Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.
Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa. Kuva: Yle kuvanauha, Yle/Arja Lento 1974

Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomen televisiossa.

Vuoden 1974 Iltatähdistä on tallella vain yksi kokonainen lähetysnauha, mutta kadonneita jaksoja on tätä artikkelia varten osittain ennallistettu säilyneiden insertti- ja työnauhojen sekä sisältöselostusten avulla. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Sarja tarjosi edelleen musiikkia laajalla skaalalla viulupelimanneista rocktiluttajiin – kriittistä ironiaa ja asialinjaa unohtamatta. Vuoden 1974 aikana kuultiin mm. valaidensuojeluprogea ja katseltiin oudosti kimaltavia konserttivieraita. Love Recordsin Atte Blom jyrisee EEC-vapaakauppasopimusta vastaan, ja Tavastia-klubilla paneudutaan meluongelmiin. Iltatähdessä nähtiin myös Irwinin, Kirkan ja Juicen kappaleet, jotka putosivat Syksyn sävelen karsinnoissa. Viimeisessä lähetyksessä selviää, mitkä olivat vuoden naurettavimmat esitykset. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa.

Kun nuo rohdinpaidat ja muut lurexit riisutaan, mitä jää?― Sinikka Hein haastattelee Vanhaa Isäntää Iltatähdessä 1.1.1974

Iltatähden vuosi 1974 alkoi mustavalkoisena, ja aluksi kerrattiin mennyttä. Vakiojuontaja Matti Poijärveä avusti tässä lähetyksessä Sinikka Hein, josta vuonna 1977 tuli ohjelman pääemäntä.

Tv-debyyttinsä tammikuun lähetyksessä suorittaa popyhtyeiden SM-kilpailun tuorein voittaja, irlantilais-amerikkalaista juurimusaa soittava Vanha Isäntä, jonka nimi kuulostaa Heinistä "aika erikoiselta". Jakson muita esiintyjiä ovat edellisvuoden kotimaiset menestyjät Hector ja Badding, Maija Hapuoja ja Heikki Sarmanto sekä ulkomaantähdet Mud, Roy Wood, Wings ja Rolling Stones. Kokonaan kadonneet ovat mm. Maaritin ja Pepe & Paradisen osuudet.

Kiertokyselyssä udellaan menneestä vuodesta mm. Jukka Kuoppamäeltä, Rauno Lehtiseltä, Eero Raittiselta ja Klaus Järviseltä. Monet haastateltavat turisevat lähinnä omia kuulumisiaan, mutta Love Recordsin musiikkipäällikkö Atte Blom käyttää tilaisuutta hyväksi tuomitakseen tiukasti Suomen hiljattaisen EEC-vapaakauppasopimuksen. Se uhkasi hänestä itsemääräämisoikeuttamme myös popmusiikin ja viihteen alalla.

Keväällä 1974 Iltatähti loisti kerran kuussa tiistai-iltaisin runsaan tunnin mittaisena. Se piti edelleen kiinni alkuperäisestä linjastaan, musiikillisesta monipuolisuudesta, kriittisyydestä ja musiikkipoliittisista asia-aiheista.

Helmikuun jaksossa kysellään ravintoloitsijoilta, miksei yleisölle tarjota enemmän ns. floor show -esityksiä. Ravintolashow'n tekijäpuolelta kuullaan Jukka Virtasta ja kumppaneita. Maastamuutolla uhannut Edward Vesala puolestaan valittaa jazzmuusikoiden työtilannetta.

Ohjelmassa jututetaan myös alkuvuoden artistivieraita, Status Quota ja viheltävää trubaduuria Roger Whittakeria. Jaksossa olivat mukana mm. Wigwam ja Chi Coltrane, mutta ainoa säilynyt musiikkiosuus on ex-iskelmätähti Pirkko Jaakkolan live-esitys 1950-luvun hitistään Keltaruusu.

