Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Soitto numerotiedusteluun voi maksaa jopa 10 euroa minuutissa

Fonectan asiakaspalvelija vastaa puheluun 020202 -palvelussa.
Fonectan asiakaspalvelija vastaa puheluun 020202 -palvelussa. Kuva: Yle/ Joonas Turunen asiakaspalvelija

Jos haluaa kysyä yhteystietoja puhelimitse, kannattaa varautua maksamaan roimasti enemmän kuin muutama vuosi sitten. Fonectan 020202 –palvelussa sekä Sentraalin 0100 100 –numerossa saa 50 sekunnin puhelusta pulittaa noin kuusi euroa. Lankapuhelinajalta tutussa 118:ssa hinta riippuu palveluntarjoajasta – kalleinta on iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin puhelun minuuttitaksa nousee lähes kymmeneen euroon.

Numerotiedusteluala elää muun median tavoin nopeassa murroksessa. Kun yhteystiedot löytää entistä useammin verkosta ilmaiseksi, on numeropalveluiden tarjoajien keksittävä uusia tapoja houkutella asiakkaita.

– Voi sanoa, että kyseessä on aivan toisenlainen palvelu kuin viisi vuotta sitten. Olemme panostaneet asiakaspalvelijoiden määrään ja ammattitaitoon, kertoo liiketoimintajohtaja Lauri Kangaslahti Fonectalta.

Ihmiset saattavat soittaa kesken pubivisan.

Fonectan 020202 -palvelussa tehdään nykyisin asiakkaiden puolesta esimerkiksi hotellivarauksia. Palvelun mainoslause on ”kysy mitä vaan”. Moni suomalainen on ottanut kehotuksen kirjaimellisesti.

– Ihmiset saattavat soittaa kesken pubivisan. Kerran soitti vanhempi mies, joka oli ostanut käytettynä pakettiauton, mutta autoradion PIN-koodi oli kateissa. Tämäkin kysymys saatiin selvitettyä, kertoo asiakaspalvelija Henna Kuisma Fonectalta.

Markkinoita hallitsee kaksi suurta

Numerotiedustelu on käsitteenä jo hieman vanhentunut, sillä nykyisin puhutaan numero- ja hakupalveluista. Fonectan suurin kilpailija on ruotsalaiseen Eniro –yhtymään kuuluva Sentraali, jonka 0100 100 –palvelussa luvataan ”löytää kaikki”.

– Silloin tällöin asiakkaat soittavat esimerkiksi juridisista ongelmista, että mihin lähtisivät ottamaan yhteyttä. Tai kun ihmiset liikkuvat junalla, bussilla tai lentokoneella, pyydetään meitä selvittämään näihin liittyviä käytännön asioita, kertoo 0100 100 –liiketoiminnan johtaja Pirjo Haaga.

0100100 -palvelun liiketoimintajohtaja Pirjo Haaga, Sentraali Oy.
Pirjo Haaga, 0100 100 -palvelun liiketoimintajohtaja. 0100100 -palvelun liiketoimintajohtaja Pirjo Haaga, Sentraali Oy. Kuva: Yle/ Joonas Turunen johtaja,Suomen numeropalvelu

020202- ja 0100 100 -palveluiden lisäksi moni suomalainen tuntee numeron 118. Se on tuotemerkki, jonka omistaa joukko suomalaisia matkapuhelinoperaattoreita ja paikallisia puhelinyhdistyksiä. Käytännössä puheluun vasta useimmiten joko Fonectan tai Sentraalin asiakaspalvelija.

– Me olemme tuottaneet 118 -palvelua sieltä 90-luvulta lähtien, milloin tämä numero perustettiin ja tuotamme isolle osalle pääkaupunkiseutua. Lisäksi olemme ostaneet 118- liiketoimintoja suomalaisilta puhelinyhtiöiltä, kertoo Pirjo Haaga.

Fonectan ja Sentraalin pienempi kilpailija on oululaisyritys Suomen 16100, jolla on hallussaan kaksi numeroa: 0200 16100 sekä 0300 3000. Ainakin oman ilmoituksensa mukaan yritys tarjoaa samoja yhteystietoja kuin suuremmat yritykset.

50 sekunnissa ehtii kertyä iso lasku

020202- ja 0100 100 –palveluissa panostetaan nopeuteen. Muutaman kymmenen testipuhelun perusteella voi sanoa, että jonottaa ei tarvitse. Nopeus ja palvelun laajuus on valttikortti, josta saa myös maksaa roimasti aikaisempaa enemmän.

Soitimme keskimäärin 50 sekuntia kestäviä puheluita. Tässä ajassa ehtii kysyä esimerkiksi ostoskeskuksen osoitteen ja kysyä nopeasti vaikka reittiohjeita.

Arkipäivisin joutuu 50 sekunnin puhelusta maksamaan noin kuusi euroa.

