Eduskuntaryhmien vastaukset MOT:n kyselyyn

Lue tästä puolueiden eduskuntaryhmien vastaukset MOT:n kyselyyn.

Vihreiden eduskuntaryhmä:

1. Onko ns. taitettu eläkeindeksi mielestänne toiminut odotetulla tavalla? Jos ei, niin miten sitä tulisi korjata?

-Taitettu indeksi on odotetusti säästänyt eläkekuluja ja antanut liikkumavaraa kehittää takuueläkettä eli kaikkein pienituloisimpien eläkekertymää.

2. Tulisiko nykyistä 80-20 prosenttijakoa muuttaa?

-Kiireellisintä on parantaa köyhimpien eläkeläisten tilannetta. Eläkejärjestelmän on oltava kestävä kaikkien sukupolvien kannalta. Siksi se ei voi olla ”liian” antelias nykyisille eläkeläisille. Jos indeksiä kasvatettaisiin, se hyödyntäisi eniten suurituloisia eläkeläisiä eli se olisi tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille ja jatkossa rahaa olisi vähemmän käytettävissä pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseen, esimerkiksi sen takuueläkkeen nostamiseen.

3. Suomen Senioiriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisten joukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Pitääkö tämä käsityksenne mukaan paikkansa - vai ei?

-Oleellisinta on kehittää takuueläkettä, joka auttaa kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä. On tärkeää pitää huolta, ettei vanhuusköyhyys lisäänny. Eläkeindeksin leikkaaminen tai jäädyttäminen ei ole suotavaa politiikkaa, sillä se iskee kaikkein köyhimpiin eläkeläisiin. Takuueläkkeen kehittämisen lisäksi on tärkeää säilyttää eläkkeensaajien asumistuki, turvata peruspalvelut ja parantaa eniten sairastavien lääke- ja matkakorvauksia.

4. Eläkerahastoissa on tätä nykyä noin 175 miljardia euroa. Miten suuri tämän kokonaispotin mielestänne tulisi olla?

- Tällä hetkellä rahastot tarjoavat vain noin 10 vuoden puskurin ja työeläkemaksut on säädetty alakanttiin nuorten sukupolvien eläkkeitä ajatellen. Työeläkemaksuihin kohdistuu myös työttömyyden takia isoja korotustarpeita. Näistä syistä rahastojen voi antaa hyvin vielä kasvaa, jotta emme ala syödä sukupolvien eläkkeitä. Suurten ikäluokkien eläköityessä maksajien määrä vähenee merkittävästi samalla kun rahan tarve kasvaa eliniän pidentyessä.

5. Rahastoon kertyy vuosittain kymmenisen miljardia euroa lisää. Onko kertymä mielestänne riittävä?

-Kyllä, mutta tärkeintä on nostaa työllisyysastetta, jotta tarve työeläkemaksujen korotuksiin vähenee. Ellei työllisyysasteen nostamisessa onnistuta, vaarana on se, että joudumme leikkaamaan tulevia eläkkeitä. Tästä syystä rahastoa ei pidä törsätä.

6. Rahaston sijoitukset suuntautuvat noin 70-prosenttisesti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea?

-Kun kyse on suomalaisesta sosiaaliturvasta, voidaan hyvin miettiä sille kansallisia ja samalla eettisiä ja kestäviä kriteerejä. Esimerkiksi öljyyn ei saa sijoittaa, sillä öljyn ehtyessä ja ilmastotavoitteiden kiristyessä öljykupla tulee varmasti puhkeamaan. Kestävämpää on sijoittaa tulevaisuuden aloihin kuten ympäristöystävällisiin energiavaihtoehtoihin.

7. Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Onko tämä kannatettava esitys? Mikäli on, niin miten eduskuntaryhmänne muutoksen rahoittaisi?

-Vihreä puolue ei ole kannattanut taitetun indeksin poistoa. Samaa mieltä oli myös STM:n laaja työryhmä, joka käsitteli aihetta viime hallituskaudella (http://www.julkari.fi/handle/10024/126192). Nykymalli on oikeudenmukaisin, kun asiaa tarkastellaan monipuolisesti.

8. Suomen Senioriliikkeen laskelmien mukaan indeksimuutos voitaisiin rahoittaa nipistämällä 2-3 prosenttia eläkerahastojen vuotuisesta tuotosta. Miten kommentoitte?

