Hyppää pääsisältöön

Suomalaisimmaksi koetun taiteen inspiraatio löytyi usein Euroopasta

Erkki Toivanen Wienissä kahvilla.
Erkki Toivanen kahvilla Jean Sibeliuksen Wienissä Erkki Toivanen Wienissä kahvilla. Kuva: Ghadi Boustani Erkki Toivanen,eurooppa

Ulkomaantoimittaja Erkki Toivanen kiersi Euroopassa suomalaisen kulttuurin kasvusijoilla vuonna 2002. Henkinen Eurooppamme -sarja vei tv-katsojat kahdeksassa jaksossa niin Sibeliuksen Wieniin, Leinon Roomaan kuin Ahon, Gallén-Kallelan ja Schjerfbeckin Ranskaan.

Aidoksi eurooppalaiseksi tunnustautunut Erkki Toivanen sopi oivasti oppaaksi matkalle ympäri mannertamme ja suomalaisen kulttuurin sydämeen. Sarjan avulla Toivanen halusi korostaa kansallisen identiteettimme kehittymistä yleiseurooppalaisten henkisten suuntausten tuloksena ja reaktiona niihin. Ohjelman kahdeksassa osassa vieraillaan eri Euroopan kaupungeissa, joita yhdistää suomalainen taide. Näistä kaupungeista kansallistaiteilijamme löysivät inspiraationsa.

Jean Sibelius (1865–1957) asui Wienissä vuosina 1890–1891. Sinne hän muutti Berliinistä. Wienissä vietetty vuosi merkitsi käännettä hänen tuotannossaan, sillä siellä hän tuli tietoiseksi suomalaisuudestaan ja oivalsi kansallistunteen merkityksen. Kirjeenvaihto Aino Järnefeltin kanssa ja perehtyminen Kalevalaan lisäsivät kansallistunnetta Sibeliuksen sävellystyössä. Wienissä hän alkoi kirjoittaa Kullervo-sinfoniaa, josta tuli hänen läpimurtoteoksensa.

Eino Leinolle (1878–1926) Italian matka vuonna 1908 oli elämys. Matkan syynä oli Danten Jumalaisen näytelmän suomentaminen, jota varten hän sai apurahan. Dantella oli erityissija suomalaiskirjailijan sydämessä. Hän aloitti Roomassa italian teho-opinnot ja ryhtyi käännöstyöhön. Leinon matkaa Roomassa sulostutti myös runoilija L. Onerva.

Riitaannuttuaan Suomen yliopistoviranomaisten kanssa J.V. Snellman (1806–1881) lähti kaksi vuotta kestäneelle matkalle Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan 1840-luvulla. Ajassa liikkuneet eurooppalaiset virtaukset vaikuttivat nuoren Snellmannin ajatuksiin. Vapaaehtoisen maanpakolaisuuden aikana hän kypsyi henkisen vapauden ja yhteiskunnallisen edistyksen esitaistelijaksi, ja oivalsi kansallistunteen merkityksen kansan kehittäjänä.

Alvar Aallolle (1898–1976) Italian taide ja arkkitehtuuri olivat inspiraation lähteenä koko hänen elämänsä ajan. Hän ammensi vaikutteita muun muassa Venetsian arkkitehtuurista jo 1920-luvun ensimmäisiin töihinsä. Aalto ihaili erityisesti Toscanan kukkulakaupunkeja. Ne olivat hänelle kaiken sen vastakohtia, johon "puolieläimellinen" konekulttuuri oli vienyt nykyisen maailman.

Zachris Topelius (1818–1898) vaikutti historioitsijana, kirjailijana, lehtimiehenä ja koululaitoksen kehittäjänä. Hän seurasi valppaasti Euroopan aatevirtauksia ja yhteiskunnallista kehitystä kirjoittaen siitä laajasti ja usein hyvinkin kriittisesti. Yhteisen muistin luojana, Maamme-kirjan ja historiallisten romaanien kirjoittajana hänellä oli suomalaisen identiteetin kehittymisessä avainasema.

Taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) elämäntarina huipentui 1880-luvulla, kun hän opiskeli Bretagnessa Ranskassa toisten suomalaisten naismaalareiden kanssa. Taiteessaan hän torjui perinteisen suomalaiskansallisen ilmaisun ja kalevalaisen aihepiirin, mikä merkitsi kotimaassa unohdusta ja syrjäytymistä taidepiireistä vuosikausiksi. Vasta myöhemmät sukupolvet ymmärsivät Schjerfbeckin omakohtaisista elämyksistä syntynyttä universaalia taidetta.

Juhani Aho (1861–1921) matkusti paljon Euroopassa, mutta varsinkin hänen 28-vuotiaana tekemänsä matka Pariisin maailmannäyttelyyn teki häneen mahtavan vaikutuksen. Matkan tärkein anti kirjailijalle oli tunnustusromaani Yksin, jossa Aho kuvaa Pariisia ja suhdettaan siihen. Aho oli perehtynyt Ranskan kirjallisuuden mestareiden tuotantoon, josta hänen ilmaisunsa ja tyylinsä sai vaikutteita.

Akseli Gallén-Kallela (1865–1931) loi Kalevalan kuvittajana ja luontomaalarina suomalaiskansallisen kuvallisen ilmauksen ja maalaustyylin. Taitelijana Gallén-Kallela oli sielultaan levoton kosmopoliitti, joka haki vaikutteita myös Euroopan ulkopuolelta Afrikasta ja Yhdysvalloista. Gallén-Kallelan monisärmäisen henkilökuvan valottamiseksi ohjelmassa käsitellään hänen Pariisin vuosiaan ja katsotaan hänen kehittymistään Suomen kansallistaiteilijaksi eurooppalaisesta näkökulmasta.

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.