Professori Heikki Hiilamo kehittäisi takuueläkettä

MOT testautti Suomen Senioriliikkeen teesejä ja muutosvaatimuksia Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorilla, Heikki Hiilamolla. Hän on tutkinut suomalaista eläkejärjestelmää. Haastattelimme Hiilamoa ennen 8.2. esitettyä MOT-ohjelmaa ja sitä seurannutta vilkasta keskustelua.

Oleellisinta professori Hiilamon mukaan olisi kehittää takuueläkettä ja pitää se riittävällä tasolla, mikäli halutaan auttaa kaikkein vähäosaisimpia eläkeläisiä. Hän korostaa, että eläkejärjestelmän on oltava kestävä ja oikeudenmukainen kaikkien sukupolvien kannalta.

Nuorille sukupolville koituu siis raskas maksutaakka, kun nykyistä pienempi määrä työikäisiä kantaa vastuun kasvavan vanhusväestön palveluista ja eläkkeistä. Hiilamon mielestä myös tälle tulevalle joukolle pitää taata oikeus säälliseen eläkkeeseen ja se, etteivät eläkemaksut nouse kohtuuttomiksi.

Suuret ikäluokat onnistuivat edeltäjiään matalampien eläkemaksujen turvin saavuttamaan varsin kohtuullisen eläketason, sanoo tutkija. Työeläkejärjestelmän alkuaikoina rahastointi oli vähäistä ja eläkemaksut pieniä. Tuolloin työelämässä olleiden elintaso oli Hiilamon mukaan tosiasiassa korkeampi kuin mitä sen olisi pitänyt olla - ottaen huomioon näiden ihmisten eläke-edut.

Professori Heikki Hiilamo arvostelee tapaa, jolla Suomen Senioriliike esittää taitetun indeksin purkamisen olevan eläkejärjestelmän sisäinen siirto, jolla ei olisi minkäänlaista vaikutusta muuhun yhteiskuntaan. Eläkeprofessorin mukaan indeksimuutos olisi omiaan heikentämään edelleen nyt palkkatyössä olevien elintasoa. Sitä paitsi: toimi saattaisi olla vaarallinen myös Suomen taloudelle.

Mikäli Suomen luottokelpoisuus heikkenee, joutuu valtio maksamaan velkojilleen korkeampia korkoja. Tällöin edessä voisi olla kansallisen talouspoliittisen liikkumavaran kapeneminen entisestään, arvioi professori Hiilamo. Eli kansainvälisille luottoluokittajille on tärkeää, että eläkerahastot pysyvät jatkossakin Suomen julkisen talouden vakuuksina. Näin ainakin niin kauan, kun talouskasvu on olematonta tai ainakin vähäistä. Eläkerahastojen ja julkisen talouden luottokelpoisuuden välillä on Hiilamon mukaan selvä kohtalonyhteys.

Nyt niin sanotut suuret ikäluokat - eli vuosina 1945-50 syntyneet - alkavat jo olla eläkkeellä. Eläköitymisen huippu koettiin vuonna 2009.