Hyppää pääsisältöön

Pilkkikisoissa saa tehdä kunnolla töitä saaliin eteen

Pilkkikisan osallistujat siirtyvät jäälle kisan alkaessa Valkeakoskella.
Kun kisa julistetaan alkaneeksi, kaikki suuntaavat kiireen vilkkaa jäälle. Todella harva jää lähtöpaikan tuntumaan ja kiireisimmät ottavat juoksuaskelia. Tosin tällä kertaa lumeton jäänpinta on erittäin liukas ja hidastaa menoa. Pilkkikisan osallistujat siirtyvät jäälle kisan alkaessa Valkeakoskella. Kuva: YLE/Reetta Arvila pilkintä,Valkeakoski

Pilkkikisoissa ei aikailla. Kun kisa starttaa, lähdetään hyvää ottipaikkaa etsimään kiireen vilkkaa. Ja yhdellä reiällä ei yleensä kauaa homehduta. Jos kalaa ei kuulu, kairataan uusi reikä nopeasti.

Valkeakosken Lotilanjärvellä on meneillään kolmen seuran väliset pilkkikisat. Keli on tällä kertaa vähän hankala, sillä tuulee ja jäällä ei ole yhtään lunta. Kisaan osallistuu kuitenkin kymmenittäin ihmisiä.

“Porukkaa saisi olla enemmänkin, nuoria kaivataan erityisesti”, sanoo Jari Mäkelä.

Keijo Hiitiöllä on ongelmaan ratkaisu valmiina: “Heitetään tietokoneet ja pelilaitteet pois.”

Monet pilkkijät kiertävät kilpailuja ahkeraan. Kaloja tulee narrattua harva se viikonloppu.

”Tässä saa raitista ilmaa ja vielä kalaa syötäväksi”, perustelee joitakin vuosia sitten nuorten Suomen mestaruuden voittanut Niko Saarinen.

Jari Mäkelä pilkkii aamun sarasteessa Valkeakoskella.
Esimerkiksi kivet, jotka rikkovat jään pinnan, antavat hyvän vihjeen oivasta paikasta kytätä kalaa, neuvoo Jari Mäkelä aamuauringossa. Kaislikot ja saaren reunustat ovat myös kokeilemisen arvoisia paikkoja. Jari Mäkelä pilkkii aamun sarasteessa Valkeakoskella. Kuva: YLE/Reetta Arvila pilkintä,Valkeakoski
Pilkkisaaliina kaksi isoa ahventa.
Jari Mäkelä sai pari komean kokoista ahventa heti kisan alussa. Hän kisaa värikoukkupilkillä kuten moni muukin, sillä sen saa nopeasti takaisin reikään. Vaikka esimerkiksi surviaisen toukka on erinomainen pilkkisyötti, vie sen laittaminen koukkuun liikaa aikaa. Pilkkisaaliina kaksi isoa ahventa. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahven,pilkintä,Valkeakoski
Niko Saarinen kairaa uutta pilkkireikää Valkeakosken Lotilanjärvellä.
Aikoinaan nuorten suomenmestaruuden voittanut Niko Saarinen on ahne pilkkijä. Hän käy pilkkikisoissa joka viikonloppu. Nuori mies painelee yleensä muita kilpailijoita kauemmas pilkkimään. Niko nyppää kuulemma yhdellä reiällä noin parikymmentä kertaa ja jos ei kalaa heti tule, kairataan uusi reikä. Niko Saarinen kairaa uutta pilkkireikää Valkeakosken Lotilanjärvellä. Kuva: YLE/Reetta Arvila pilkintä
Ritva Hakkola on voittanut pilkin veteraanisarjassa useita suomenmestaruuksia.
Ritva Hakkola on moninkertainen pilkkimisen suomenmestari ja onpa hän voittanut veteraanisarjassa pohjoismaidenkin mestaruuden. Ritva neuvoo, että omiin pilkkivälineisiin ja niiden ominaisuuksiin kannattaa tutustua huolella. Ritva esimerkiksi opetteli värikoukkupilkin liikkumista ja käyttäytymistä isossa saavissa. Ritva Hakkola on voittanut pilkin veteraanisarjassa useita suomenmestaruuksia. Kuva: YLE/Reetta Arvila pilkintä,Valkeakoski
Pilkkikisojen jälkeinen kalojen punnitus.
Valkeakosken keskustan kupeessa sijaitseva Lotilanjärvi ei ole kovin kalaisa järvi, mutta toisin kuin ennen kisaa uumoillaan, kalaa tulee kuitenkin enemmän kuin kilon luokkaa. Punnituksessa lopulta selviää, että päivän suurin saalis on 3,8 kiloa. Pilkkikisojen jälkeinen kalojen punnitus. Kuva: YLE/Reetta Arvila pilkintä,Valkeakoski
Jari Mäkelä tuulettaa seurojen välisen kisan voittoa Kuhaveljien hyväksi.
Kuhaveljien, Valkeakosken kalaveikkojen ja Hauhon urheilukalastajien kolmen seuran välisen kilpailun voiton vie tällä kertaa Kuhaveljet. Jari Mäkelä tuulettaa komeasti kiertopalkinnon kanssa. Jari Mäkelä tuulettaa seurojen välisen kisan voittoa Kuhaveljien hyväksi. Kuva: YLE/Reetta Arvila pilkintä,tuuletus,Valkeakoski

Lähde mukaan pilkkikisoihin, kuuntele:

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.