-En kannata, sillä on oikeudenmukaista huolehtia myös eläkkeiden riittävyydestä myös tulevaisuudessa. Järjestelmän on oltava solidaarinen ja oikeudenmukainen myös niille nuorille sukupolville, jotka nyt ja lähivuosina vasta tulevat työelämään. Eläkerahastojen tuotto tarvitaan eläkkeiden maksamiseen. Eläkejärjestelmän luotettavuus ja uskottavuus on tärkeää, ja se murenee, jos nuoret sukupolvet eivät voi luottaa siihen, että myös heidän eläkkeisiinsä tulee olemaan varaa. Nuorille sukupolville koituu joka tapauksessa iso maksutaakka: pienempi määrä työikäisiä kantaa vastuun suuren vanhusväestön palveluista ja eläkkeistä. Meidän pitää taata myös tälle joukolle sekä oikeus säälliseen eläkkeeseen että se, ettei kokonaisverotus (ml. eläkemaksut) nouse aivan kohtuuttomiksi.

9. Milloin eläkerahastojen nykyistä 175 miljardin pääomaa voitaisiin mielestänne ryhtyä purkamaan eläkkeiden maksamiseksi?

- Kts. edellinen vastaus. Toivottavasti pakottavaa tarvetta ei tule ainakaan lähivuosina.

10. Eläkemaksujen suuruus työtuloihin verrattuna on nykyään noin 24-25 prosenttia. Tulisiko määrää vähentää, pitää nykyisellään vai lisätä?

-Maksutaso on jo nyt mitoitettu alakanttiin. Alentamisen varaa ei ole lainkaan. Pitää olla valmius korottaa maksuja etupainotteisesti, jos uudet laskelmat osoittavat, että esim. työttömyyden vuoksi nykyinen maksutaso ei tule riittämään. Mitä aiemmin maksuja korotetaan, sitä pienempi lopullinen korotustarve on. Jos tarpeellisten korotusten kanssa viivytellään, joutuvat pienet ikäluokat lopulta maksamaan hyvin suurta eläkemaksua tai eläkkeitä pitää pienentää, mikä olisi huono ratkaisu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja eläkejärjestelmän luotettavuuden ja uskottavuuden näkökulmasta.

11. Millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan Suomessa olettaa tulevan toimeen?

-Tulojen pitää riittää asumiseen ja elämisen perusmenoihin kuten ruokaan, lääkkeisiin, yms. hyvän elämän kannalta tarpeellisiin menoihin. Alle köyhyysrajan ei saa joutua kukaan. On tärkeää pitää takuueläke riittävällä tasolla ja huolehtia myös turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävistä palveluista.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä:

1. Onko ns. taitettu eläkeindeksi mielestänne toiminut odotetulla tavalla? Jos ei, niin miten sitä tulisi korjata?

-80-20 työeläkeindeksillä on pystytty tasoittamaan ikäluokkien kokoerojen vaikutuksia, mikä on myönteistä. Menneinä vuosina eläkeläisten ja palkansaajien tuloerot kuitenkin repesivät kohtuuttomiksi, minkä korjaamiseksi on harkittava kertaluonteista tasokorotusta. Seniorien toimeentuloon vaikuttavat heikentävästi monet epäkohdat kuten kasvaneet sairaskulut, joiden korjaaminen olisi ensisijaista. Lääkkeiden ja sairaskulujen painotusta eläkeläisten ostoskorista tulee lisäksi kasvattaa, eli näiden vaikutusta hintatasoindeksiin korottaa. Tällöin indeksi vastaisi paremmin eläkeläisten arkea.

2. Tulisiko nykyistä 80-20 prosenttijakoa muuttaa?

-Nyt on eläkeläisten kannalta huono hetki muutokseen, sillä ansiotaso ei välttämättä lähivuosina nouse, jolloin palkkatason pieni vaikutus eläkeindeksiin voi kääntyä eläkeläisten eduksi. Eläkkeiden ostovoima tulee turvata, mutta indeksiperusteen muutosta keskeisempää olisi nyt tehdä päätös, että negatiivista indeksiä ei toteuteta.

3. Suomen Senioiriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisten joukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Pitääkö tämä käsityksenne mukaan paikkansa - vai ei?

-Köyhyysrajan alapuolella elävien eläkeläisten määrä kasvaa, mutta taitettu indeksi ei ole tässä ainoa tekijä. Toimeentulo-ongelmissa taustalla ovat usein korkeat sairaskulut. Tälle vuodelle sairaskulujen omavastuuosuuksia nostettiin, mikä vähentää iäkkäiden käytössä olevia varoja.

4. Eläkerahastoissa on tätä nykyä noin 175 miljardia euroa. Miten suuri tämän kokonaispotin mielestänne tulisi olla?

-Kun eläkkeelle jäävät ikäluokat alkavat pienentyä, pottia ei pidä enää tietoisesti pyrkiä kasvattamaan.

5. Rahastoon kertyy vuosittain kymmenisen miljardia euroa lisää. Onko kertymä mielestänne riittävä?

-Kertymä on riittävä.

6. Rahaston sijoitukset suuntautuvat noin 70-prosenttisesti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea?

-Kotimaisuusastetta voi hivenen nostaa, esimerkiksi rahoittaa kotimaisia tie- ja ratahankkeita. On myös tärkeää, että sijoituksia hajautetaan, jolloin myös riski on pienempi. Pidämme tärkeänä, että varat on sijoitettu eettisesti kestävällä tavalla. Työeläkeyhtiöiden hallinnolliset rakenteet ja kulut ovat raskaat, el niihin tulee kiinnittää huomiota.

7. Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Onko tämä kannatettava esitys? Mikäli on, niin miten eduskuntaryhmänne muutoksen rahoittaisi?

-Tämä vaatimus voi kääntyä itseään vastaan. On syytä ottaa huomioon, että ansiotaso ei välttämättä lähivuosina nouse, jolloin palkkatason pieni vaikutus eläkeindeksiin voi kääntyä eläkeläisten eduksi. Palkansaajien ansiotaso voi jopa laskea, jos hallitus toteuttaa esittämänsä kilpailukykypaketin pakkolakeineen. Eläkeindeksin muuttaminen palkkatasoindeksiksi voi olla kustannusneutraali tai jopa eläkkeitä pienentävä. Eläkkeiden ostovoiman takaamiseksi hintatasoindeksissä on painotettava sairaskuluja sekä lääkekuluja. Myös kertaluonteista tasokorotusta eläkkeisiin tulee harkita menneiden vuosien epäsuhdan korjaamiseksi.

8. Suomen Senioriliikkeen laskelmien mukaan indeksimuutos voitaisiin rahoittaa nipistämällä 2-3 prosenttia eläkerahastojen vuotuisesta tuotosta. Miten kommentoitte?

-Indeksimuutos voisi jopa kerryttää eläkerahastoon lähivuosina lisää varoja.

9. Milloin eläkerahastojen nykyistä 175 miljardin pääomaa voitaisiin mielestänne ryhtyä purkamaan eläkkeiden maksamiseksi?

-Merkittävästi pääomaa ei tule purkaa, mutta sitä on käytettävä suhteessa ikäluokkien kokoon. Järjestelmä on osittain rahastoiva. Rahaston koko elää suhteessa ikäluokkien kokoon ja sijoitusten tuotoilla maksetaan jatkuvasti eläkkeitä.

10. Eläkemaksujen suuruus työtuloihin verrattuna on nykyään noin 24-25 prosenttia. Tulisiko määrää vähentää, pitää nykyisellään vai lisätä?

-Vähentää, kun eläkkeelle jäävät ikäluokat alkavat pienentyä. Ensisijaisesti pienennys on kohdistettava työnantajalta perittyyn osuuteen, jotta työllistämisen kynnystä saadaan madallutettua ja työllisyyttä lisättyä.

11. Millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan Suomessa olettaa tulevan toimeen?

-Emme määrittele euromääriä, sillä toimeentulon riittävyys riippuu paljolti asuinpaikasta, avuntarpeesta sekä sairastavuudesta. Erityisen tärkeää on huolehtia kohtuullisista sairaskuluista, mikä ei nyt tällä hetkellä toteudu. Samoin kotiin tuotavien ateria- ja kodinhoitopalvelujen hinnat on pidettävä kohtuullisina.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä:

1. Onko ns. taitettu eläkeindeksi mielestänne toiminut odotetulla tavalla? Jos ei, niin miten sitä tulisi korjata?

Vastaus: Nykyisestä työeläkeindeksistä on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Taloustilanteen parantuessa tulee eläkeindeksejäkin tarkastella uudestaan.

2. Tulisiko nykyistä 80-20 prosenttijakoa muuttaa?

Vastaus: Eläkeasiat päätetään kolmikantaisesti, eli maksajia edustavat työmarkkinajärjestöt ovat sopineet indeksistä. Jos talouskasvu Suomessa paranee ja talouteen syntyy uutta väljyyttä, niin eläkeindeksejäkin voidaan arvioida uudestaan.

3. Suomen Senioiriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisten joukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Pitääkö tämä käsityksenne mukaan paikkansa - vai ei?

Vastaus: Eläkeläisköyhyyttä ei ratkaista indeksiä muuttamalla. Indeksikorjaukset ovat prosenttikorotuksia, jotka hyödyttävät euroissa eniten hyvätuloisia eläkeläisiä. Eläkeläisköyhyyttä lisäävät korkeat asumiskustannukset ja yleinen hintataso, rikkonaiset työurat ja pitkät työttömyysjaksot, aikainen joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle sekä matalat palkat, joista eläke lasketaan. Näihin tekijöihin pitää vaikuttaa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Täysi takuueläke on nyt 766,85 e kuukaudessa. Vasemmistoliitto kannattaa takuueläkkeen korottamista, vastustaa eläkeläisten asumistuen leikkaamista ja haluaa pitää palvelumaksut kohtuullisina. Näillä keinoilla aidosti ehkäistään eläkeläisköyhyyttä.

4. Eläkerahastoissa on tätä nykyä noin 175 miljardia euroa. Miten suuri tämän kokonaispotin mielestänne tulisi olla?

Vastaus: Tällaista euromääräistä rajaa ei ole järkevää asettaa. Tulevat eläkemenot tulevat pienentämään eläkerahastojen nykyisin luomaa puskuria.

5. Rahastoon kertyy vuosittain kymmenisen miljardia euroa lisää. Onko kertymä mielestänne riittävä?

Vastaus: Enemmänkin pitäisi olla, jotta eläkemaksujen korotukselta vältyttäisiin.

6. Rahaston sijoitukset suuntautuvat noin 70-prosenttisesti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea?

Tulevien eläkkeiden turvaamiseksi on tärkeää, että rahastot sijoitetaan tuottavasti ja riittävän turvaavasti. Kotimaisen osuuden lisäämisestä olisi syytä käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Omistusten läpinäkyvyyttä pitäisi parantaa. Eettiset näkökulmat ovat myös tärkeitä sijoituksissa.

7. Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Onko tämä kannatettava esitys? Mikäli on, niin miten eduskuntaryhmänne muutoksen rahoittaisi?

Vastaus: Suomen nykyisessä taloustilanteessa indeksin tarkistaminen ei ole ajankohtaista. Taloustilanteen parantuessa voidaan eläkeindeksejäkin tarkastella uudestaan. Eläkeläisten elintason parantamiseksi on tehokkaampiakin keinoja.

8. Suomen Senioriliikkeen laskelmien mukaan indeksimuutos voitaisiin rahoittaa nipistämällä 2-3 prosenttia eläkerahastojen vuotuisesta tuotosta. Miten kommentoitte?

On vaikeaa kommentoida esitystä ilman tarkempia laskelmia. Taloustilanteen kehitys vaikuttaa tähänkin asiaan voimakkaasti. Eläkerahaston tuottojen pienentäminen nostaisi työnantajien ja palkansaajien eläkemaksuja.

9. Milloin eläkerahastojen nykyistä 175 miljardin pääomaa voitaisiin mielestänne ryhtyä purkamaan eläkkeiden maksamiseksi?

Vastaus: Eläkerahastoja käytetään koko ajan. Tavoitteena ei pidä olla rahastojen purkaminen, koska rahastoinnilla rahoitetaan myös nykyisten nuorten tulevia eläkkeitä. Kukin ikäpolvi vuorollaan myös maksaa eläkkeelle jo siirtyneiden eläkkeitä ja saa vuorostaan edukseen eläkerahastosta tulevan osuuden, kun itse siirtyvät eläkkeelle. Sukupolvisopimus tarkoittaa sitä, että kaikki voivat luottaa siihen, että eläkkeet tulevat rahoitetuksi kaikissa oloissa.