Hinnat ovat suurimmilla palvelutarjoajilla (020202 ja 0100 100) melko yhdenmukaiset. Arkipäivisin (klo 8–18) joutuu 50 sekunnin puhelusta maksamaan noin kuusi euroa. Kalliimpaa on iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin vastaavan pituisen puhelun hinta nousee korkeimmillaan jo kahdeksaan euroon.

50 sekunnin puhelu 2010 2016
Fonecta (020202) Arkisin klo 8-18 2,60 € 6,07 €
Muina aikoina 3,3 € 7,95 €
Sentraali (0100 100) Arkisin klo 8-18 2,48 € 5,8 €
Muina aikoina 3,3 € 6,9 €
118 (Soneran liittymä) Arkisin klo 8-18 2,62 € 7,05 €
Muina aikoina 2,97 € 8,45 €
0200 16100 ja 0300 3000 Arkisin klo 8-18 1,48 € 3,91 €
Muina aikoina 1,48 € 3,91 €

Erikoistapaus on 118, jossa palvelun hinta riippuu siitä, minkä operaattorin liittymästä soitat. Hintataulukosta voi tarkistaa oman operaattorinsa määrittelemän hinnan. Soneran liittymästä soitettuna 118 on koko vertailun kallein numero, jossa puhelun minuuttihinta kipuaa iltaisiin ja viikonloppuisin lähes kymmeneen euroon.

Halvimmalla numerotiedustelupalvelua tarjoaa ympäri vuorokauden Suomen 16100, jonka kahdessa numerossa minuuttihinta on neljän euron paikkeilla.

Viidessä vuodessa rajua nousua – tekstiviestit kallistuneet roimasti

Kuningaskuluttaja selvitti hintoja viimeksi reilut kolme vuotta sitten. Numerotiedusteluala on muuttunut tämän jälkeen rajusti. Käytännössä kaikki numerotiedustelua tarjoavat yritykset ovat moninkertaistaneet hintansa vuoden 2010 jälkeen.

Esimerkiksi Fonectalla maksoi 50 sekunnin puhelun reilut viisi vuotta sitten 2,6 euroa ja nyt kuusi euroa. Rajuinta nousu on ollut 118 –numerossa, jossa vajaan kolmen euron hintainen puhelu onkin nyt lähdes yhdeksän euron arvoinen.

Vielä vuonna 2010 oli tekstiviesti suhteellisesti halvin tapa kysyä yhteystietoja. Fonecta tarjoaa tekstiviestipalvelua numerossa 16400. Yhden viestin hinta on noussut viidessä vuodessa reilusta eurosta (1,10 €) lähes neljään euroon (3,80 €). Halvimmalla tämänkin palvelun saa numerosta 16100, tosin sielläkin hinta on noussut alle eurosta (0,60 €) lähes kahteen euroon (1,90 €)

Tekstari 2010 2016
16 400 Fonecta 1,10 € / viesti 3,80 € / viesti
16 123 Sentraali 1,20 € / viesti 2,95 € / viesti
16 100 0,60 € / viesti 1,90 € / viesti

Numerotiedot netissä lähes ilmaiseksi

Sekä Fonecta että Sentraali tarjoavat asiakkailleen myös edullisempia tapoja yhteystietojen hakuun, kunhan omistaa tietokoneen tai älypuhelimen. Useimpiin älypuhelimiin on saatavilla Fonecta Caller -sovellus, jonka saa käyttöönsä 0,25 euron kertamaksulla. Sovelluksesta löytyvät kaikki samat numerot kuin yrityksen 020202 –numeropalvelusta.

Asiakas päättää, haluaako maksaa henkilökohtaisesta palvelusta vai hakeeko tietonsa itse verkosta.― Pirjo Haaga, Sentraali

Myös Sentraali tarjoaa verkossa 95 sentin maksulla hakupalvelua, josta osoitteita ja numeroita voi hakea vapaasti.

– Asiakas päättää, haluaako maksaa henkilökohtaisesta palvelusta vai hakeeko tietonsa itse verkosta, toteaa Pirjo Haaga Sentraalilta.

Asiakasvirran siirtyminen verkkoon ei ainakaan vielä huolestuta alan suurimpia toimijoita. Tärkeänä nähdään se, että asiakkaalle on tarjolla hyvää palvelua niin digitaalisissa kanavissa kuin puhelimessakin.

Hinnoista tulevan palautteen määrä on hyvin pieni.― Lauri Kangaslahti, 020202

– Meillä oli viime vuonna 1,7 miljoonaa erillistä asiakasta ja meidän asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä. Hinnoista tulevan palautteen määrä on hyvin pieni, sanoo 020202 –palvelun johtaja Lauri Kangaslahti.

Moni suomalainen on siis edelleen valmis maksamaan henkilökohtaisesta palvelusta, vaikka hinnat ovat moninkertaistuneet. Fonectalta kerrotaan, että puheluita tulee päivässä noin 40 000.

0100100.fi -palvelu iPadin ruudulla.
0100100.fi -palvelu iPadin ruudulla. Kuva: Yle/ Joonas Turunen internet

Puhelun yhdistämisestä ei saa periä maksua - mutta kuuluuko yhdistetty puhelu puhepakettiin?

Vielä vuonna 2012 joutui Sentraalin 0100 100 –palvelussa maksamaan 58 senttiä ylimääräistä maksua, mikäli otti vastaan tarjouksen puhelun yhdistämisestä kysyttyyn numeroon. Kuluttajaviranomaisen puututtua asiaan Markkinaoikeus linjasi, että yhdistämisen hinnasta pitää kertoa puhelun aikana asiakkaalle.

Suurimmissa numeropalveluissa (020202, 0100 100 ja 118) ei enää laskuteta ylimääräistä puhelun yhdistämisestä. Puhelun aikana kysytyt yhteystiedot saa myös ilmaiseksi matkapuhelimeensa tekstiviestillä.

020202 -palvelun mainos Helsingissä tammikuussa 2016.
020202 -palvelun mainos Helsingissä tammikuussa 2016. Kuva: Yle/ Joonas Turunen fonecta

Vaikka itse yhdistäminen on maksutonta, saattaa edelleen yhdistetystä puhelusta koitua lisäkuluja. Esimerkiksi 020202 -palvelun hinnoittelussa yhdistetty puhelu ei kuulu operaattorin tarjoamaan puhepakettiin. Yhdistetyn puhelun hintaan lisätään siis operaattorin määrittelemä maksu riippuen siitä, meneekö puhelu yritykselle tai yksityiseen matka- tai lankapuhelimeen.

Poikkeus yhdistetyn puhelun hintaan löytyy numeroista 0200 16100 sekä 0300 3000, joissa yhdistetyn puhelun ajalta peritään kiinteää hintaa 0,084 euroa minuutissa riippumatta siitä, yhdistetäänkö puhelu yritysnumeroon tai yksityisnumeroon.

Lue lisää:

Numerotiedustelun hintaa ei kerrota puhelun alussa - koska ei ole pakko

Soitto numerotiedusteluun voi maksaa lähemmäs 10 euroa minuutilta, mutta hintaa ei puhelun alussa tarvitse soittajalle kertoa. Numero- ja hakupalvelujen valvonta on jäänyt 90-luvulle.

Muokattu 12.2.2016: Korjattu Suomen 16100:n palvelunumero oikeaan muotoon.
Muokattu 18.2. 2016: Korjattu viimeistä kappaletta yhdistettyjen puhelujen osalta:

Muutettu väliotsikko "Yhdistetyn puhelun hintaan puututtiin – 16100 laskuttaa silti edelleen" muotoon "Puhelun yhdistämisestä ei saa periä maksua - mutta kuuluuko yhdistetty puhelu puhepakettiin?"

Muutettu lause "Kuluttajaviranomaisen puututtua asiaan Markkinaoikeus linjasi, että yhdistämisestä aiheutuvista kuluista pitää kertoa puhelun aikana asiakkaalle" muotoon "yhdistämisen hinnasta
pitää kertoa puhelun aikana asiakkaalle."

Poistettu kappaleet:
Ainoa poikkeus alalla löytyy numeroista 0200 16100 sekä 0300 3000. Numeroita hallinnoivan yrityksen sivuilla kerrotaan, että yhdistämisestä ei peritä erillistä laskua. Seuraavassa lauseessa kuitenkin todetaan, että yhdistetyn puhelun ajalta peritään noin 8 sentin maksu jokaista minuuttia kohden.

Vertailun halvimmassa numerossa yhdistetty puhelu tulee siis kalliimmaksi kuin muissa numeroissa. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, onko Suomen 16100 –yrityksen tapa laskuttaa yhdistetystä puhelusta ristiriidassa Markkinaoikeuden päätöksen kanssa.

Lisätty kappaleet:
Vaikka itse yhdistäminen on maksutonta, saattaa edelleen yhdistetystä puhelusta koitua lisäkuluja. Esimerkiksi 020202 -palvelun hinnoittelussa yhdistetty puhelu ei kuulu operaattorin tarjoamaan puhepakettiin. Yhdistetyn puhelun hintaan lisätään siis operaattorin määrittelemä maksu riippuen siitä, meneekö puhelu yritykselle tai yksityiseen matka- tai lankapuhelimeen.

Poikkeus yhdistetyn puhelun hintaan löytyy numeroista 0200 16100 sekä 0300 3000, joissa yhdistetyn puhelun ajalta peritään kiinteää hintaa 0,084 euroa minuutissa riippumatta siitä, yhdistetäänkö puhelu yritysnumeroon tai yksityisnumeroon.

Muokattu: 2.3. 2016: Ulkoasukorjauksia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.