Hyppää pääsisältöön

Venäjän dopingskandaali pakotti rehellisetkin urheilijat kilpailukieltoon – "Sodassa tulee myös syyttömiä uhreja"

Yli 4 000 venäläisurheilijaa on kansainvälisessä kilpailukellossa, vaikka valtaosa heistä ei ole kärynnyt dopingista. Onko se reilua?

Esimerkiksi vuoden 2012 olympiavoittaja Marija Savinova-Farnosova ei tällä hetkellä saa kilpailla Venjän ulkopuolella. // Kuva: EPA / John G. Mabanglo

Suomalaiset varusmiehet totutetaan jo alokasaikana ajatukseen, että jos yksi mokaa kaikki mokaa. Jos yksi kärsii, kaikki kärsii.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF soveltaa samaa käytäntöä venäläisten yleisurheilijoiden kohdalla. Viime vuosien aikana kymmenet venäläisyleisurheilijat ovat kärähtäneet dopingista. Lisäksi on käynyt ilmi, että dopingin käyttö on ollut systemaattista, järjestelmäjohtoista.

Dopingin käyttö on ollut systemaattista, järjestelmäjohtoista.

Sen vuoksi IAAF julkaisi maanantaina 8. helmikuuta 4 027 venäläisyleisurheilijan listan niitä henkilöistä, jotka eivät saa kilpailla Venäjän rajojen ulkopuolella. Listalla ovat käytännössä kaikki Venäjällä asuvat venäläisyleisurheilijat, joiden voisi kuvitella kilpailevan ulkomailla. Joukossa ovat muun muassa seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva ja aitajuoksija Sergei Shubenkov.

Isinbajeva ja Shubenkov ovat kansainvälisiä tähtiä, jotka eivät ole käyttäneet – tai ainakaan jääneet kiinni dopingista. He eivät kuitenkaan tällä hetkellä saa kilpailla kuin Venäjän rajojen sisällä.

Kilpailukielto voi pilata syyttömien urheilijoiden uran.

Huippu-urheilijan kilpaura on usein vain muutamien vuosien mittainen. Monet venäläishuiput, kuten viime vuonna maailmanmestaruuden voittanut aitajuoksija Shubenkov, ovat juuri nyt uransa huipulla. Rion olympialaiset on monien suurin tavoite. On mahdollista, että kilpailukiellon vuoksi puhtaiden urheilijoiden osallistumisoikeus evätään.

Lisäksi parhaimmat urheilijat menettävät kansainvälisten yleisurheilukilpailujen startti- ja palkintorahat. Kyse voi huippujen kohdalla olla sadoista tuhansista euroista.

Miksi syyttömät urheilijat joutuvat kärsimään siitä, että järjestelmä on mätä?

Dopinginkäytön laajuudesta on tiennyt jopa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB, Yle Urheilu kertoo. Maailman antidopingjärjestö Wadan mukaan venäläisten urheiluviranomaisten on käytännössä täytynyt tietää, että urheilijoihin tykitetään kiellettyjä aineita.

Lisäksi Moskovan kansainvälisen dopinglaboratorion johtaja Grigori Rodtshenkov on BBC:n mukaan tuhonnut yli 1 400 dopingnäytettä kolme päivää ennen Wadan tiedossa ollutta vierailua.

Kilpailukiellon laajuutta voi ymmärtää, kun ottaa huomioon, kuinka arkipäiväistä doping on ollut Venäjällä. 

Kahden viime vuoden aikana dopingista on jäänyt kiinni kymmeniä venäläisurheilijoita: esimerkiksi maailmanmestareita, olympiavoittajia sekä yli 20 kilpakävelijää. Viime vuoden MM-kilpailuihin osallistui vain yksi venäläiskävelijä. Kisojen jälkeen hänkin kärysi dopingista.

Mutta voidaanko tämän perusteella olettaa, että kaikki venäläisurheilijat olisivat doupattuja?

Kansinvälisen yleisurheiluliitto IAAF:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski sanoo YleX:lle, että päätös on ikävä niille venäläisurheilijoille, jotka eivät ole käyttäneet kiellettyjä aineita. Pihlakosken mukaan IAAF:n sääntö ei ole heitä kohtaan täysin oikeudenmukainen, mutta pitkällä tähtäimellä sääntö voi edesauttaa Venäjän dopingjärjestelmän kaatumiseen.

"Tässä sodassa dopingkulttuurin muuttamiseksi käy kuin sodassa yleensäkin: tulee myös syyttömiä uhreja."― Antti Pihlakoski

- Tässä sodassa dopingkulttuurin muuttamiseksi käy kuin sodassa yleensäkin: tulee myös syyttömiä uhreja, Pihlakoski sanoo.

Pihlakoskenmukaan IAAF:llä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin sulkea Venäjä ulos kilpailutoiminnastaan, sillä IAAF:n sääntöjen mukaan rangaistuksen tulee kohdistua koko organisaatioon, kun sääntörikkomusten takana on maan urheiluliitto.

Syyttömiäkään yleisurheilijoita ei nähdä Rion olympialaisissa, ellei Venäjä ei täytä sille määrättyjä kriteereitään.

- Kun tilanne on tämän kaltainen, niin vaaditaan järeitä toimenpiteitä, Pihlakoski kertoo.

Lahden Hemohes-skandaali on pikkujuttu Venäjän dopingjärjestelmään verrattuna

Suomessa koettiin massiivinen dopingskandaali 15 vuotta sitten. Vuonna 2011 Lahden MM-hiihdoissa kuusi suomalaishiihtäjää kärysi kielletyistä aineesta, verenohennuslääke Hemohesista. Suomalaisen urheilun kasvojenpesu kesti vuosia, mutta vain dopingia käyttäneet urheilijat asetettiin kilpailukiletoon.

Vaikka skandaali oli valtava, se oli pienien piirien puuhastelua verrattuna Venäjän tilanteeseen.

- Sitä voisi verrata siihen, että Suomessa kaikki opetusministeriön virkamiehistä lähtien tietäisivät douppaamisesta ja pitäisivät sitä itsestään selvyytenä, Pihlakoski kertoo.

Pihakosken mukaan toistaiseksi ei ole keskusteltu siitä, että IAAF:n sääntöjä löysennettäisiin. Sitä saatetaan pohtia, jos käy niin, että venäläisyleisurheilijat eivät pääsisi mukaan Rion olympialaisiin. Pihlakoski on kuitenkin kovien sääntöjen ja rangaistusten kannalla.

- Sota dopingia vastaan vaatii pikemminkin sääntöjen tiukennuksia kuin löysäämistä.

Muokattu 15.2. klo 14:07 toisin kuin tekstissä aiemmin luki, Lahden MM-kisoissa kärynneet urheilijat asetettiin kilpailukieltoon.

Lue myös:

Tyypillinen dopingkokeilija on rantakuntoa janoava nuori mies

Doping levisi huippu-urheilusta kuntosaleille ja työelämään

Hiihtodoping-dokumentin esittäminen yritettiin estää Pohjanmaalla