Hyppää pääsisältöön

Lapsi kaipaa muistoja ydinperheestä

Kun perhe eroaa, häviävät valokuvat entisestä puolisosta ja perhe-elämästä hyvin nopeasti kodin ja mummolan kirjahyllyiltä ja lipastojen päältä. Aivan kuin olisi jotenkin sopimatonta pitää esillä todisteaineistoa ydinperheestä, siitä lapsen - ja aikuisen - elämän peruspilarista, joka joskus oli. Mutta mitä jos juuri sitä konkreettista jälkeä menneestä erolapsi tarvitseekin tunteakseen itsensä ehjäksi? Tätä pohtii valokuvaaja Susanna Kekkonen.

Tuoreimpien tilastojen mukaan vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain n. 30 000 lasta tai nuorta. Noin 60 % lapsista on eron tapahtuessa pieniä, korkeintaan alakoululaisia. Muistoja biologisten vanhempien yhdessäolosta jää valtaosalle erolapsista vain vähän.

Mulla ei ole varsinaisia muistikuvia isän ja äidin yhdessäolosta, ainoastaan valokuvien perusteella muistan jotain. Lempikuvassani istun äidin sylissä joskus vanhempieni eron aikoihin. Olin silloin parivuotias. Muistan olleeni pienenä aika ujo ja kun arkeen yhtäkkiä tuli uusi isä- ja velipuoli, se oli shokki. Tuntui, että äiti meni uusiin naimisiin kauhean nopeasti, kertoo uusperheessä asuva nuori.

- Siis on asiat ihan hyvin nytkin, mutta haluis kyllä olla molempien vanhempien kanssa. Musta se on hyvä tunne, kun näkee perheen yhdessä, kertoo 9-vuotias lapsi.

Valokuvaaja Susanna Kekkosen mielestä on aika kaivaa takaisin esille kuvat ydinperheestä, koska lapselle tekee hyvää nähdä molemmat biologiset vanhempansa samassa kuvassa sovinnollisesti. Kolmekymmentä suomalaista uusperhettä Perhealbumi-nimiseen valokuvakirjaan kuvannut Kekkonen hämmästyi nähdessään, miten jokainen studiosessioista syntynyt perhepotretti oli kuva ydinperheestä. Kekkonen antoi studiossa lapselle tehtävän ohjata oman uusperheensä kuvaan juuri niin kuin halusi - ja lapsi halusi lähes aina omat biologiset vanhempansa kuvaan kanssaan.

Ero ei ole koskaan lapsen valinta.― Susanna Kekkonen

Sekä Kekkonen että kirjan toimittanut Anna-Sofia Berner ovat sitä mieltä, että lapsen ääntä kuullaan uusperheissä liian vähän.

– Ero ei ole koskaan lapsen valinta. Jos lapsi saisi päättää, hän varmasti joko haluaisi vanhempansa palaavan takaisin yhteen tai edes että vanhemmat tulisivat keskenään toimeen. Valokuvissa lapsi selkeästi haluaa nähdä sen oman ydinperheensä, sanoo Kekkonen.

Kekkosen omat vanhemmat erosivat hänen ollessaan kolmevuotias. Idea Perhealbumi-projektiin syntyi Kekkosen omana hääpäivänä, jolloin hän tajusi, ettei hänellä sitä ennen ollut yhtään valokuvaa, jossa näkisi itsensä omien biologisten vanhempiensa kanssa samassa kuvassa.

– Kun kutsuimme perheitä kuvauksiin, huomasimme myös, että naiset olivat valmiimpia tulemaan mukaan tällaiseen perhepotrettiin kuin miehet, kertoo Berner.

kuva MHL:n kuvauksista rintamamiestalossa
Kekkosen Perhealbumi -kuvasarja syntyi vuonna 2014. kuva MHL:n kuvauksista rintamamiestalossa Kuva: YLE/Minna Dufton yle marja hintikka live

Lapsi on uusperheen diplomaatti

Perhealbumi-kirjan perusteella uusperhe ei ole mikään pysyvä joukko, vaan se saattaa muuttua moneenkin otteeseen lapsen elämän varrella. Kahden kodin, kaupungin ja nykyään yhä useammin myös kahden eri maan välillä kulkeva lapsi hoitaa tämän muuttuvan yksikön välisiä suhteita ja kommunikaatiota kuin diplomaatti. Eroperheen lapsen arkea ovat myös jatkuva koti-ikävä ja kaipuu toisesta vanhemmasta, koska jonkun on aina lähdettävä.

- Kuvat ovat kivaa katseltavaa, mutta vähän surettaakin, kun ei enää oo sitä samaa perhettä. Ei oo kivaa, kun ei voi nähdä molempia vanhempia joka päivä ja pitää rampata ees taas, kertoo 10-vuotias lapsi.

Joskus tulee ajatus, että tää kaikki olis niin paljon helpompaa, jos porukat ois yhdessä. Äidin kanssa on joskus jopa juteltukin asiasta, mutta tultu siihen tulokseen aina, että parempi näin. Tärkeintä on, että vanhemmat ovat nyt onnellisia, kertoo uusperheen teini.

Erosta puhuminen ongelmana

Kekkosen kuvaamat ja Bernerin haastattelemat uusperheen lapset olivat 4–49-vuotiaita. Suomalaisen avioeron aikakaudet erottuivat tarinoista heti.

– Jos vanhemmat olivat eronneet 70-luvulla, kokemukset olivat aivan erilaista kuin 80-luvulla, kertoo Berner.

Tärkeintä on, että vanhemmat ovat nyt onnellisia.― anonyymi

Sekä Berner että Kekkonen ovat sitä mieltä, että avioerosta puhutaan lapsen näkökulmasta aivan liian vähän.

– Ennen ero oli tabu eikä siitä puhuttu sen takia. Nykyään se on jo niin arkipäivää, ettei siitä nyt puhuta sen takia, Kekkonen tokaisee.

Parivaljakon suunnitelmissa on jatkaa Perhealbumi-projektia valokuvatyöpajojen muodossa. Kuvaustilanteet ovat osoittautuneet terapeuttisiksi hyvän mielen sessioiksi, ja suurin osa perheen aikuisista on kertonut ripustaneensa lapsen ohjaaman ja valitseman perhekuvan kodin seinälle kuvausten jälkeen.

MHL:n haastattelemat lapset esiintyvät jutussa nimettöminä yksityisyyden suojaamiseksi.

Lisää ohjelmasta

Farkkuja roikkuu pyykkinarulla
Farkkuja roikkuu pyykkinarulla Kuva: Freeimages farkut
Paperinukke, joka kuvaa naista paholaisena.
Paperinukke, joka kuvaa naista paholaisena. Kuva: Freeimages paholainen
Varo myrkyllistä exää!
Varo myrkyllistä exää! Kuva: YLE; symbolit: freeimages.com/malkowitch marja hintikka live,Eve Mantu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.