Hyppää pääsisältöön

Suomalaisimmaksi koetun taiteen inspiraatio löytyi usein Euroopasta

Erkki Toivanen Wienissä kahvilla.
Erkki Toivanen kahvilla Jean Sibeliuksen Wienissä Erkki Toivanen Wienissä kahvilla. Kuva: Ghadi Boustani Erkki Toivanen,eurooppa

Ulkomaantoimittaja Erkki Toivanen kiersi Euroopassa suomalaisen kulttuurin kasvusijoilla vuonna 2002. Henkinen Eurooppamme -sarja vei tv-katsojat kahdeksassa jaksossa niin Sibeliuksen Wieniin, Leinon Roomaan kuin Ahon, Gallén-Kallelan ja Schjerfbeckin Ranskaan.

Aidoksi eurooppalaiseksi tunnustautunut Erkki Toivanen sopi oivasti oppaaksi matkalle ympäri mannertamme ja suomalaisen kulttuurin sydämeen. Sarjan avulla Toivanen halusi korostaa kansallisen identiteettimme kehittymistä yleiseurooppalaisten henkisten suuntausten tuloksena ja reaktiona niihin. Ohjelman kahdeksassa osassa vieraillaan eri Euroopan kaupungeissa, joita yhdistää suomalainen taide. Näistä kaupungeista kansallistaiteilijamme löysivät inspiraationsa.

Jean Sibelius (1865–1957) asui Wienissä vuosina 1890–1891. Sinne hän muutti Berliinistä. Wienissä vietetty vuosi merkitsi käännettä hänen tuotannossaan, sillä siellä hän tuli tietoiseksi suomalaisuudestaan ja oivalsi kansallistunteen merkityksen. Kirjeenvaihto Aino Järnefeltin kanssa ja perehtyminen Kalevalaan lisäsivät kansallistunnetta Sibeliuksen sävellystyössä. Wienissä hän alkoi kirjoittaa Kullervo-sinfoniaa, josta tuli hänen läpimurtoteoksensa.

Eino Leinolle (1878–1926) Italian matka vuonna 1908 oli elämys. Matkan syynä oli Danten Jumalaisen näytelmän suomentaminen, jota varten hän sai apurahan. Dantella oli erityissija suomalaiskirjailijan sydämessä. Hän aloitti Roomassa italian teho-opinnot ja ryhtyi käännöstyöhön. Leinon matkaa Roomassa sulostutti myös runoilija L. Onerva.

Riitaannuttuaan Suomen yliopistoviranomaisten kanssa J.V. Snellman (1806–1881) lähti kaksi vuotta kestäneelle matkalle Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan 1840-luvulla. Ajassa liikkuneet eurooppalaiset virtaukset vaikuttivat nuoren Snellmannin ajatuksiin. Vapaaehtoisen maanpakolaisuuden aikana hän kypsyi henkisen vapauden ja yhteiskunnallisen edistyksen esitaistelijaksi, ja oivalsi kansallistunteen merkityksen kansan kehittäjänä.

Alvar Aallolle (1898–1976) Italian taide ja arkkitehtuuri olivat inspiraation lähteenä koko hänen elämänsä ajan. Hän ammensi vaikutteita muun muassa Venetsian arkkitehtuurista jo 1920-luvun ensimmäisiin töihinsä. Aalto ihaili erityisesti Toscanan kukkulakaupunkeja. Ne olivat hänelle kaiken sen vastakohtia, johon "puolieläimellinen" konekulttuuri oli vienyt nykyisen maailman.

Zachris Topelius (1818–1898) vaikutti historioitsijana, kirjailijana, lehtimiehenä ja koululaitoksen kehittäjänä. Hän seurasi valppaasti Euroopan aatevirtauksia ja yhteiskunnallista kehitystä kirjoittaen siitä laajasti ja usein hyvinkin kriittisesti. Yhteisen muistin luojana, Maamme-kirjan ja historiallisten romaanien kirjoittajana hänellä oli suomalaisen identiteetin kehittymisessä avainasema.

Taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) elämäntarina huipentui 1880-luvulla, kun hän opiskeli Bretagnessa Ranskassa toisten suomalaisten naismaalareiden kanssa. Taiteessaan hän torjui perinteisen suomalaiskansallisen ilmaisun ja kalevalaisen aihepiirin, mikä merkitsi kotimaassa unohdusta ja syrjäytymistä taidepiireistä vuosikausiksi. Vasta myöhemmät sukupolvet ymmärsivät Schjerfbeckin omakohtaisista elämyksistä syntynyttä universaalia taidetta.

Juhani Aho (1861–1921) matkusti paljon Euroopassa, mutta varsinkin hänen 28-vuotiaana tekemänsä matka Pariisin maailmannäyttelyyn teki häneen mahtavan vaikutuksen. Matkan tärkein anti kirjailijalle oli tunnustusromaani Yksin, jossa Aho kuvaa Pariisia ja suhdettaan siihen. Aho oli perehtynyt Ranskan kirjallisuuden mestareiden tuotantoon, josta hänen ilmaisunsa ja tyylinsä sai vaikutteita.

Akseli Gallén-Kallela (1865–1931) loi Kalevalan kuvittajana ja luontomaalarina suomalaiskansallisen kuvallisen ilmauksen ja maalaustyylin. Taitelijana Gallén-Kallela oli sielultaan levoton kosmopoliitti, joka haki vaikutteita myös Euroopan ulkopuolelta Afrikasta ja Yhdysvalloista. Gallén-Kallelan monisärmäisen henkilökuvan valottamiseksi ohjelmassa käsitellään hänen Pariisin vuosiaan ja katsotaan hänen kehittymistään Suomen kansallistaiteilijaksi eurooppalaisesta näkökulmasta.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.