1700-luvun Slush-tapahtumassa pöhistiin sukelluskellosta ja höyrykoneesta

Tukholman Ritarihuoneella järjestettiin vuonna 1728 tapahtuma, joka houkutteli paikalle paljon innostuneita ihmisiä. Ruotsalainen mekaanikko Mårten Triewald esitteli 101 erilaista laitetta, joilla havainnollistettiin tieteen saavutuksia ja fysikaalisia ilmiöitä. Esitelmäsarja oli viihdyttävä show, jossa oli ääniä, valoja ja värejä. Triewald oli aikansa startup-yrittäjä: hän etsi tukea laitteiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Hän myös sai sitä.

1700-luvun alkupuolella Ruotsissa elettiin ”hyödyn aikaa”. Vuosisadan alussa Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa Suuren Pohjan sodan (1700-1721) jälkeen. Valtakunnan alue pieneni ja resurssit vähenivät. Jäljellä olevia resursseja ryhdyttiin kartoittamaan, sillä niitä piti hyödyntää entistä tarkemmin. Myös tieteellisen toiminnan piti olla yhteiskuntaa hyödyttävää. Etsittiin innovaatioita, joista voisi saada hyötyä ja tuottoa. Sivistyneistö oli valtavan innostunut tieteistä ja tekniikasta.

Tähän kiinnostukseen vastasi Mårten Triewald, tukholmalaisen ankkurisepän poika. Moni 1700-luvun alun teknologian uranuurtajista oli käsityöläistaustainen. Teknologian tuntemus ja soveltaminen auttoi heitä löytämään paikkansa sääty-yhteiskunnassa, ja heistä tuli uutta säätyjen ulkopuolista keskiluokkaa. Triewald sai ideansa ulkomailta, etenkin Englannista, jonne hän matkusti vuonna 1716. Triewald työskenteli tarkastajana Newcastlen hiilikaivoksilla, opiskeli mekaniikkaa ja perehtyi varhaisiin höyrykoneisiin. Hän pääsi tiedemiespiireihin, ja hänet hyväksyttiin mm. Royal Societyn jäseneksi.

Mårten Triewald. Kuva: E. Geringius, Skara kommun, CC-BY

Vuonna 1726 Triewald palasi Ruotsiin. Tukholman Ritarihuoneelle hän toi näytille laitteita ja pienoismalleja, jotka havainnollistivat tieteen saavutuksia ja erilaisia fysikaalisia ilmiöitä. Laitteiden joukossa oli mm. keinotekoiset keuhkot, camera obscura ja erilaisia peilejä ja linssejä, joilla demonstroitiin valon taittumista. Ensimmäisenä Ruotsissa Triewald esitteli myös höyrykoneen, jota kokeiltiin käytännössä Dannemoran kaivoksissa veden pumppaamiseen, mutta se ei toiminut kovin hyvin. Höyrykoneen aika koitti myöhemmin.

Englannissa Triewald oli nähnyt tähtitieteilijä ja fyysikko Edmond Halleyn sukelluskelloesityksen. Triewald tuunasi sukelluskelloa paremmin Itämeren oloihin soveltuvaksi ja esitteli sitä Ritarihuoneella. Sukelluskello oli näyttö Triewaldin osaamisesta, ja sen avulla hän sai vakuutettua silloiset päättäjät: Triewaldille myönnettiin ajalle tyypillisesti privilegio eli monopoli haaksirikkolastien sukellus- ja pelastustoimintaan Itämerellä. Kyseessä oli toiminta, joka takasi Triewaldille ja hänen yhtiökumppaneilleen hyvät tulot.

Sukelluskello osana sukellus- ja pelastustoimintaa on hyvä esimerkki innovaatiosta. Keksintö ei vielä ole innovaatio, vaan keksinnöstä tulee innovaatio sitten, kun joku keksii tavan hyödyntää sitä merkittävällä tavalla. Triewald oli ennakkoluuloton startup-yrittäjä, joka pääsi esittelemään ideoitaan Tukholman Ritarihuoneella, aikansa Slush-tapahtumassa.

Seuraavassa 1700-luvun innovaatioihin ja teknologian historiaan johdattavat Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies ja tekniikan tohtori Kari Leppälä.