Hyppää pääsisältöön

Seikkailunhalu vei Gallén-Kallelan perheen Afrikkaan ja osaksi murhamysteeriä Pariisissa

Kirsti Gallén-Kallelan (1896–1980) vanhempien Akselin ja Maryn taiteilijaelämä vei hänet jo lapsena Euroopan suurkaupunkien boheemipiireihin, Yhdysvaltojen intiaanien pariin, Afrikkaan suurpetojen luokse ja suomalaiseen erämaahan inspiraatiota etsimään.

"Usein äidin oli keskeytettävä omat puuhansa, kun isä kutsui häntä soittamaan flyygeliä."

Radio-ohjelmassa vuodelta 1955 Kirsti Gallén-Kallela muistelee lapsuuttaan vanhempiensa kautta. Yksi hänen muistoistaan liittyy taiteilijaisä Akseliin, joka halusi maalata vain musiikin ja perheensä ympäröimänä. Kirstin mukaan Akseli ja Mary olivat hauskoja ja leikkiväisiä vanhempia. Hän muistelee, kuinka isä houkutteli porsaan Maryn flyygelin alle säikäyttääkseen vaimonsa.

Kaikkein tärkeintähän elämässä sittenkin on rikastuttaa omaa sieluaan.― Akseli Gallén-Kallela Kirsti Gallén-Kallelan mukaan.

Sellotaiteilijaksi ja kuvittajaksi aikuisena ryhtynyt Kirsti kertoi ohjelmassa jännittävästä lapsuudestaan ja nuoruudestaan niin ulkomailla kuin Suomessakin. He kiersivät useita Euroopan kaupunkeja päätyen Pariisiin, jossa perhe joutui vaikeuksiin lain kanssa, kun heidät yhdistettiin koko kaupunkia kuohuttaneeseen murhaan. Matkakertomuksiin kietoutuvat tarinat isästä, jotka maalaavat kuvaa perhemiehestä ja taiteilijasta, joka etsi aina seuraavaa innoitustaan. Tuo innoituksen etsintä veikin perheen Afrikkaan asti. Perhe asui Kenian Nairobissa vuosina 1909–1911. "Siitä tuli maanpäällinen paratiisi meille kaikille", Kirsti kertoi.

Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910.
Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910 Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / No known copyright restrictions flickr

Myös Suomessa perheen elämä oli mielenkiintoista ja tunnettujen ihmisten ympäröimää. Kirsti muistaa, kuinka Helsingin Erottajan asunnolla, “Pirtissä”, kävi useasti myös tsaarin joukkoja pakoileva Maksim Gorki. Nämä olivat myös ainoita kertoja, kun lapset hätisteltiin pois jaloista. Tuolloin ilmeisesti suunniteltiin Gorkin pakoa Suomesta. Gorki oleskeli Suomessa vuonna 1906, jolloin Kirsti oli kymmenenvuotias.

Perhe rakennutti itselleen Tarvaspään kartanon Espooseen Laajalahden rannalle. Kauaa he eivät Tarvaspäästä saaneet nauttia, sillä Suomen itsenäisyyttä seurannut sota pakotti perheen erämaa-ateljeehen Kalelaan Ruovedelle. Sodan jälkeen Akseli, Mary ja Kirsti päätyivät Porvoon kautta Yhdysvaltoihin, jossa Akseli löysi inspiraation intiaanien luota, ja äiti ja tytär saattoivat paneutua musiikkiin. Kirstin veli Jorma oli lähtenyt merimieheksi.

Tarvaspäähän avattiin vuonna 1961 Gallén-Kallelan museo.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto