

Pohjonen oli useamman vuosikymmenen ajan ja jo eduskuntauransa aikana kartoittanut maasäteilyn vaikutuksia — silloin tosin vasta harrastuksena. Hänen mukaansa maasäteily oli itse asiassa kosmista säteilyä, joka auringon ja kuun heijastamana päätyi maahan ja myös upposi maankamaraan. Mikäli säteily sitten törmäsi maanalaisiin vesisuoniin, kimposi se takaisin maan pinnalle.

Voin sanoa, kolmekymmentävuotisen työn tuloksena, että olen löytänyt maasäteilystä aivan selvän luonnonilmiön, jolla on omat lakinsa.― Kansanedustaja Mauno Pohjonen vuonna 1972

Nimenomaan tämä takaisinkimpoava säteily oli Pohjosen mukaan epäterveellistä. Hän katsoi säteilyn olevan syy esimerkiksi syöpään, iskiakseen ja unettomuuteen. Erityisen haitallista oli, mikäli ihminen sattui nukkumaan juuri säteilykentän kohdalla. Onneksi kaivonkatsoja oli selvittänyt keinoja haitallisen säteilyn poistamiseksi.

Mauno Pohjosen itse tutkima ja keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksia Suomessa.
Mauno Pohjosen keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksista Suomessa vuonna 1977. Mauno Pohjosen itse tutkima ja keräämä lista maasäteilyn aiheuttamista sairauksia Suomessa. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Helpoiten säteilyn sai Pohjosen mukaan poistettua asunnoista, joissa oli keskuslämmitys. Tällöin temppu vaati vain pätkän kuparilankaa, jolla asunto maadoitettiin. Jos keskuslämmitys puuttui, tarvittiin järeämpää kalustoa. Tarkalleen ottaen puolen metrin mittainen metallitappi, joka upotettiin säteilylinjalle.

Yksi vaihtoehto oli myös siirtää sänky toiseen paikkaan.

Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä.
Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä. Keskuslämmitteisessä asunnossa maasäteilyn voi poistaa kuparilangan pätkällä. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto
Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi.
Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi. Jos keskuslämmitys puuttui asunnosta, upotettiin säteilylinjalle metallitappi. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Entinen kansanedustaja uskoo, että kansa kyllä tietää

Monet pitivät Pohjosen toimintaa silkkana humpuukina ja koko mystisen säteilyn olemassaoloa epäiltiin. Kriitikot eivät kuitenkaan kokenutta parlamentaarikkoa hetkauttaneet:

"Meillä ihmisillähän on vaikea tunnustaa, että joku toinen tietää jostain asiasta enemmän kuin minä ja siinä mielessä minä en enää kenenkään kanssa väittele tästä ilmiöstä. Jokainen vetäköön omat käsityksensä.”

Vuoteen 1977 mennessä Pohjonen oli vieraillut yli 4000 suomalaiskodissa tarkastamassa näiden sängynpaikkoja. Hän ei halunnut olla mikään poppamies saatikka tehdä puuhastelullaan bisnestä. Tasavallassa tapahtuu -ohjelman haastattelussa hän toivoo, että kaikkien suomalaisten makuupaikat tarkastettaisiin ja näin ehkäistäisiin ennalta erilaisia sairauksia.

Tämä (maasäteilyn) voimakkuus mitataan merkillisesti vain tällaisella heilurilla. Joka aivan ittestään alkaa pyöriä.― Maanviljelysneuvos Mauno Pohjonen vuonna 1977

Samaisessa ohjelmassa myös seurattiin kaivonkatsojaa työnsä äärellä. Tällöin eduskunnasta jo eläkkeelle vetäytynyt Pohjonen vieraili jyväskyläläisen taksiautoilija Paavo Lahtisen kotona Kypärämäessä. Pohjosen onnistui omien sanojensa mukaan paikallistaa Lahtisen sängyn alta vesisuoni ja säteilykenttä: "suunnilleen hartiain kohdalla".

1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä.
1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä. 1970-luvun moderni taikavarpu oli tehty ruostumattomasta teräksestä. Kuva: Yle kuvanauha taikausko
Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn.
Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn. Heiluri paljastaa ja paikallistaa maasäteilyn. Kuva: Yle kuvanauha taikausko,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1977 maasäteilystä kiinnostuivat myös Oulun kansanterveyslaitoksen tiedemiehet. Laitokselta otettiin Mauno Pohjoseen yhteyttä ja hän vieraili laitoksella luennoimassa. Oulun yliopistolla ehdittiin perustaa erityinen maasäteilytyöryhmä, ennen kuin tieto vuoti tiedotusvälineisiin. Tasavallassa tapahtuu -ohjelman tekijöiden onnistui saada työryhmän jäseniltä hieman vastauksia. Vaikka kahden professorin kokemukset erosivat toisistaan, suhtautuivat molemmat säteilyyn melko skeptisesti.

Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut.
Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut. Professori Onni Kari-Koskinen oli osa Oulun tutkimustyöryhmää, joka perehtyi maasäteilyyn. Hänen käsissään taikavarpu ei taipunut. Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto
Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään.
Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään. Professori Martti Mela joutui ikäväkseen myöntämään, että taikavarpu taipui hänen käsissään. Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto

Neuvostogeologit löysivät Sumiaisista masentavan vaikutuksen keskuksen, mukana oli myös henkiparantaja

Vuonna 1991 maasäteily nousi jälleen ajankohtaisohjelma-aiheeksi. Kotimaan katsaus -ohjelma vieraili keskisuomalaisessa Sumiaisten kunnassa, joka oli päättänyt mittauttaa alueensa maasäteilyn.

Sumiaisiin saapui neuvostogeologeja säteilyä mittaamaan ja seurueeseen kuului myös henkiparantajia. Helsingin Sanomat haastatteli tuolloin Sumiaisiin saapuvia neuvostotutkijoita. Jevgeni Melnikovin ja Jakob Levinin mukaan maasäteily otettiin Neuvostoliitossa vakavasti, vaikka myös itänaapurissa riitti säteilyn epäilijöitä. Neuvostoliiton valtio myös tuki erilaisia maasäteilyyn liittyviä selvityksiä ja alueiden säteilypitoisuusmittauksia.

Ne ihmiset, jotka uskoo tähän säteilyyn, he voivat asettua tutkitulle alueelle asumaan sillä lailla, että sitä säteilyä ei ole todettu siellä olevan.― Kunnanjohtaja Esko Santala

Kotimaan katsauksen raportissa Sumiaisten kunnanjohtaja Esko Santala kohtaa reportteri Joni Palomäen paikallisessa metsässä, jonka tutkijaseurue oli nimennyt "masentavan vaikutuksen keskukseksi".

Tämä Suomen ensimmäinen, melkein virallinen maasäteilytutkimus paljasti Sumiaisista myös alueen, jossa "maasäteilyrintama" ristesi autotien. Raportin mukaan säteily aiheutti autoilijoille "jarruttavaa vaikutusta". Tutkimuksen tekijöiden mukaan risteys tulisi merkitä huomioliikennemerkeillä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.