Jukka Lindfors
Yle
Unkarilaissyntyinen pohjalaismaalari Nándor Mikola rakasti Merenkurkun karun ulkosaariston värimaailmaa. Ajatuksia työn ääressä -sarjassa seurattiin vuonna 1969 kuvataiteilijan elokuisia onnen päiviä Valassaarilla.
Akvarellimaalauksistaan tunnettu Nándor Mikola (1911–2006) muutti Suomeen ja Vaasaan jo 1930-luvulla. Pohjalainen luonto innoitti maalaria, vaikkei sen jäljittely häntä kiinnostanutkaan. Tärkeämpää oli voimakas tunnelma, jonka kosketus luontoon synnytti.
Ylen kuvausryhmä seurasi viikon ajan Mikolan työskentelyä karuilla Valassaarilla. Ne paljastuvat hänen silmissään leiskuvan värikkäiksi: taivaan ja meren sini, saaren sisäosan vehreys, kanervakankaat, harmaat siirtokivet ja auringonlaskun puna herättävät maalaamisen halun.
Väri merkitsee Mikolalle enemmän kuin muoto. "Maalaaminen on äidinkieleni ja puhun parhaiten väreillä." Väri tarkoittaa elämää.
Ei täällä voisi tehdä syntiäkään.
Dokumentissa Mikola kertoo maalausratkaisuistaan, miksi ottaa jotain pois, miksi lisää jotain, mitä haluaa vangita. Hän ei ainoastaan katsele maisemaa vaan myös kuuntelee sitä.
Maalari kuvaa meren ja taivaan äärettömyyttä niin rauhoittavaksi ja puhtaaksi, ettei siellä voi tehdä syntiäkään: "Eiks tämä oo ihana maailma?"
Dokumentin on ohjannut Olavi Puusaari, kuvannut Jorma Tolamo, äänittänyt Vilho Halonen, leikannut Sepi Niemi ja tuottanut Heikki Hissa.
