Puolueet kannattavat yhä taitettua eläkeindeksiä

Eduskuntaryhmät eivät lämpene vaatimuksille muuttaa niin sanottua taitettua eläkeindeksiä. Yleisradion MOT- ohjelman tekemässä kyselyssä yksikään eduskuntapuolue ei kannata paluuta alkuperäiseen ansiotasoindeksiin, jota vaatii Suomen Senioriliike -niminen eläkeläisten etujärjestö (katso tästä kyselyn tulokset).

Senioriliikkeen mukaan taitettu indeksi on Suomen eläkejärjestelmän kipupiste, joka syö eläkkeiden ostovoimaa ja heikentää voimakkaasti eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin.

Indeksin oli alun perin määrä suojata eläkkeiden ostovoimaa - eli kun elinkustannukset ja palkat nousevat, pitäisi myös eläkkeiden tason nousta.

Senioriliike kerää nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa esitetään taitetun indeksin korvaamista ansiotasoindeksillä. Aloitteen on käynyt allekirjoittamassa reippaasti yli 40 000 kansalaista. Mikäli allekirjoituksia kertyy 50 000, siirtyy indeksivääntö eduskunnan puitavaksi.

Ns. indeksityöryhmä päätti tammikuussa 2013, että työeläkkeitä korotetaan tulevaisuudessakin taitetulla indeksillä. Alun perin työeläkkeissä oli käytössä puhdas ansiotasoindeksi, jota kutsutaan myös palkkaindeksiksi. Tuolloin eläkkeet nousivat tasatahtia palkkojen kanssa.

Kun eläkemenojen kasvua päätettiin hillitä 1990-luvun alun laman johdosta, siirryttiin 90-luvun puolivälissä taitettuun eläkeindeksiin. Se tarkoittaa, että eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa hintojen paino on 80% ja palkkojen 20%.

Muut keinot
tehokkaampia

Eduskuntaryhmistä Senioriliike ei saa tukea vaatimuksilleen. MOT:n kyselystä ilmenee, että eduskuntapuolueiden mielialat ovat asiassa yllättävänkin yksituumaiset.

Eduskuntaryhmien kannanottojen mukaan tärkeintä on varmistaa tulevien sukupolvien eläkkeet. Ansiotasoindeksin palauttaminen ei ryhmien mukaan olisi oikein sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, eikä se niiden mukaan myöskään poistaisi eläkeläisten köyhyyttä. Päinvastoin: hyötyjinä olisivat suurituloiset eläkeläiset, koska indeksikorjaukset ovat prosenttikorotuksia.

Suomen Senioriliikkeen mukaan taitettu indeksi on viemässä yhä useamman suomalaiseläkeläisen köyhyyteen. Eduskuntaryhmissä vallalla olevan ajattelutavan mukaan työeläkeindeksi ei suista ikäihmisiä köyhyyteen, vaan se pikemminkin turvaa eläkkeiden reaaliarvon säilymisen.

Eduskuntaryhmistä todetaan, että indeksin muutoksella voitaisiin vaikuttaa vain vähän eläkeläisten arkeen. Tehokkaampia keinoja olisivat mm. verotus, asumiskulut, lääkekorvaukset ja palvelumaksut. Oleellista on kehittää myös kansaneläkettä ja takuueläkettä, joilla autetaan kaikkein pienituloisimpia.

Kristillisdemokraatit varoittelevat, että vaatimus taitetun indeksin palauttamisesta voi kääntyä jopa itseään vastaan. Puolueen eduskuntaryhmän mukaan on syytä ottaa huomioon, että ansiotaso ei välttämättä lähivuosina nouse, jolloin palkkatason vähäinen vaikutus eläkeindeksiin voi vielä kääntyä eläkeläisten eduksi.

Hallitusryhmät
yhdessä rintamassa

Huomiota herättävää MOT:n tekemässä kyselyssä on, että hallituspuolueet Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset antoivat kyselyyn yhteisen vastauksen. Näin ei yleensä ole ollut tapana menetellä.

Hallitusrintama vannoo nykyisen indeksikäytännön nimiin: tärkeintä on, että eläkejärjestelmän kestävyys ja luotettavuus säilyvät. Eduskunta on juuri hyväksynyt työeläkelainsäädännön uudistuksen eikä uusille muutoksille ole nyt tarvetta, viestitetään hallituspuolueiden eduskuntaryhmistä.

Puheet taitetun indeksin aiheuttamasta eläkeläisten köyhtymisestä hallituskoalitio kuittaa näin: ”Vanhempien ikäluokkien tulot suhteessa väestön keskimääräisiin tuloihin eivät ole tietojemme mukaan heikentyneet, vaan pysyneet ennallaan.”

Eläkevaroista 130 mrd
sijoitettu ulkomaille

Eläkkeet rahoitetaan vuosittain perittävillä eläkemaksuilla. Eläkejärjestelmään on kuitenkin sisällytetty myös rahastointia. Eläkerahastoihin on kertynyt työnantajien ja työntekijöiden eläkesäästöjä muhkea 170-180 miljardin kokonaispotti. Näistä varoista noin 70% on sijoitettu ulkomaille.

Eduskuntaryhmät eivät näe asiassa ongelmaa. Olennaista on, että eläkevarat sijoitetaan tuottavasti ja riittävän turvaavasti. Myös sijoitusten hajauttaminen koetaan tärkeäksi. Parissa vastauksessa vaaditaan, että rahastojen kotimaisen osuuden lisäämisestä pitäisi käydä nykyistä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Myös eettiset näkökulmat korostuvat joidenkin eduskuntaryhmien vastauksissa.

Hallituspuolueet muotoilevat kantansa ulkomaille investoimisesta näin: ”Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmillä ei ole vaatimuksia sijoitusten muuttamisen suhteen. Oleellista on pystyä pitämään eläkerahaston tuotto sellaisena, että eläkevastuisiin pystytään vastaamaan.”

Suomen eläkejärjestelmän eläkevastuut ovat yhteensä 600 miljardia euroa.

Eläkeläisten mitta alkaa täyttyä.

Suomen eläkejärjestelmä eurooppalaisessa vertailussa