Tiia Nurmilaakso
Yle
Syvältä suomalaisesta kallioperästä, todella karuista olosuhteista, löytyy elämää. Joten voi sitä hyvin löytyä myös muualta aurinkokunnastamme!
Kallioperän pimeydessä elää kiviä syöviä ja hengittäviä mikrobeja
Suomen peruskallion säkkipimeissä uumenissa elää mikrobeja, siis bakteereja ja arkkeja, jotka syövät ja hengittävät kiveä. Ruokavalio on karu, mutta niin ovat olosuhteetkin. Kilometrien syvyydessä ei ole happea eikä auringonvaloa, ja painekin on melkoinen. Sieltä löytyy Suomen vanhin ekosysteemi.
- Se on todennäköisesti yksi vanhimmista koko maapallolla, koska Suomen kallioperä on niin vanhaa kuitenkin, pohtii geomikrobiologi Lotta Purkamo.
Purkamo löysi Suomen vanhimman ekosysteemin 2,5 kilometrin syvyydestä Outokummusta 58 miljoonaa vuotta vanhoista vesistä. Syvyyksissä eletään kuin elämän alussa.
- Syvällä kallioperässä voi olosuhteet olla hyvinkin samantyyliset kuin silloin kun maapallo on syntynyt ja maapallo on alkanut kehittymään. Nehän eivät saa siellä auringosta energiaa eli mikrobit ottavat ravintonsa kallioperästä itsestään.
Ne siis syövät ja hengittävät kiveä?
- Tavallaan joo, tai siis materiaaleja, kuten hiilidioksidia ja vetyä, jotka ovat lähtöisin kivestä tai magmasta, Purkamo hymyilee.
Elämä on mahdollista myös Marsissa
- Tuoreimpien tulosten valossa alkaakin näyttää siltä, että ensimmäiset eliöt maapallolla ei olekaan syntynyt kosteissa oloissa kuten merenpohjan kuumien venttiilien eli niin sanottujen mustien savuttajien ympäristössä, vaan sittenkin varsin kuivissa ja tuliperäisissä oloissa, ehkä kuivilla laavakentillä. Siis kivessä. Ehkä siellä on ollut vettäkin, mutta ei välttämättä koko aikaa, pohtii tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström.
Uusimmat löydöt ravistelevat käsityksiämme paitsi elämän rajoista maapallolla, myös muualla avaruudessa.
- Jos elämä ei maapallollakaan tarvinnut vettä syntyäkseen – ainakaan jatkuvasti – niin Marskin on taas astetta lupaavampi elämän syntypaikka. Siis siellähän on ollut juoksevaa vettä, mutta miten pitkiä aikakausia kerralla? Toisaalta näyttää siltä, että elämä on syntynyt maapallolla aika rivakasti. Onko se kohtuullinen viite siihen, että elämän syntyminen ei ylipäätään ole kovin epätodennäköistä ja vaikeaa? Anne Liljeström jatkaa.
- Marsissa on elämää – tai on ainakin ollut. Mutta ei sieltä löydy mitään pieniä vihreitä miehiä, vaan mikrobeja, Purkamo naurahtaa.
Löytyykö punaiselta planeetalta elämän merkkejä?
- Kallioperä on hyvä analogia sille, millaiset olosuhteet voi olla Marsin pinnan alla tai aurinkokuntamme jättiläisplaneettojen kuissa kuten Europassa tai Enceladuksessa. Ainoa elämälle soveltuva ympäristö näissä paikoissa on hyvin todennäköisesti pinnan alla, geomikrobiologi Lotta Purkamo sanoo.
- Sinne olisi mahtava päästä kairaamaan vähän ja tutkimaan, millaista se elämä siellä on. Tämmöiset extremet, elämän äärirajat kiinnostaa.
Mutta jos esimerkiksi Marsissa olisi (ollut) elämää, niin eikö siitä olisi näkyvissä mitään merkkejä? Ehkä niitä onkin.
NASA:n Mars-luotain Spirit löysi vuonna 2008 Marsin kallioperästä erikoisia, kukkakaalimaisia kivimuodostumia. Nyt tutkijat pohtivat, ovatko möykyt muinaisten mikrobien muovaamia.