10. Eläkemaksujen suuruus työtuloihin verrattuna on nykyään noin 24-25 prosenttia. Tulisiko määrää vähentää, pitää nykyisellään vai lisätä?

Vastaus: Maksun suuruus riippuu rahastojen tuotoista ja ennakoidusta eläkemenosta. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että maksu pidetään vuoteen 2019 saakka nykytasollaan ja sen jälkeen katsotaan tarvitaanko muutoksia.

11. Millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan Suomessa olettaa tulevan toimeen?

Toimeentuloon vaikuttavat kuukausitulojen lisäksi muun muassa asumiskulut, lääkekorvaukset ja palvelumaksut. Vasemmistoliiton mielestä takuueläkettä ja asumistukea on nostettava.

RKP:n eduskuntaryhmä:

1. Onko ns. taitettu eläkeindeksi mielestänne toiminut odotetulla tavalla? Jos ei, niin miten sitä tulisi korjata?

Vastaus: Se on pääosin toiminut odotetulla tavalla. Henkilöihin, jotka työskentelevät 65 ikävuoteen tai pitempään järjestelmä ei juurikaan vaikuta. Väliinputoajia olivat ne henkilöt, jotka 1990-luvun kriisin aikana joutuivat varhaiseläkkeelle. Heidän tilanteensa vaatisi korjausliikkeen.

2. Tulisiko nykyistä 80-20 prosenttijakoa muuttaa?

Vastaus: Jos jossain vaiheessa taloustilanne sen sallisi, olisi syytä siirtää prosentit lähemmäksi 50 – 50. On kuitenkin muistettava, että kun näin tehdään, hyöty on suurempi mitä korkeampi eläke henkilöllä on. Hallituksen politiikka vaikeuttaa nyt niiden henkilöiden tilannetta, joilla on pienet eläkkeet. Nyt olisi syytä priorisoida tämän ryhmän tarpeita.

3. Suomen Senioiriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisten joukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Pitääkö tämä käsityksenne mukaan paikkansa - vai ei?

Vastaus: Tämä on suurelta osin väärä väite. Henkilöt, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella eivät suuremmin hyödy, jos indeksiä muutetaan.

4. Eläkerahastoissa on tätä nykyä noin 175 miljardia euroa. Miten suuri tämän kokonaispotin mielestänne tulisi olla?

Vastaus: Tarpeeksi suuri, jotta voidaan varmistaa tulevien sukupolvien eläkkeet.

5. Rahastoon kertyy vuosittain kymmenisen miljardia euroa lisää. Onko kertymä mielestänne riittävä?

Vastaus: Kun väestö elää pitempään, ikäjakauma Suomessa muuttuu epäedullisemmaksi eläkkeiden suhteen. Tässä mielessä kasvu rahastossa ei ainakaan ole liian suuri.

6. Rahaston sijoitukset suuntautuvat noin 70-prosenttisesti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea?

Vastaus: Se, että rahasto tuottaa on tärkeintä tämän hetken ja tuleville eläkkeensaajille. Edellinen järjestelmä, missä eläkeyhtiöt eivät saaneet investoida eivätkä sijoittaa ulkomaille, ei hyödyntänyt eläkeläisiä.

7. Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Onko tämä kannatettava esitys? Mikäli on, niin miten eduskuntaryhmänne muutoksen rahoittaisi?

Vastaus: Emme näe tätä esitystä realistisena.

8. Suomen Senioriliikkeen laskelmien mukaan indeksimuutos voitaisiin rahoittaa nipistämällä 2-3 prosenttia eläkerahastojen vuotuisesta tuotosta. Miten kommentoitte?

Vastaus: Emme kannata tällaista linjaa. On epäsolidaarista nuorempia sukupolvia kohtaan, jos nyt lähdetään nakertamaan pääomaa.

9. Milloin eläkerahastojen nykyistä 175 miljardin pääomaa voitaisiin mielestänne ryhtyä purkamaan eläkkeiden maksamiseksi?

