Hyppää pääsisältöön

Seikkailunhalu vei Gallén-Kallelan perheen Afrikkaan ja osaksi murhamysteeriä Pariisissa

Kirsti Gallén-Kallelan (1896–1980) vanhempien Akselin ja Maryn taiteilijaelämä vei hänet jo lapsena Euroopan suurkaupunkien boheemipiireihin, Yhdysvaltojen intiaanien pariin, Afrikkaan suurpetojen luokse ja suomalaiseen erämaahan inspiraatiota etsimään.

"Usein äidin oli keskeytettävä omat puuhansa, kun isä kutsui häntä soittamaan flyygeliä."

Radio-ohjelmassa vuodelta 1955 Kirsti Gallén-Kallela muistelee lapsuuttaan vanhempiensa kautta. Yksi hänen muistoistaan liittyy taiteilijaisä Akseliin, joka halusi maalata vain musiikin ja perheensä ympäröimänä. Kirstin mukaan Akseli ja Mary olivat hauskoja ja leikkiväisiä vanhempia. Hän muistelee, kuinka isä houkutteli porsaan Maryn flyygelin alle säikäyttääkseen vaimonsa.

Kaikkein tärkeintähän elämässä sittenkin on rikastuttaa omaa sieluaan.― Akseli Gallén-Kallela Kirsti Gallén-Kallelan mukaan.

Sellotaiteilijaksi ja kuvittajaksi aikuisena ryhtynyt Kirsti kertoi ohjelmassa jännittävästä lapsuudestaan ja nuoruudestaan niin ulkomailla kuin Suomessakin. He kiersivät useita Euroopan kaupunkeja päätyen Pariisiin, jossa perhe joutui vaikeuksiin lain kanssa, kun heidät yhdistettiin koko kaupunkia kuohuttaneeseen murhaan. Matkakertomuksiin kietoutuvat tarinat isästä, jotka maalaavat kuvaa perhemiehestä ja taiteilijasta, joka etsi aina seuraavaa innoitustaan. Tuo innoituksen etsintä veikin perheen Afrikkaan asti. Perhe asui Kenian Nairobissa vuosina 1909–1911. "Siitä tuli maanpäällinen paratiisi meille kaikille", Kirsti kertoi.

Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910.
Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910 Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / No known copyright restrictions flickr

Myös Suomessa perheen elämä oli mielenkiintoista ja tunnettujen ihmisten ympäröimää. Kirsti muistaa, kuinka Helsingin Erottajan asunnolla, “Pirtissä”, kävi useasti myös tsaarin joukkoja pakoileva Maksim Gorki. Nämä olivat myös ainoita kertoja, kun lapset hätisteltiin pois jaloista. Tuolloin ilmeisesti suunniteltiin Gorkin pakoa Suomesta. Gorki oleskeli Suomessa vuonna 1906, jolloin Kirsti oli kymmenenvuotias.

Perhe rakennutti itselleen Tarvaspään kartanon Espooseen Laajalahden rannalle. Kauaa he eivät Tarvaspäästä saaneet nauttia, sillä Suomen itsenäisyyttä seurannut sota pakotti perheen erämaa-ateljeehen Kalelaan Ruovedelle. Sodan jälkeen Akseli, Mary ja Kirsti päätyivät Porvoon kautta Yhdysvaltoihin, jossa Akseli löysi inspiraation intiaanien luota, ja äiti ja tytär saattoivat paneutua musiikkiin. Kirstin veli Jorma oli lähtenyt merimieheksi.

Tarvaspäähän avattiin vuonna 1961 Gallén-Kallelan museo.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.