Kuulovaurioita ja glam rockia

Maaliskuussa esitetystä kahdeksannesta jaksosta ovat jäljellä kaikki musiikki- ja haastatteluosiot. Ohjelman kirjoon mahtuivat purkkabändi The Sweet, rockia ja klassista fuusioiva hollantilaisvierailija Ekseption, jazzvieraat Ella Fitzgerald ja Charlie Mariano, Juice Leskinen & Coitus Int sekä afroamerikkalaisen musiikin isot nimet Stevie Wonder, Smokey Robinson ja Temptations.

Ajankohtaista retrorock-buumia edustavat huumoriyhtye Hullujussi, comebackin tehnyt alan pioneeri Rock-Jerry sekä 10-vuotisjuhliaan viettävä Eero ja Jussi & The Boys. Asiapuolen aiheena on soittajien ja tiskijukkien altistuminen melulle. Muusikkojen kuulovaurioista puhuvat mm. Edward Vesala ja Ilja Saastamoinen.

Popmuusikot ry:ssä vaikuttavan Saastamoisen mukaan 85 desibelin taso riittäisi kaikkeen muuhun paitsi "englantilaiseen jytäpoppiin". Tavastia-klubin työntekijä kuvaa työpaikkaansa psyykkisesti raskaaksi. Klubin vetäjä Kalle Toriseva kertoo, että melurajojen johdosta diskoiltoja on lisätty, koska "käytettävissä olevat bändit ovat vähentyneet".

Konserttivieraiden haastattelut jatkuivat huhtikuun Iltatähdessä, jossa esiintyivät mm. Itä-Euroopan progeylpeys Niemen ja kauhurokkari Alice Cooper. Selvimmin päiväperhona pidettiin "kummallisesti kimaltelevaa" glamrokkari Gary Glitteriä. Tälle esitettyjen kysymysten ydin oli, miten pian tähti arveli suosionsa romahtavan.

Muuta antia olivat mm. folkrock-bändi Äimä sekä Paroni Paakkunaisen ja Tasavallan Presidentin kantaaottava valaansuojeluteos. Osa materiaalista oli jo värillistä, mutta ohjelma televisioitiin vielä mustavalkoisena.

Iltatähti tunnustaa väriä

Huhtikuussa ilmestyneessä Katso-lehdessä Iltatähden kehuttiin olevan "kaikessa monipuolisuudessaan ja ajankohtaisuudessaan ainutlaatuinen aikaansaannos jopa pohjoismaisittainkin mitattuna", vaikka sen budjetti olikin minimaalinen.

Juontaja Poijärveä, ohjaaja Esko Leimua ja ohjelmaa toimittavia Tommi Liuhalaa ja Matti Rosvallia yhdisti kiintymys jazziin, "mutta he toteavat yhteen ääneen arvostavansa toki myös muunlaista musiikkia". Liuhalan mukaan olennaisinta ohjelmanteossa oli ajankohtaisuus, sen jälkeen tulivat monipuolisuus ja kriittisyys. Iltatähden jalona tarkoituksena oli "avartaa katsojien musiikillista näkemystä kaikin käytettävissä olevin keinoin".

Sarja täyttäisi toukokuussa vuoden, ja juhlan kunniaksi sen luvattiin siirtyvän "komeasti värikauteen". Siirtymä saattaisi tosin viivästyä jopa syksyyn asti.

Toukokuussa Iltatähti jäi väliin, mutta kesäkuussa todellakin televisioitiin sen ensimmäinen värilähetys. Ohjelman sai kunnian avata suomalainen kantrirockyhtye Karma, jonka riveissä nähdään mm. laulaja Jonna Tervomaan isä Timo Tervo hihattomassa raitapaidassaan.

Haastateltavina ovat konserttivieraat Jose Feliciano ja Uriah Heep. Musiikkivideolla esiintyy Heepin lisäksi brittibändi Arrows, uusin tulokas Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin hittitehtaan tallissa, jonka tuella olivat tähtitaivaalle jo singahtaneet mm. Suzi Quatro, Sweet ja Mud.

Onko tullut runsaasti käpyä?― Haastattelukysymys Matti Bergstömille Iltatähdessä 7.6.1974

Hector esittää kesäkuun ohjelmassa kaksi laulua keväiseltä Hectorock-albumiltaan. Listaykköseksi nousseen levyn menestykseen viitataan ohjelmassa useampaan otteeseen: Hectorilta tiedustellaan, millaista on "olla rikas ja kuuluisa", ja myös sovittajat Pirjo ja Matti Bergström joutuvat kertomaan, onko "käpyä" eli rahaa tullut kovastikin.

Ohjelma jäi Matti Poijärven viimeiseksi, sillä hän lähti kesällä kauan suunnittelemalleen maailmanympärimatkalle. Nähtävästi asiaan liittyi myös musiikillisia erimielisyyksiä, ainakin myöhemmistä avautumisista päätellen. "Minä olisin halunnut vetää idealistista linjaa, kun Liuhala halusi poppia nuorisolle", harras jazzmies kuvasi ristiriitaa Katsossa vuonna 1978.

Tänä ensimmäisenä kokonaisena lähetysvuotena Iltatähti ei vetäytynyt lainkaan kesätauolle. Ohjelma siirtyi perjantai-iltaan. Kesä-syyskuun lähetyksistä on onnekkaasti tallella suurin osa materiaalista juontoja lukuunottamatta.

Heinäkuussa käytiin katsomassa Dannyn In Rock -kesäshow'ta ja kyseltiin tietenkin tällaisen touhun kannattavuudesta. Muihin esiintyjiin kuuluivat Ami Aspelund, Tulivuorirockissa käynyt Mud ja Kuusrockissa vieraillut newcastlelainen Geordie, jossa lauloi sittemmin AC/DC:n solistiksi värvätty Brian Johnson. Suomiprogea edusti Frank Robson, jonka bändissä soittivat mm. Sami Hurmerinta ja jazzarit Mircea Stan ja Paroni Paakkunainen.

Ohjelman musiikillisen monipuolisuuden vei kokonaan uudelle tasolle kaksi miesporukkaa, joita ei varmasti usein nähty samassa ohjelmassa popyhtyeiden kanssa. Vanhakantaista pelimannimusiikkia soittavia Nokian musikantteja johti Pentti Peitsamo, jonka Kari-poika nousi suomirockin kartalle muutamaa vuotta myöhemmin. Uudelleen henkiin herätetty Viialan Lauluveikot oli 1930-luvulla toiminut kommunistinuorten ohjelmaryhmä, jonka poliittinen pilkkapotpuri kertoi mm. Espanjan sisällissodasta, lapuanliikkeestä ja Kannaksen linnoitustöistä – riemastuttavan lavaliikehdinnän myötäileminä.

Leveitä lahkeita ja musiikkipolitiikkaa

Matti Rosvallin juontamassa elokuun Iltatähdessä esiteltiin kesäfestivaalien antia laajalla skaalalla. Kaustiselta oli napattu mukaan irkkufolkin veteraanibändi Chieftains, Pori Jazzista puolestaan vibrafonisti Gary Burton ja virkistävä tšekkoslovakialainen pilli- ja kitaraduo Tandem. Ruisrock-tallenteissa nähtiin progerockin suuri nimi Procol Harum sekä unkarilainen Locomotiv GT, yksi niistä muutamista itäeurooppalaisista bändeistä, joita Suomessa 1970-luvun alkuvuosina kävi.

Eräänlaiseksi "festivaaliksi" voi luonnehtia myös SA-Int-viihdytyskiertueen keikkaa Rovajärven tykistöleirillä. Varusmiehiä viihdyttivät siellä show'n vetäjän Matti Kyllösen mukaan "Suomen tunnetuimmat taiteilijat": Gugi Kokljuschkin, Frederik, Arto Sotavalta ja Eija Sinikka. Kyllösestäkin tuli vuonna 1978 Iltatähden juontaja, vaikka paremmin hänet muistettaneen autourheilureportterina.