Vastaus: Koemme, että kysymys on väärin asetettu. Pitäisi kysyä, miten paljon varoja pitäisi rahastoida niin, että tulevat sukupolvet saisivat kohtuullisen eläkkeen.

10. Eläkemaksujen suuruus työtuloihin verrattuna on nykyään noin 24-25 prosenttia. Tulisiko määrää vähentää, pitää nykyisellään vai lisätä?

Vastaus: Jotta myös seuraavat sukupolvet saisivat kohtuulliset eläkkeet, ei vähentäminen ole tällä hetkellä mahdollista.

11. Millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan Suomessa olettaa tulevan toimeen?

Vastaus: Emme pysty osoittamaan euromääräistä summaa – paljon riippuu myös maksujen tasosta. Tässä suhteessa hallituksen politiikka on täysin epäonnistunut. Eri maksujen korotukset asettavat pienituloiset eläkeläiset hyvin hankalaan asemaan. Tässä tarvitaan suunnan muutos. Olemme ehdottaneet terveyskustannuksille yhteistä kustannuskattoa lääkkeille, matkakorvauksille ja sairaalamaksuille. Näin pystytään estämään, että pientuloisten asemaa heikkenee.

Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät:

1. Onko ns. taitettu eläkeindeksi mielestänne toiminut odotetulla tavalla? Jos ei, niin miten sitä tulisi korjata?

Ns. taitettu eläkeindeksi on hillinnyt eläkemaksujen nousua odotetulla tavalla.

2. Tulisiko nykyistä 80-20 prosenttijakoa muuttaa?

Tällaista suunnitelmaa ei ole.

3. Suomen Senioriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisten joukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Pitääkö tämä käsityksenne mukaan paikkansa - vai ei?

Käsityksemme mukaan väite ei pidä paikkaansa. Vanhempien ikäluokkien tulot suhteessa väestön keskimääräisiin tuloihin eivät ole tietojemme mukaan heikentyneet vaan pysyneet ennallaan. On kuitenkin tärkeää, että eliniän pidentyessä tilastollisesti seurataan, miten eläke kehittyy heillä, joilla on kulunut vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisestä.

4. Eläkerahastoissa on tätä nykyä noin 175 miljardia euroa. Miten suuri tämän kokonaispotin mielestänne tulisi olla?

Kokonaispotin on oltava sellainen, että järjestelmän kestävyys ja luottavuus säilyy ja tulevaisuuden vastuisiin pystytään vastaamaan.

5. Rahastoon kertyy vuosittain kymmenisen miljardia euroa lisää. Onko kertymä mielestänne riittävä?

Kertymä on riittävä, kun sillä pystytään vastaamaan tulevaisuuden eläkevastuisiin. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että eläkkeet maksetaan ja vanhuusiän toimeentulo turvataan.

6. Rahaston sijoitukset suuntautuvat noin 70-prosenttisesti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea?

Rahaston sijoitukset hajautetaan riskien minimoimiseksi. Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmillä ei ole vaatimuksia sijoitusten muuttamisen suhteen. Oleellista on pystyä pitämään rahaston tuotto sellaisena, että eläkevastuisiin pystytään vastaamaan. Kotimaahan sijoitettaessa on toivottavaa, että sijoituksilla edistetään kansantaloutemme kasvua ja työllisyyttä.

7. Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Onko tämä kannatettava esitys? Mikäli on, niin miten eduskuntaryhmänne muutoksen rahoittaisi?

Siihen ei ole edellytyksiä lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä.

8. Suomen Senioriliikkeen laskelmien mukaan indeksimuutos voitaisiin rahoittaa nipistämällä 2-3 prosenttia eläkerahastojen vuotuisesta tuotosta. Miten kommentoitte?

Suurten ikäluokkien eläköityessä ja työikäisen väestön määrän supistuessa eläkevastuut kasvavat. Nykyisellä mallilla selviämme niistä. Rahastoista ei ole kuitenkaan mahdollista nipistää eläkkeisiin ilman, että järjestelmän kestävyys olisi vaakalaudalla.

9. Milloin eläkerahastojen nykyistä 175 miljardin pääomaa voitaisiin mielestänne ryhtyä purkamaan eläkkeiden maksamiseksi?

