Hyppää pääsisältöön

Seikkailunhalu vei Gallén-Kallelan perheen Afrikkaan ja osaksi murhamysteeriä Pariisissa

Kirsti Gallén-Kallelan (1896–1980) vanhempien Akselin ja Maryn taiteilijaelämä vei hänet jo lapsena Euroopan suurkaupunkien boheemipiireihin, Yhdysvaltojen intiaanien pariin, Afrikkaan suurpetojen luokse ja suomalaiseen erämaahan inspiraatiota etsimään.

"Usein äidin oli keskeytettävä omat puuhansa, kun isä kutsui häntä soittamaan flyygeliä."

Radio-ohjelmassa vuodelta 1955 Kirsti Gallén-Kallela muistelee lapsuuttaan vanhempiensa kautta. Yksi hänen muistoistaan liittyy taiteilijaisä Akseliin, joka halusi maalata vain musiikin ja perheensä ympäröimänä. Kirstin mukaan Akseli ja Mary olivat hauskoja ja leikkiväisiä vanhempia. Hän muistelee, kuinka isä houkutteli porsaan Maryn flyygelin alle säikäyttääkseen vaimonsa.

Kaikkein tärkeintähän elämässä sittenkin on rikastuttaa omaa sieluaan.― Akseli Gallén-Kallela Kirsti Gallén-Kallelan mukaan.

Sellotaiteilijaksi ja kuvittajaksi aikuisena ryhtynyt Kirsti kertoi ohjelmassa jännittävästä lapsuudestaan ja nuoruudestaan niin ulkomailla kuin Suomessakin. He kiersivät useita Euroopan kaupunkeja päätyen Pariisiin, jossa perhe joutui vaikeuksiin lain kanssa, kun heidät yhdistettiin koko kaupunkia kuohuttaneeseen murhaan. Matkakertomuksiin kietoutuvat tarinat isästä, jotka maalaavat kuvaa perhemiehestä ja taiteilijasta, joka etsi aina seuraavaa innoitustaan. Tuo innoituksen etsintä veikin perheen Afrikkaan asti. Perhe asui Kenian Nairobissa vuosina 1909–1911. "Siitä tuli maanpäällinen paratiisi meille kaikille", Kirsti kertoi.

Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910.
Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910 Jorma ja Mary Gallen-Kallela Egyptissä 1910. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / No known copyright restrictions flickr

Myös Suomessa perheen elämä oli mielenkiintoista ja tunnettujen ihmisten ympäröimää. Kirsti muistaa, kuinka Helsingin Erottajan asunnolla, “Pirtissä”, kävi useasti myös tsaarin joukkoja pakoileva Maksim Gorki. Nämä olivat myös ainoita kertoja, kun lapset hätisteltiin pois jaloista. Tuolloin ilmeisesti suunniteltiin Gorkin pakoa Suomesta. Gorki oleskeli Suomessa vuonna 1906, jolloin Kirsti oli kymmenenvuotias.

Perhe rakennutti itselleen Tarvaspään kartanon Espooseen Laajalahden rannalle. Kauaa he eivät Tarvaspäästä saaneet nauttia, sillä Suomen itsenäisyyttä seurannut sota pakotti perheen erämaa-ateljeehen Kalelaan Ruovedelle. Sodan jälkeen Akseli, Mary ja Kirsti päätyivät Porvoon kautta Yhdysvaltoihin, jossa Akseli löysi inspiraation intiaanien luota, ja äiti ja tytär saattoivat paneutua musiikkiin. Kirstin veli Jorma oli lähtenyt merimieheksi.

Tarvaspäähän avattiin vuonna 1961 Gallén-Kallelan museo.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.