Hyppää pääsisältöön

Seikkailunhalu vei Gallén-Kallelan perheen Afrikkaan ja osaksi murhamysteeriä Pariisissa

Kirsti Gallén-Kallelan (1896–1980) vanhempien Akselin ja Maryn taiteilijaelämä vei hänet jo lapsena Euroopan suurkaupunkien boheemipiireihin, Yhdysvaltojen intiaanien pariin, Afrikkaan suurpetojen luokse ja suomalaiseen erämaahan inspiraatiota etsimään.

"Usein äidin oli keskeytettävä omat puuhansa, kun isä kutsui häntä soittamaan flyygeliä."

Radio-ohjelmassa vuodelta 1955 Kirsti Gallén-Kallela muistelee lapsuuttaan vanhempiensa kautta. Yksi hänen muistoistaan liittyy taiteilijaisä Akseliin, joka halusi maalata vain musiikin ja perheensä ympäröimänä. Kirstin mukaan Akseli ja Mary olivat hauskoja ja leikkiväisiä vanhempia. Hän muistelee, kuinka isä houkutteli porsaan Maryn flyygelin alle säikäyttääkseen vaimonsa.

Kaikkein tärkeintähän elämässä sittenkin on rikastuttaa omaa sieluaan.― Akseli Gallén-Kallela Kirsti Gallén-Kallelan mukaan.

Sellotaiteilijaksi ja kuvittajaksi aikuisena ryhtynyt Kirsti kertoi ohjelmassa jännittävästä lapsuudestaan ja nuoruudestaan niin ulkomailla kuin Suomessakin. He kiersivät useita Euroopan kaupunkeja päätyen Pariisiin, jossa perhe joutui vaikeuksiin lain kanssa, kun heidät yhdistettiin koko kaupunkia kuohuttaneeseen murhaan. Matkakertomuksiin kietoutuvat tarinat isästä, jotka maalaavat kuvaa perhemiehestä ja taiteilijasta, joka etsi aina seuraavaa innoitustaan. Tuo innoituksen etsintä veikin perheen Afrikkaan asti. Perhe asui Kenian Nairobissa vuosina 1909–1911. "Siitä tuli maanpäällinen paratiisi meille kaikille", Kirsti kertoi.

Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910.
Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910 Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / No known copyright restrictions flickr

Myös Suomessa perheen elämä oli mielenkiintoista ja tunnettujen ihmisten ympäröimää. Kirsti muistaa, kuinka Helsingin Erottajan asunnolla, “Pirtissä”, kävi useasti myös tsaarin joukkoja pakoileva Maksim Gorki. Nämä olivat myös ainoita kertoja, kun lapset hätisteltiin pois jaloista. Tuolloin ilmeisesti suunniteltiin Gorkin pakoa Suomesta. Gorki oleskeli Suomessa vuonna 1906, jolloin Kirsti oli kymmenenvuotias.

Perhe rakennutti itselleen Tarvaspään kartanon Espooseen Laajalahden rannalle. Kauaa he eivät Tarvaspäästä saaneet nauttia, sillä Suomen itsenäisyyttä seurannut sota pakotti perheen erämaa-ateljeehen Kalelaan Ruovedelle. Sodan jälkeen Akseli, Mary ja Kirsti päätyivät Porvoon kautta Yhdysvaltoihin, jossa Akseli löysi inspiraation intiaanien luota, ja äiti ja tytär saattoivat paneutua musiikkiin. Kirstin veli Jorma oli lähtenyt merimieheksi.

Tarvaspäähän avattiin vuonna 1961 Gallén-Kallelan museo.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto