Hyppää pääsisältöön

Läpi jättiläisaaltojen - El Niño koettelee balsalauttoja. Kon-Tiki II, osa 6

Balsalauta paluumatkalle Chileen
Kon-Tiki II -tutkimusprojektin balsalautat saapuivat Etelä-Amerikasta Pääsiäissaarille joulukuussa 2015. Paluumatka alkoi tammikuun 2016 alussa. Arvioitu saapumisajankohta Chileen, Valparaisoon on maaliskuussa 2016 Balsalauta paluumatkalle Chileen tyynimeri

Balsalautat Tupac Yupanqui ja Rahiti Tane lähtivät paluumatkalle Pääsiäissaarilta tammikuun alussa 2016. Ensimmäiset kaksi viikkoa lautat odottivat suotuisia tuulia Pääsiäissaarten eteläpuolella. Voimakas El Nino ilmiö sekoitti alkuperäisen suunnitelman.

Rahiti Tane, Tupac Yupanqui 1.2.2016, Tyynimeri, Pääsiäissaaret
”-34 astetta, 20 piste 54 minuuttia eteläistä leveyttä ja -111 astetta, 28 piste 08 minuuttia itäistä pituutta: Pääsiäissaarilta 1978 merimailia Valparaisoon”

Suunnitelmat muuttuvat

Alkuperäisen suunnitelman mukaan balsalauttojen reitiksi oli kaavailtu Pääsiäissaarilta kaakkoon, loivasti etelään oleva reitti, kunnes olisi päästy 40. leveysasteelle. Kun 40. leveysaste olisi saavutettu, käännyttäisiin voimakkaammin itään ja purjehdittaisiin kohti Chilen rannikkoa, Humboltin merivirralle. Päämääränä oli saavuttaa Valparaiso noin kahdessa kuukaudessa.

Tuulet eivät kuitenkaan kääntyneet pohjois-itäiseksi. Oli tehtävä muutos suunnitelmaan ja kierrettävä läntisen reitin kautta kohti etelää (kts. www.kontiki2.com //map). Suunnitelman muutos oli henkisesti vaikea Kon-Tiki II -projektin vetäjälle Torgeir Higraffille. Aluksi tulisi purjehtia suoraan länteen ja yrittää saavuttaa pohjoiset tuulet parinsadan merimailin päässä, täysin vastakkaisesta, suunnitellusta suunnasta.

Torgeir Higraff
Epäsuotuisat tuulet vaikeuttavat Torgeir Higraffin luotsaamaa tutkimusretkeä Torgeir Higraff torgeir
Tupac Yuapnquin kompassi
Tupac Yupanquin kompassi näyttää viimein oikeaan suuntaan Tupac Yuapnquin kompassi tyynimeri
Roberto Sala Ray
Roberto Salan vaikeudet helpottuivat omatekoisen balsapiipun myötä Roberto Sala Ray roberto

Arvaamattomat eteläiset merialueet

Lautat saavuttivat suotuisat pohjoiset tuulet noin kuukauden päästä aloituksesta. Alkoi merimatka kohti etelää, tuulisimmille vesille. Eteläisemmät merialueet ovat kuitenkin arvaamattomat. Eteläisen Tyynenmeren aallokko sekä tuulten suuret muutokset tekivät purjehduksesta haastavan. Eilen pohjoisesta tuleva tuuli saattoi muuttaa suuntaansa yhden yön aikana ja tuoda mukanaan valtavaa aallokkoa.

Balsalauttojen kannalta aallokon korkeus ei muodostu ongelmaksi Tyynellämerellä. Maininkien taajuus/ pituus on merellä riittävän suuri, jolloin lautat kelluvat kuin korkki aallonpohjalta aallonharjalle. Mutta meriveden lämpötilan laskiessa, saattaisi muodostua teräväharjaisia jättiläisiä, jotka voisivat lyödä balsalautan kannen yli ja tuoda mukanaan rakenteellisia ongelmia. Ja näin myös kävi.

