Suomen eläkejärjestelmä eurooppalaisessa vertailussa

Suomen eläkejärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus. Kuva: yle, MOT indeksi

Suomessa lakisääteiset eläkkeet jakautuvat kahtia. Ensinnäkin on tasasuuruinen vähimmäisturva – eli kansaneläke. Viime vuonna sen suuruus oli 636,63 euroa. Kansaneläke loppuu kokonaan, kun tulot ylittävät 1 315,88 euron rajapyykin.

Kansaneläkettä täydentää vuonna 2011 käyttöön otettu takuueläke. Se on tarkoitettu hyvin lyhyen ja/tai pirstaleisen työuran tehneille pienituloisille. Takuueläkkeellä pyritään eläkkeensaajalle turvaamaan vähintään 746,57 euron kuukausitulot.

Kansaneläke ja takuueläke tarkistetaan kansaneläkeindeksillä, joka seuraa hintojen kehitystä.

Toisena, ja tärkeimpänä eläkevakuutuksen muotona on työeläke. Se on eläkkeensaajien pääasiallisin tulonlähde. Työeläkettä maksetaan ansiotyössä olleille. Sen määrä perustuu palkka- ja yrittäjätuloihin - eikä siinä ole eläkekattoa. Työeläkkeisiin tehdään vuosittaiset indeksitarkistukset.

Lakisääteistä eläkejärjestelmää täydentää Suomessa vapaaehtoinen yksityinen eläkevakuutus. Lisäeläkejärjestelyjä voi tehdä yksilöllisesti tai ryhmänä, ja niiden ehdoista sovitaan pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa. Suomessa yksityisten lisäeläkkeiden merkitys on vähäinen: ne kattavat vain 6% eläketurvasta.

Kartta kuvaa köyhien ikäihmisten määrää eri Euroopan maissa. Kuva: yle, MOT oecd

Kuviossa olevat tiedot perustuvat Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön, OECD:n julkaisuun ”Pensions at a Glance”, joka on vuodelta 2011. Se osoittaa, että köyhiä yli 75-vuotiaita ei ole missään vertailuun osallistuneessa maassa yhtä paljon kuin Suomessa. OECD käyttää Euroopan Unionia tiukempaa köyhyyskriteeriä, eli alle 50%:n tuloja väestön keskituloista. EU:ssa köyhyysraja on alle 60% mediaanitulosta.

Suurissa Länsi-Euroopan maissa – kuten Saksassa ja Britanniassa – köyhyysasteet koko väestön osalta ovat suurempia kuin Suomessa, mutta yli 65-vuotiaista näytettäisiin siellä pidettävän Suomea parempaa huolta. Hollannin eläkejärjestelmä on kansainvälisissä vertailuissa arvioitu yhdeksi maailman laadukkaimmista. Hollannissa köyhyysaste on käytännössä sama kuin Suomessa, mutta: siellä ainoastaan 2% yli 75-vuotiaista elää köyhyysrajan alla, kun meillä vastaava luku on peräti lähes 20%.

Kartta työeläkkeiden tarkistusmenettelystä Euroopassa Kuva: yle, MOT indeksit,euroopan kartta

Kartta Euroopan maista, joissa indeksi on hintapainotteinen. Kuva: yle, MOT indeksit,eläkejärjestelmät,eläkeläiset,eläkepolitiikka

Työeläkkeiden indeksiturvan muodot vaihtelevat eri maissa. Ne pohjautuvat yleensä hinta- tai palkkaindeksiin tai niiden yhdistelmiin – kuten Suomessa. Oheinen kuvio pohjautuu työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraporttiin (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2012:3). Se kuvaa karkealla ryhmittelyllä Suomen verrokkimaiden indeksikäytäntöjä.

Valtaenemmistössä Euroopan maista on Suomea palkkapainotteisempi eläkeindeksi. Kuudessa maassa käytetään työeläkkeiden tarkistuksessa pelkkää kuluttajahintaindeksiä ja viidessä eläkeindeksi on sataprosenttinen ansiotasoindeksi. 15 maassa huomioidaan sekä palkat että hinnat. Näistä Suomi painottaa eniten hintakehitystä. Pohjoismaista Tanskassa on käytössä puhdas palkkaindeksi. Ruotsissa ja Norjassa työeläkkeiden tarkistukset perustuvat palkkakehitykseen, mutta sitä vähennetään jossain määrin ns. sopeutustasolla. Virossa ansiotason muutos näkyy 80%:n painolla.

Suomen ohella vain kahdessa muussa maassa yhdistelmäindeksin paino on hinnoissa. Nämä maat ovat Tshekki ja Puola.

Eläkerahastot kasvavat huimaa vauhtia. Kuva: yle, MOT eläkkeet

Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuus….. ja taas tuhat euroa täyttyy. Velkakello on tikittänyt Suomen valtionvelan kasvuvauhtia viime vuoden helmikuusta lähtien Helsingin Aleksanterinkadulla, Keskuskauppakamarin tiloissa. Lisää velkaa on tullut noin 10 000 euron minuuttivauhdilla. Keskuskauppakamari on tempauksellaan halunnut muistuttaa valtion nopeasta velkaantumisesta.

Senioriliike Kimmo Kiljusen johdolla haluaa puolestaan eläkerahastojen kasvukellolla muistuttaa siitä, miten Suomen eläkerahastot kasvoivat viime vuonna ällistyttävän hurjaa tahtia: keskimäärin huikeat 39 500 euroa minuutissa. Vuosina 2013-14 vastaava luku oli 23 300 euroa per minuutti.

Puolueet kannattavat yhä taitettua eläkeindeksiä

Eläkeläisten mitta alkaa täyttyä