Syksyllä Iltatähden lähetyspäivä vaihtui jälleen, nyt torstai-iltaan. Syyskuisen jakson suuri kansallinen aihe oli Marion Rungin voitto Sopotin laulujuhlilla eli itäblokin omissa Euroviisuissa. Voittolaulussaan I Believe in Music Marion onnistui salakuljettamaan myös jumalansanaa sosialistimaiden tv-yleisöille.

Kotimaisen rockin uusia nimiä edustavat Kaseva ja Petri & Petterson Brass. Petterssonin veljessarjan ympärille koottu bigband esittää kahdella kielellä progea ja soulia ajan hengen mukaisissa lava-asusteissa: leveissä lahkeissa ja ihonmyötäisissä urheilupaidoissa. Striptease tanssijallaan tunnetuksi tullut Kaseva esiintyy enimmän aikaa koruttomissa kaulus- ja t-paidoissa, mutta nähdään poikkeuksellisesti myös rennoissa hippivetimissä näpläämässä sitaria ja tablaa.

Syksyllä 1974 TV2 käynnisti normaalien Iltatähtien rinnalla erityisen Iltatähti Special -sarjan, jonka jaksoissa keskityttiin yksittäiseen artistiin, bändiin tai ilmiöön. Ensimmäisen erikoislähetyksen aiheena oli amerikkalainen jazzpianisti Paul Bley, jonka konsertista ujutettiin syyskuun Iltatähteen mojova näyte.

Tämänkertainen musiikkipoliittinen kiertohaastattelu koskee ääniteteollisuuden tukemista, josta näkemyksiään esittävät mm. promoottori Antti Einiö ja levypomo Harry Orvomaa. Poplaulaja Johnny Liebkind vaatii taloudellista tukea progressiivisen popin ja iskelmän tuottamiseen.

Lokakuussa Iltatähdellä oli kaksi vakiolähetystä. Kuun alussa esitetyn jakson erikoisin kokemus oli liki psykedelisissä lavasteissa taltioitu musiikkikuvaelma Vesa-Matti Loirin ja säveltäjä Matti "Rag" Paanasen kokeelliselta popjazzlevyltä Merirosvokapteeni Ynjevi Lavankopoksahdus. Aloituskappale on niitä harvoja lastenlauluja, joilla kuullaan musiikkilajille hyvinkin epätyypilliset ilmaisut "kusi" ja "kakka".

Syksyinen konserttivieras Frank Zappa on Iltatähdessä jo kolmatta kertaa. Ohjelmassa esiintyvät myös Albert Järvinen, Kirka ja Hullujussi, jonka omasta Iltatähti Specialista nähdään pari otetta. Kitaristi Eeki Mantereen soolo kappaleen Around And Around lopussa lienee suomirockin pelkistetyin.

Mainos-TV:n Syksyn sävel -kilpailun periaatteita penätään Rauno Lehtiseltä, ja kisan karsinnassa tiputetut Irwin Goodman ja Juice Leskinen laulavat hylätyt kappaleensa (Viuhahdus, Jyrki Boy). Musiikkiopettaja Klaus Järvinen ajaa kevyelle musiikille omia oppilaitoksia, mutta "seriöösin" säveltaiteen edustajat suhtautuvat ajatukseen nihkeästi: "Jos kevyen musiikin edustajat kerran tarvitsevat laitoksia, mikseivät he perusta niitä?"

Puolet levyautomaattien levyistä voisi olla Demis Roussosin.― Raha-automaattiyhdistyksen edustaja Iltatähdessä 31.10.1974

Lokakuun lopussa esitetyn Iltatähden musiikkiesityksistä on säilynyt ainoastaan iskelmälaulaja Tuulikki Elorannan osuus. Musiikkipoliittisena aiheena on tällä kertaa levyautomaattien musiikkitarjonta, josta Loven Atte Blomilla on oma kriittinen mielipiteensä.

Ulkomaisena vieraana on maassa hiljan käväissyt kreikkalainen hittitenori Demis Roussos. Roussos oli Suomessa niin kovaa valuuttaa, että ohjelmassa haastatellun Raha-automaattiyhdistyksen edustajan mukaan peräti puolet jukeboksien levyistä voisi olla hänen laulamiaan.

