Hyppää pääsisältöön

Missä kaikki ovat? Todisteet maan ulkopuolisesta elämästä ovat kiven alla

Mars-planeetta koko
Mars-planeetta koko Kuva: NASA prisma studio

Syvältä suomalaisesta kallioperästä, todella karuista olosuhteista, löytyy elämää. Joten voi sitä hyvin löytyä myös muualta aurinkokunnastamme!

Kallioperän pimeydessä elää kiviä syöviä ja hengittäviä mikrobeja

Suomen peruskallion säkkipimeissä uumenissa elää mikrobeja, siis bakteereja ja arkkeja, jotka syövät ja hengittävät kiveä. Ruokavalio on karu, mutta niin ovat olosuhteetkin. Kilometrien syvyydessä ei ole happea eikä auringonvaloa, ja painekin on melkoinen. Sieltä löytyy Suomen vanhin ekosysteemi.

- Se on todennäköisesti yksi vanhimmista koko maapallolla, koska Suomen kallioperä on niin vanhaa kuitenkin, pohtii geomikrobiologi Lotta Purkamo.

Purkamo löysi Suomen vanhimman ekosysteemin 2,5 kilometrin syvyydestä Outokummusta 58 miljoonaa vuotta vanhoista vesistä. Syvyyksissä eletään kuin elämän alussa.

- Syvällä kallioperässä voi olosuhteet olla hyvinkin samantyyliset kuin silloin kun maapallo on syntynyt ja maapallo on alkanut kehittymään. Nehän eivät saa siellä auringosta energiaa eli mikrobit ottavat ravintonsa kallioperästä itsestään.

Ne siis syövät ja hengittävät kiveä?

- Tavallaan joo, tai siis materiaaleja, kuten hiilidioksidia ja vetyä, jotka ovat lähtöisin kivestä tai magmasta, Purkamo hymyilee.

geomikrobiologi Lotta Purkamo
Kilometrienkin syvyydessä kalliossa on elämää, Lotta Purkamo hymyilee. geomikrobiologi Lotta Purkamo Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Elämä on mahdollista myös Marsissa

- Tuoreimpien tulosten valossa alkaakin näyttää siltä, että ensimmäiset eliöt maapallolla ei olekaan syntynyt kosteissa oloissa kuten merenpohjan kuumien venttiilien eli niin sanottujen mustien savuttajien ympäristössä, vaan sittenkin varsin kuivissa ja tuliperäisissä oloissa, ehkä kuivilla laavakentillä. Siis kivessä. Ehkä siellä on ollut vettäkin, mutta ei välttämättä koko aikaa, pohtii tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström.

Uusimmat löydöt ravistelevat käsityksiämme paitsi elämän rajoista maapallolla, myös muualla avaruudessa.

- Jos elämä ei maapallollakaan tarvinnut vettä syntyäkseen – ainakaan jatkuvasti – niin Marskin on taas astetta lupaavampi elämän syntypaikka. Siis siellähän on ollut juoksevaa vettä, mutta miten pitkiä aikakausia kerralla? Toisaalta näyttää siltä, että elämä on syntynyt maapallolla aika rivakasti. Onko se kohtuullinen viite siihen, että elämän syntyminen ei ylipäätään ole kovin epätodennäköistä ja vaikeaa? Anne Liljeström jatkaa.

- Marsissa on elämää – tai on ainakin ollut. Mutta ei sieltä löydy mitään pieniä vihreitä miehiä, vaan mikrobeja, Purkamo naurahtaa.

Löytyykö punaiselta planeetalta elämän merkkejä?

- Kallioperä on hyvä analogia sille, millaiset olosuhteet voi olla Marsin pinnan alla tai aurinkokuntamme jättiläisplaneettojen kuissa kuten Europassa tai Enceladuksessa. Ainoa elämälle soveltuva ympäristö näissä paikoissa on hyvin todennäköisesti pinnan alla, geomikrobiologi Lotta Purkamo sanoo.

- Sinne olisi mahtava päästä kairaamaan vähän ja tutkimaan, millaista se elämä siellä on. Tämmöiset extremet, elämän äärirajat kiinnostaa.

Mutta jos esimerkiksi Marsissa olisi (ollut) elämää, niin eikö siitä olisi näkyvissä mitään merkkejä? Ehkä niitä onkin.

kivimuodostumia Marsin pinnalla
Outoja kukkakaalimaisia kivimuodostumia Marsin pinnalla. kivimuodostumia Marsin pinnalla Kuva: NASA prisma studio

NASA:n Mars-luotain Spirit löysi vuonna 2008 Marsin kallioperästä erikoisia, kukkakaalimaisia kivimuodostumia. Nyt tutkijat pohtivat, ovatko möykyt muinaisten mikrobien muovaamia.

Kommentit
  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Tiede