Vaahtopäinen jättiläinen

Erään yön aikana aallokko oli noussut yli kuusimetriseksi ja tuuli yltyi 12 m:iin/s. Yö oli myrskyisä. Vahtivuorossa ollut, lauttojen lääkäri, Sergei Goltsov huomasi äkkiä vierellään vaahtopäisen jättiläisen, joka huuhtoi voimalla balsalauttojen yli yön pimeydessä. Syntyi sekasorto.

Nopea toiminta pelasti miehistön ja lautat.

Kaikki kansirakenteet siirtyivät paikaltaan, irtonaiset osat, mukaan lukien ruoka- ja muonatarvikkeet olivat huuhtoutua mereen. Erittäin nopealla toiminnalla ja äärimmäisen suurella onnella katastrofilta kuitenkin vältyttiin. Kansirakenteita rikkoutui, tavarat siirtyivät myttymäisiksi kasoiksi, pysähtyivät köysiin, hyttien seiniin sekä laitapuihin.

Bambukansi balsalautalla
Bambukansien kiinnitysköydet katkesivat myrskyssä Bambukansi balsalautalla tyynimeri
Ola korjaa kantta
Ola Borgfjord korjaa bambukansia Ola korjaa kantta peru

Bambukansien köydet olivat osittain katkenneet. Kun kansia rakennettiin Limassa, oli tiedossa, että halkaistujen bambujen veitsenterävät reunat saattaisivat katkaista köydet. Pelko osoittautui todeksi.

Bambujen veitsenterävät reunat saattaisivat katkaista köydet

Perun tullin viivästyksien vuoksi olimme joutuneet käyttämään heikkolaatuista, Limasta ostamaamme sisal-köyttä rakenteissa. Hyvin kireän rakennusaikataulun vuoksi emme ehtineet hiomaan bambujen reunoja sileäksi välttääksemme ongelman. Lautta oli saatava valmiiksi riskeistä huolimatta. Luotimme, että kun ongelmia köysien kanssa tulisi, ne huomattaisiin ajoissa. Arvaamaton, vaahtopäinen jättiläinen ei tullut kenenkään mieleen.

Heidi Niskanen rakentaa bambukansia
Bambukannet rakenteilla SIMA:ssa. Heidi Niskanen kehittää uusia menetelmiä. Heidi Niskanen rakentaa bambukansia heidi niskanen
Rakennustekniikkaa bambukansissa
Linjauksia ja mittauksia bambukansissa Rakennustekniikkaa bambukansissa bambukannet

Lautat Tupac Yupanqui ja Rahiti Tane liikkuvat hiljalleen kohti etelää. Välillä, jos tuuli ei ole suotuisa, laskevat lautat purjeet alas ja suorittavat kuvauksia ja mittauksia Tyyneltä mereltä. Miehistöt ovat toiveikkaita ja hyvässä kunnossa. Toiveena on saavuttaa 40. leveysaste kymmenentenä päivänä helmikuuta Rahiti Tanen kapteenin Signe Melingin syntymäpäivänä. Tiedossa on juhlat merkkipäivän kunniaksi. Tavoite vaatii maksimaalisen hyviä tuulia ja erittäin paljon onnea. Joka tapauksessa miehistö aikoo ottaa kaiken ilon irti kapteeninsa syntymäpäivänä, oli lauttojen sijainti mikä tahansa.

Signe Meling
Kapteeni Signe Meling Escuela Naval dél Peru laituriin kiinnitetyn Rahiti Tanen kannella Signe Meling balsalautta

Kuvat: www.kontiki2.com, Torgeir Higraff, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen

Olemme seuranneet juttusarjassa balsalauttojen Rahiti Tane ja Tupac Yupanqui matkaa Tyynellä merellä reitillä Peru - Rapa Nui (Pääsiäissaaret)- Chile reaaliaikaisesti. Samalla olemme kertoneet lauttojen valmistuksesta ja valmistustekniikasta sekä lauttojen rakentajista ja miehistöstä. Heidi ja Heikki Niskanen olivat ainoina suomalaisina lokakuussa 2015 Perun Callaossa rakentamassa lauttoja. Rakennusprojekti oli ihme, jonka ei olisi pitänyt olla mahdollinen kaikissa mahdollisissa mittasuhteissa tai aikataulussa mitattuna.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.