Iltatähden marraskuinen lähetys tarjosi hieman vastapainoa sille vakavuuden ilmapiirille, joka ohjelmasta toisinaan välittyi. M. A. Numminen toi ruutuun kolkkalakein koristautuneen "vahvistetun suomalaisugrilaisen trionsa". Kolmikymmenluvun suomijazzpioneeri Eugen Malmsten Jatsiviikinkeineen oli kenties suunnattu varttuneemmalle katsojakunnalle.

Jakson muita aiheita olivat mm. muusikkojen koulutusasiat, Ruotsin euroviisujen turvajärjestelyt sekä Manserock-ilmiö, josta jututetaan Coitus Intin, Alwari Tuohitorven ja Tabula Rasan edustajia. Tamperelaisbändien musiikkiosuudet eivät ole säilyneet. Sattumoisin ohjelma kävi myös seuraamassa tulevan juontajansa, soolouraa aloittelevan laulaja Mikko Alatalon levytyssessiota.

Maalaispojan aika alkaa

Iltatähteä syksyn ajan juontaneen Matti Rosvallin paikan otti vuoden lopussa Mikko Alatalo, joka pian itsekin nousi popjulkkikseksi hitillään Maalaispoika oon. Samoihin aikoihin toimitusryhmä sai vahvistuksekseen Jouko Konttisen, josta aikaa myöten tuli sarjan tuottaja ja ohjaaja.

Juontajavaihdoksen myötä Iltatähden tyyli muuttui kevyemmäksi ja jopa svengaavammaksi. Toimittaja Erkki Pälli kirjoitti Katsossa keväällä 1975: "Kirjoittaja ei liene ainoa televisionkatsoja, jonka mielestä Iltatähti muodostui monin verroin inhimillisemmäksi ja toimivammaksi sen jälkeen, kun Mikko Alatalo keksittiin sen juontajaksi." Kolme vuotta myöhemmin Marjut Jousi kehui samaan lehteen tekemässään isossa Iltatähti-jutussa ohjelman olleen parhaimmillaan juuri Alatalon aikaan.

Joulukuussa 1974 televisioitiin ensimmäinen rennon Alatalon isännöimä Iltatähti, joka samalla on vuoden ainoa kokonaisena säästynyt jakso. Ainakaan tämä yhteenveto kuluneesta musiikkivuodesta ei vielä pettänyt sarjan alkuperäisiä monipuolisuusihanteita, kuten alkuperäinen juontaja Matti Poijärvi oli pelännyt.

Ohjelman esiintyjäkaartiin kuuluivat mm. Boston Promenade -bigband, Hector, Kaseva, Marion, Carita Holmström, Ami Aspelund, Albert Järvinen, bluespianisti Eddie Boyd, brittiläinen kulttisuosikki Kevin Coyne, Chieftains, Tandem Duo, Procol Harum ja kotimainen progeryhmä Fantasia.

Kriittistä asennettaankaan ei Iltatähti ollut unohtanut, vaikka se verhottiinkin huumoriin. "Vuoden vitseinä" esiteltiin Demis Roussos, Juicen Jyrki Boy, Hullujussin parodinen "italosolisti" Viktor Kalborrek ja Irwinin Viuhahdus. Katsoja sai itse päättää, kuuluivatko ne tahallisen vai tahattoman huumorin piiriin.

Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Erkki Pälli: Iltatähti on talousohjelma, Katso 15/1974; Erkki Pälli: Sammuuko Iltatähti? Katso 22/1975; Erkki Pälli: Maalaispoika, Katso 22/1975; Marjut Jousi: Viisivuotias Iltatähti vastaa syytöksiin, Katso 21/1978; Mikael Huhtamäki: Live in Finland 1955–1979, Gummerus 2013.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Huom. Vain osa ohjelmista on säilynyt kokonaisina.

Iltatähti 01.01.1974 Vanha Isäntä: T-Boys Rag, Medley; Hector: Olen hautausmaa; Maija Hapuoja ja Heikki Sarmanto: Katson kiikarilla; Mud: Dynamite; Roy Wood: Forever; Wings: Helen Wheels; Rolling Stones: Silver Train; Rauli Badding Somerjoki: Nuori rakkaus. Haastateltavina Vanha Isäntä, Jukka Kuoppamäki, Vexi Salmi, Atte Blom, Klaus Järvinen, Eero Raittinen, Matti Bergström, Rauno Lehtinen, Ossi Runne, Matti Konttinen. Rempsetin, Pepe & Paradisen ja Maaritin osuudet sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 12.02.1974 Pirkko Jaakkola: Keltaruusu. Haastateltavina mm. Marjatta Leppänen, Matti Kuusla, Jaakko Salo, Jukka Virtanen, Eino Grön, Roger Whittaker, Alan Lancaster, Rick Parfitt, Edward Vesala, Pirkko Jaakkola. Chi Coltranen, Tapani Pertun, Imperialsin, Yvonne Ellimanin, Kalmar Unionin, Wigwamin, Roger Whittakerin, Status Quon, Geordien ja Marjatta Leppäsen ym. musiikkiosuudet, Tapani Pertun, Kalmar Unionin ja Wigwamin haastattelut sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 12.03.1974 Sweet: Teenage Rampage; Rock-Jerry: My Baby Left Me; Hullujussi: Puuki vuuki luu; Ekseption: Persian Market, Bingo Bingo;Temptations: Plastic Man; Smokey Robinson: Sweet Harmony; Stevie Wonder: Living for the City; Juice Leskinen & Coitus Int: Heinolassa jyrää; Eero ja Jussi & The Boys: Kaikki rakkauteni/Tahdon saaren/Kaunis nainen, That Lucky Old Sun, Roll Over Beethoven. Haastateltavina mm. Rock-Jerry, Charlie Mariano, Ekseption, Ella Fitzgerald, Edward Vesala, Ilkka Hautakangas, Ilpo Saastamoinen, Kalle Toriseva, Mikko Punkari, Ilkka Kyttälä, Eero ja Jussi Raittinen. Juonnot puuttuvat.
Iltatähti 13.04.1974 Niemen: Back Behind the Iron Curtain; Tasavallan Presidentti: Oi armahda herra sotilas valasta; Äimä: Teppana Jänis. Haastateltavina Niemen, Paroni Paakkunainen, Gary Glitter, Alice Cooper. Juonnot sekä Vetonaulan, Wigwamin, Finnforestin, Albert Hammondin, Gary Glitterin ja Alice Cooperin musiikkiosuudet puuttuvat.
Iltatähti 07.06.1974 Karma: Tie vaatii kulkemaan, My Music; Uriah Heep: Sweet Freedom; Arrows: Touch Too Much; Hector: Jatkuvuus, Ake Make Pera ja mä. Haastateltavina Kalle Lae, Timo Tervo, Leif Kiviharju, Jose Feliciano, Uriah Heep, Hector, Pirjo ja Matti Bergström. Jose Felicianon, Joutsa Big Bandin ja Barney Kesselin musiikkiesitykset, Barney Kesselin haastattelu, Kuopio tanssii ja soi -haastattelut sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 12.07.1974 Danny: Vähän ennen kyyneleitä, Johnny B. Goode, Piilopaikka, Leader of the Gang; Viialan Lauluveikot: Kuohuva 1930-luku; Nokian musikantit: Kepeällä kengällä; Frank Robson: Sky Deep, What Did You Do About It; Geordie: Going Down, Mercenary Man; Ami Aspelund: Kuinka voi nyt hän, Tumma nainen. Haastateltavina Paroni Paakkunainen, Frank Robson, Mud, Geordie. Ted Cursonin ja Pori Big Bandin, Cockney Rebelin ja Mudin musiikkiosuudet, Pori Jazz- ja Ruisrock-haastattelut sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 23.08.1974 Locomotiv GT: Back Home, Rock Yourself; Tandem Duo: Hay Man; Gugi & Ruotuväki: Long Train Running; Arto Sotavalta: Päivät kuin unta; Eija Sinikka: Tuu tuu tuu; Frederik: Jos jotain yrittää; Chieftains: Morning Dew; Procol Harum: The Devil Came from Kansas, Grand Hotel. Haastateltavina Locomotiv GT, Gary Burton, Jiri Stivin, Rudolf Dasek, Matti Kyllönen, Eija Sinikka, Arto Sotavalta, Frederik, Martti Rintanen, Chieftains, Procol Harum. Gary Burtonin, Chuck Mangionen ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran musiikkiosuudet, Chieftainsin Suisin Ban ja ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 05.09.1974 Kaseva: Striptease tanssija, Vanha mies, Rantauni; Marion: This Was a World of Old Fashion, I Believe in Music; Paul Bley: Donkey; Petri & Pettersson Brass: Peaches En Regalia, Ilmalaivalaulu, You Really Got Me. Haastateltavina mm. Harry Orvomaa, Johnny Liebkind, Antti Einiö. Mudin ja Suzi Quatron esitykset, Paul Bleyn Started sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 03.10.1974 Viktor Kalborrek & Hullujussi: Tyttö lilla nakkikioskilla; Hullujussi: Around And Around; Irwin Goodman: Viuhahdus; Juice Leskinen & Coitus Int: Jyrki Boy; Kirka: Pintaa; Vesa-Matti Loiri ja Matti Rag Paananen: Kotoa lähtö, Myrsky; Marjatta Leppänen ym: Zena zena; Albert Järvinen: Teenage Nervous Breakdown. Haastateltavina mm. Rauno Lehtinen, Klaus Järvinen, Vesa-Matti Loiri ja Matti "Rag" Paananen, Marjatta Leppänen, Matti Kuusla ja Jukka Virtanen, Frank Zappa. The Sweetin ja Jukka Kuoppamäen esitykset, Albert Järvisen Let's Have a Ball ja ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 31.10.1974 Tuulikki Eloranta: Hän on mies. Haastateltavina mm. Osmo Ruuskanen, Atte Blom, Demis Roussos. Kevin Coynen, Hectorin, Demis Roussosin, Paul Ankan ja Jukka Haurun musiikkiesitykset sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 28.11.1974 M. A. Nummisen suomalaisugrilainen trio feat. Martti Pokela: Kaikki linnut laulelevat, Nyt on kaikki kallistunna, Armas taevas; Mikko Alatalo: Maalaispoika oon; Eugen Malmsten & Jatsiviikingit: Some of These Days. Haastateltavina M. A Numminen, Roland Eiworth, Risto Tanner, Ilpo Saastamoinen, Henrik Otto Donner, Jukka Rautiainen, Tapio Suominen, Juice Leskinen. Juice Leskisen ja Coitus Intin, Chuck Mangionen, Three Degreesin, Alwari Tuohitorven, Tabula Rasan ja McGuinness Flintin esitykset sekä ohjelman juonnot puuttuvat.
Iltatähti 26.12.1974 Mikko Alatalo esittelee popvuoden 1974 parhaat palat. Boston Promenade: Heut gehts auf, Moonlight Serenade; Hector: Ake Make Pera ja mä; Kaseva: Vanha mies; Marion Rung: I Believe in Music, Ami Aspelund: Kuinka voi nyt hän; Albert Järvinen: Teenage Nervous Breakdown; Eddie Boyd: Pinetop’s Boogie, Nothing; Chieftains: Morning Dew; Kevin Coyne: I'm All Aching; Tandem Duo: Hay Man; Procol Harum: Grand Hotel; Fantasia: Fantasia; Demis Roussos: Forever And Ever; Juice Leskinen: Jyrki Boy; Viktor Kalborrek: Syyspihlajan alla; Irwin Goodman: Viuhahdus; Carita Holmström: Katseita täynnä on avaruus, Kauanko. Haastateltavana Carita Holmström.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.