Sellainen tilanne ei ole ajankohtainen. Purkamisen riski kasvaa, jos kotimainen työllisyys heikentyisi olennaisesti ja maksutuotot sitä kautta vähenisivät. Rahastojen tuotot ovat jo käytössä eläkkeiden maksussa. Jos rahastoja ryhdytään syömään nykyistä nopeammin, on edessä ennen pitkää eläkemaksujen korotus tai eläke-etuuksien pienentäminen.

10. Eläkemaksujen suuruus työtuloihin verrattuna on nykyään noin 24-25 prosenttia. Tulisiko määrää vähentää, pitää nykyisellään vai lisätä?

Eläkemaksujen suuruus on mitoitettu sen mukaan, että järjestelmän kestävyys ja luotettavuus säilyy. Eduskunta on juuri hyväksynyt työeläkelainsäädännön uudistuksen, eikä uusille muutoksille ole tällä hetkellä tarvetta. Uudistuksen tavoitteena oli rajata maksun nousupaine.

11. Millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan Suomessa olettaa tulevan toimeen?

Kansaneläke ja takuueläke takaavat vähimmäistoimeentulon, jolla eläkeläisen oletetaan tulevan niukimmillaan toimeen. Pienen eläkkeen lisäksi voi olla mahdollista saada myös muita tukia kuten asumistukea. Takuueläke nousi tänä vuonna 20,28 €.

SDP:n eduskuntaryhmä:

1. Onko ns. taitettu eläkeindeksi mielestänne toiminut odotetulla tavalla? Jos ei, niin miten sitä tulisi korjata?

Nykyiseen työeläkeindeksiin päätettiin siirtyä, jotta voidaan hallita työeläkemaksujen nousua ja toisaalta turvata eläkkeiden reaalinen ostovoima. Nämä tavoitteet ovat kohtalaisesti toteutuneet.

2. Tulisiko nykyistä 80-20 prosenttijakoa muuttaa?

Tärkeintä on huolehtia eläkeläisten toimeentulosta. Indeksin muutoksilla vaikutetaan vain vähän eläkeläisen arjen toimeentuloon. Sen sijaan verotus, asumisen kustannukset, sote-palveluiden ja lääkkeiden hinnat ym. vaikuttavat siihen paljonkin.

Eläkkeiden reaalisen ostovoiman turvaaminen toteutuu nykyisellä indeksillä. Indeksin vahvistaminen tulisi kalliiksi ja voittajia olisivat kaikkein suurituloisimmat ja eläkkeelle juuri jäävät ihmiset. Vähiten muutoksesta hyötyisivät pienituloisimmat eläkeläiset.

3. Suomen Senioriliike väittää, että taitettu indeksi ajaa yhä suurempia eläkeläisten joukkoja köyhyysrajan alapuolelle. Pitääkö tämä käsityksenne mukaan paikkansa - vai ei?

Työeläkeindeksi ei aja köyhyyteen, vaan se turvaa eläkkeen reaaliarvon säilymisen. Suuret palkkaerot johtavat myös eläkkeiden eroihin, mikä taas voi johtaa suhteellisen köyhyysrajan alittamiseen eläkeiässä.

Eläkeläisköyhyyttä voidaan torjua tehokkaasti esim. verotuksen avulla. SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan verovähennyksiä, joiden seurauksena eläkkeensaajan käteen jäävä vuositulo olisi n. 250 euroa nykyistä korkeampi. Lisäksi arjen toimeentulon kannalta olennaisia ovat asumisen, peruspalveluiden ja lääkkeiden kohtuullinen hinta. Esim. eläkkeensaajan asumistuen suuri merkitys toimeentuloon tuli syksyllä hyvin julki, kun hallitus yritti lakkauttaa koko järjestelmää.

Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa parannetaan myös takuueläkkeen ja kansaneläkkeen korotuksilla, joita SDP on ajanut.
Kuluvan vuoden kansaneläkeindeksi on kuitenkin miinusmerkkinen, mikä tarkoittaa, että kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien taso laskee. SDP esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan, ettei leikkausta tehdä. Hallitus valitsi leikkauslinjan ja aikoo lisäksi jäädyttää indeksit seuraaville vuosille, mikä jättää ne alemmalle tasolle. Esim. takuueläkkeeseen tehty korotus on tämän vuoksi parissa vuodessa sulanut pois.

Eläketurvan kertyminen ylipäätään edellyttää työtä ja säällistä palkkaa. Nykyisin myös vanhempainvapaiden ja opiskelun ajalta kertyy eläkettä, mikä on tärkeää. Olennainen on myös työuran pituus, johon voidaan vaikuttaa hyvällä työllisyyspolitiikalla, toimivalla työterveydenhuollolla ja hyvillä työoloilla, mm. työn ja perheen yhteensovittamista tukevalla politiikalla.

4. Eläkerahastoissa on tätä nykyä noin 175 miljardia euroa. Miten suuri tämän kokonaispotin mielestänne tulisi olla?

Rahastointiaste on riittävä suhteessa yli 600 miljardin euron eläkevastuuseen. Ei ole kyse vain maksussa olevista eläkkeistä, sillä eläkelupauksen pitää koskea myös lapsiamme ja lapsenlapsiamme. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on turvattava.

5. Rahastoon kertyy vuosittain kymmenisen miljardia euroa lisää. Onko kertymä mielestänne riittävä?

Rahastoihin kertyvä rahasumma riippuu vuosittain vaihtelevista sijoitustuotoista ja eläkemaksutulon riittävyydestä. Viimeisen 10 vuoden aikana rahastojen reaalituotto on ollut keskimäärin noin 5 mrd euroa vuodessa. ETK:n ennustelaskelman oletusten mukaan rahastojen sijoitustuottojen odotetaan jatkossa olevan noin 6 mrd euroa vuodessa (3,5 %:n reaalituotto). Summaa ei kuitenkaan käytetä kokonaan rahastojen kasvattamiseen vaan kasvava osa siitä tullaan käyttämään suoraan eläkemenojen rahoittamiseen. Syksyllä eduskunnassa hyväksytyn eläkesopimuksen mukaisesti sovittiin myös seuraavien vuosien tel-maksuista. Kertymän on laskettu riittävän, mutta se mm. edellyttää riittävää työllisyyttä.

6. Rahaston sijoitukset suuntautuvat noin 70-prosenttisesti ulkomaille. Onko osuus mielestänne oikea?

Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Se on ykköstavoite. Riskikeskittymien välttämiseksi hajauttaminen on tärkeää. Kotimaahan suuntautuva osuus on riittävä ja sitä voidaan myös kasvattaa kun hyviä sijoituskohteita on tarjolla. Näin voidaan myös samalla tukea suomalaista taloutta ja työllisyyttä.

7. Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Onko tämä kannatettava esitys? Mikäli on, niin miten eduskuntaryhmänne muutoksen rahoittaisi?

Emme kannata esitystä, sillä se kohdentuisi hyvin epäoikeudenmukaisesti. Se ei poistaisi eläkeläisten köyhyyttä, eikä olisi myöskään sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikein.

8. Suomen Senioriliikkeen laskelmien mukaan indeksimuutos voitaisiin rahoittaa nipistämällä 2-3 prosenttia eläkerahastojen vuotuisesta tuotosta. Miten kommentoitte?

Ratkaisu ei ole kestävä. Ks. edellä kohdat 4 ja 5.

9. Milloin eläkerahastojen nykyistä 175 miljardin pääomaa voitaisiin mielestänne ryhtyä purkamaan eläkkeiden maksamiseksi?

Rahastojen tuottoa on alettu käyttää eläkkeiden maksuun jo vuonna 2013, eikä muutosta ole näköpiirissä. Rahastojen pääoman ”purkaminen” ei voi olla kestävän eläkepolitiikan tavoite.

10. Eläkemaksujen suuruus työtuloihin verrattuna on nykyään noin 24-25 prosenttia. Tulisiko määrää vähentää, pitää nykyisellään vai lisätä?

Nykyisestä tasosta on sovittu viimeksi vuoden 2017 eläkeneuvottelujen yhteydessä. Määrä on laskettu riittäväksi, mutta sen tasoa pitää tarkastella jatkuvasti suhteessa järjestelmän kestävyyteen.

11. Millaisilla kuukausituloilla eläkeläisen voidaan Suomessa olettaa tulevan toimeen?

Takuueläkkeen taso on yksi määritelmä, mutta riippuu olennaisesti myös asumisen ja muun elämisen kustannuksista. Yli 200 000 eläkeläistä elää köyhyysrajan alapuolella eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä.