Kysymyksiä ja vastauksia kevään 2016 äidinkielen tekstitaidon kokeesta. Kysymyksiin vastasivat ylioppilastutkintolautakunnan sensorit Aino Vuorijärvi ja Sara Routarinne.
Yleiset
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Tehtävä 4
Tehtävä 5
Yleiset kysymykset
Kysymys: Miten vaikuttaa pisteisiin jos sekoittaa luettelon ja toiston argumentaatioksi ja että niillä vedotaan järkeen? Entä jos laittaa auktoriteetin järkeen vetoavaksi argumentaatioksi, vaikka se vetoaa faktaan? epätoivoinen
Sensorin vastaus: Retoriikan ja argumentaation raja on osittain liukuva. Ehkä listan ja järkeen vetoamisen yhteys tuntuu kuitenkin hieman hämärältä - ellet sitten vastauksessa puhu listoihin liittyvistä järkeen vetoavista sisällöistä? Eivätkö myös faktat vetoa järkeen
Lähteekö liian pitkästä vastauksesta pisteitä (melkein koko konsepti)? Bäägii
Neljä sivua kuulostaa jo siltä, että mukaan on saattanut tulla myös tehtävän kannalta epäolennaista sisältöä. Vastauksen rakenne ei ole ehkä riittävän tiukka. Vastaus kuitenkin luetaan hyvällä tahdolla.
Voiko kokeesta päästä läpi vaikka yksi tehtävä kolmesta jäi kokonaan tekemättä (aika loppui kesken)? Hidas lukemaan :(
Ilman muuta kannattaa pitää lippu korkealla. Saat pisteitä tekemistäsi vastauksista ja esseestä sitten vielä lisää. Eli nyt kaikki voimavarat esseeseen valmistautumiseen :) Onnea matkaan!
Meneekö pisteitä ja montako jos laitto ehkä vahingossa väärän tehtävänumeron otsikon eteen? Huolestunut
Arviointiohjeissa ei ole mitään sääntöä, että pisteitä pitäisi vähentää. Jos vastauksestasi käy hyvin ilmi, mikä tehtävä on kyseessä, voit rentoutua tämän seikan suhteen. Numero on varmistus, jonka avulla voi pelata varman päälle. Joskus samaan tehtävään liittyvissä eri tehtävissä on voinut olla sekaantumisen vaara. Tällä kertaa niin ei ollut.
Oliko koe haastava vai helpohko? Itse mielsin etenkin preliin verrattuna vaativaksi, ja oma opettajamme piti varsinkin pohjatekstejä aika erilaisina ja vaativinakin. Atte/strong>
Preli on aina harjoitus ja tosi tilanteessa jännitys voi myös vaikuttaa kokemukseen. Tavoitteena on pitää koetta eri kerroilla yhtä haastavana. Tavoitteena on kohdistaa tehtäviä eri kurssien sisältöihin.
Miksei tehtävänä ollut selkeää argumentaatioanalyysiä? Vera
Mannerheim-tehtävässä (tehtävä 2) oli mahdollista hyödyntää argumentaatioanalyysin osaamista, samoin tehtävässä 4, jossa vertailtiin kirjojen kansia, sekä tehtävässä 5, jossa arvioitiin kuulijan mielenkiinnon ylläpitämisen keinoja.
"Millaiset olivat asianmukaiset ja oikeat viittaustavat Mannerheimin puheeseen ja 5. tehtävässä Heikuran tekstiin?Mikä on oikea tapa viitata nettilähteeseen ja pitikö 5. tehtävässä mainita kaikki tiedot radio-ohjelman nimestä tietokirjan nimeen ja otteen otsikkoon?" epävarma
Tekstitaidon kokeessa riittää sellainen viittaus, josta lukija voi erehtymättä ymmärtää, mistä tekstistä puhutaan. Voi siis puhua Päiväkäskystä tai Mannerheimin puheesta tai Heikuran juonnosta. Voisin hyväksyä myös sellaisen viittauksen, että puhuttaisiin Heikuran pakinasta tai radiopuheesta. Esseekokeessa viittaustekniikka on sitten tarkempi juttu, joten jos jäi epävarma olo, kannattaa tsekkailla ennen esseetä.
Olisiko teksteissä pitänyt olla käsitteitä tai muuta sanastollista osaamista paljon, jotta pääsisi ylempiin pisteisiin? Eve
Käsitteitä ei tarvitse luetella mutta niiden asianmukainen käyttö kertoo siitä, että saanut opinnoissaa keinoja puhua teksteistä täsmällisesti. Arviointiohjeiden mukaan neljästä pisteestä ylöspäin käsitteiden käytön pitäisi olla asianmukaista. Käsitteet ja niiden käyttö on kuitenkin vain yksi kuudesta arvioinnin kohteesta.
Tuleeko pistevähennyksiä yli 4 sivun vastauksesta? Matilda
Ei suoraan, mutta jos neljään sivuun on luikahtanut mukaan tehtävän kannalta turhaa tarinointia tai eksymistä sivupoluille.
oliko tekstitaidonkoe tavallista haastavampi? Luin paljon ja harjoittelin edellisten kokeiden avulla mutta tuntui että kokeessa en tiennyt mitä pitäisi vastata ja aikakin meni todella tiukille.. heps
Kokeessa oli tarkoitus käyttää aika tuttuja välineitä: retoriikan, argumentoinnin, kaunokirjallisuuden erittelyn, kuvan lukemisen ja kielen analyysin työkaluja. Ehkäpä haatavuuden tunne syntyi siitä, että tehtävien muotoilussa on yritetty ohjata ensin lukemaan ja sitten soveltamaan lukiokursseilla saatuja taitoja. Aika monta kertaa on pyydetty vertailemaan kahta tai useampaa tekstiä. Niin oli tälläkin kertaa kahdessa tehtävässä.
Jos laittoi yhteen vastaustekstiin kappalejaon sellaisella pienellä kappalejakomerkillä, haittaako se? Aika oli loppumassa ja oli pakko jakaa pitkä kappale vielä puoliksi. Huolestunut
Mitään suurta merkitystä tuollainen pieni ongelma ei arvioinnissa saa.
Tuleeko vastauksessa olla termistöä, jotta siitä saisi vähintään 4 pistettä? Johanna
Arviointiohjeissa todetaan 4 pisteen kohdalla: "tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty pääosin asianmukaisesti tekstin erittelyssä". Käsitteiden käyttö on yksi kuudesta arvioinnin kohteesta. Muita ovat tehtävän noudattaminen, sisältö, vastauksen rakenne, kieli ja kokonaiskuva lukutaidosta.
Oliko novellissa (en nyt muista kirjoittajan nimeä) kaksi erillistä henkilöä jotka puhuvat toisilleen? Sotilas/tiedustelija sekä vanhus? Ob
Kyllä.
Miten vaikuttaa pisteisiin jos sekoittaa luettelon ja toiston argumentaatioksi ja että niillä vedotaan järkeen? Entä jos laittaa auktoriteetin järkeen vetoavaksi argumentaatioksi, vaikka se vetoaa faktaan? epätoivoinen
Retoriikan ja argumentaation raja on monesti hieman häilyvä. Toki nuo ensin mainitsemasi ovat enemmän retoriikkaa. Pisteytystä on mahdoton arvioida näkemättä vastausta ja sen argumentointia.
Arvioitteko pisterajojen pysyvän "normaaleissa"? Saara
Tässä vaiheessa on mahdotonta vastata: tehtävät pisteytetään (opettaja, sensori). Lopullinen arvosanajakauma riippuu sitten siitä, millaisia pisteitä muut ovat saaneet.
Monta pistettä tarvitaan läpipääsyyn? Rossu
Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä. Viime keväänä raja on olut 27:ssä pisteessä, mutta siinä on siis sekä tekstitaidon että esseen pisteet mukana. Ja muistathan, että tekstitaidosta saadut "raakapisteet" kerrotaan kolmella siihen lopulliseen pistemäärään. Sitten ynnätään tekstitaidon ja esseen pisteet. Vielä on kisan toinen osio edessä. Onnea koitokseen!
Oliko taso haastava vai kuvittelinko vain? A
Ehkä jännittävässä koetilanteessa voi tuntua, että koe oli vaikea. Kuitenkin kysyttiin aika tuttuja asioita: vaikuttamisen keinoja, havaintojen tekemistä aineistoista, vertailua. Kyllä tämäntapaisia tehtäviä on ollut aikaisemminkin.
Lähteekö pisteitä pois jos ei muistanut jättää viittä tyhjää riviä ennen otsikkoa? huolimaton
Älä hätäile. Jos katsot tekstitaidon arviointikriteerejä, huomaat, ettei siellä mainita tuollaisia pikku asioita. Ohjeet on tarkoitettu helpottamaan siinä, että paperin käyttö tukisi vastaanottoa.
Nyt oli niin huono koe että oli pakko tulla ihan kirjoittamaan.. Missä olivat mainokset (ei mitää kirjankansia), runot ja artikkelit!?!? Myös kysykykset oli niin syövän tuntuiset että huh huh tuntuu ettei saanu rutistettua aineistoa välillä millään....... Tyhmä koe
Yritettiin saada vaihtelua. Harmi jos ei nyt siellä pelittänyt. Toki niissä kirjan kansissa (tehtävä 4.) saattoi käyttää ihan samoja työkaluja kuin mainosta analysoidessa: jotakin kuvasta, jotakin sanahsta, ehkä niiden yhteispelistä. Tuttuun tapaan mukana oli mediatekstejä ((Heikuran radiopakina) ja kaunokirjallisuutta (Hemingway novelli).
Kumpi vaikuttaa arvosanaan negatiivisemmin: Liian pitkä vastaus vai vastaus, joka on ytimekäs, mutta ei sisällä välttämättä kaikkia havaintoja? Noora
Vaikea sanoa näkemättä. Jos liian pitkä vastaus on löysää jaarittelua ja ohi kysymyksen, ei siitä voi palkita. Toisaalta jos havainnot jäävät kovin niukoiksi, ei siitäkään voi palkita. Olennaiseen osuminen on sekä pitkässä että lyhyessä vastauksessa tärkeää.
Miksei YTL ollut kysymyksiä laatiessaan huomioinut ajankohtaisia asioita, kuten medialukutaitoa tms. ollenkaan? Juho Karppinen
Olivathan tehtävät 4 ja 5 molemmat medialukutaitoa edellyttäviä.
Haittaako, jos kirjoitti kuulakärkikynällä marginaaliin, että tehtävä jatkuu Oppilas
Ei haittaa. Voi olla hyvä muistutuskin, jos vastaus jatkuu eri arkilla :)
Oli kyllä hankala koe. anonyymi
Tarkentaist vähän...
Lähteekö pisteitä jos laittoi otsikon n. 7-8 riville? Eikä jättänyt alinta ja ylintä riviä tyhjäksi? Mirkku
Jos vastauksesta saa hyvin selvää ja käy ilmi, mihin tehtävään on vastattu, ei huolta :)
Voitteko luetella kaikista tehtävistä piirteet mitä on pitänyt olla? Elsa
Ns. hyvän vastauksen piirteet julkaistaan verkossa noin klo 17.15. Niistä saa yleiskuvan kaikista. Näissä vastauksissa keskittyisimme mieluummin tehtäväkohtaisiin kysymyksiin ja erityispulmiinne - jos vain sopii.
Kuinka paljon pisteitä menettää, jos unohti laittaa tehtävänumeron äidinkielen tekstitaitoon, mutta otsikko kyllä oli. Abi
Ei vaikuta pisteisiin, kun vastauksesta (otsikko) käy selvästi ilmi, mihin tehtävään olet vastannut.
Olisiko noissa tehtävissä pitänyt käyttää kauheasti käsitteitä? lukiolainen
Ei kauheasti ainakaan käsitteiden nimeämistarkoituksessa (vrt. name dropping), mutta lukiossa opiskeltujen käsitteiden avulla aineistoista saa paljon ja tehokkaasti irti. Aineiston lähiluku voi myös tuoda mieleen osuvia (havaintoja; ilmiötä ja sen osia) abstrahoivia käsitteitä, jotka toki kannattaa vastaukseen kirjata. Käsitteiden käytön avulla vastausta voi yleensä myös tiivistää kohden olennaista. Jos käsitteitä ei ole tai niitä ei tule mieleen, joutuu monesti selittelemään enemmän.
Ette sitte vaikeempia osannu tehdä? Olisikohan sensori itsekään osannut vastata mihinkään näistä. Hanna
Tämä sensori näkee kokeen nyt ensimmäistä kertaa. Olisin osannut ja oikein miellelläni vastannut näistä tehtäviin 1, 4 ja 5. Tehtäviä 2 ja 3 olisin joutunut hetken miettimään, mutta kyllä niihinkin aineisto tarjoaa paljon vastausaineksia.
Oliko tämä nyt historian vai äidinkielen koe? äidinkieltä luulin tulevani kirjoittamaan.
Äidinkielen koe. Ei tarvinnut osata käyttää historian tietoja. Kyse tarkasta lukemisesta ja tehtävänmukaisista havainnoista ja päätelmistä, jotka tehdään luetusta :)
Laskeeko vaikean kokeen myötä pisterajat? Tuntuu että oli monelle vaikea, teksteistä oli vaikeaa löytää tarpeeksi olennaisia asioita, oma lukeminen meni tämän takia hukkaan Emma
Juuri niin käy. Jos nyt kävisi niin, että kaikki kokelaat saisivat tavallista alhaisempia pistemääriä, myös pisterajat laskisivat. Tässä vaiheessa vastaukset pisteytetään yloppilastutkintolautakunnan pistekriteerejä noudattaen. Olette varmaankin opetelleet nuo kriteerit ja niihin sisältyvät painotukset koulussa.
Missä livelähetys on???? herätkää
Tekstitaidon kokeesta on aina ollut vain verkkokeskustelu. Esseekokeessa sitten taas live.
Onko mahdollista saada 5-6 pistettä teksteistä, vaikka ei ole käyttänyt paljoa käsitteitä? Kuinka tärkeä rooli käsitteiden määrällä on? Karo
Käsitteitä on yleensä tarkoitus käyttää instrumentteina tekstien analysoinnissa. Niiden nimeäminen tai listaaminen ei siis ole itsetarkoitus. Tässäkin sarjassa oli erilaisia kysymyksiä sen suhteen, monenko käsitteen kanssa sai olennaiset tekstihavainnot esiin ja ryhmiteltyä ja siten analyysin aikaiseksi sekä osuvat vastaukset kysyttyyn kirjoitettua. Esim. tehtävässä 4 oli hyvä tarkastella ainakin retorisia keinoja, samoin kuin tehtävässä 2. Tehtävässä 4 taas tyyli olisi hyvä yläkäsite jne. Jo yhdellä pääkäsitteellä pääsee usein pitkälle, kun ryhmittelee sen avulla tekstihavaintoja. Vastaan siis, että: tehtävästä riippuen voi periaatteessa saada ylimmätkin pisteet yhdellä, kahdella käsitteellä.
Menettääkö tehtävästä kaikki pisteet jos tehtävän numero on merkitty väärin? Äidinkielenkirjoittaja
Ei menetä yhtään pistettä, jos opettaja ja sensori huomaavat tämän lipsahdukseksi ja arvioivat tehtävän oikeilla kriteereillä. Näin yleensä on.
Vaaditaanko kuuteen pisteeseen kaikki hyvien vastauksien piirteissä mainitut asiat, vai riittääkö jos on käsitellyt esim. suurinta osaa niistä kunnolla ja muut jutut (kieli, ilmaisu yms.) ovat kunnossa? shiiu
Ei vaadita mahdottomia.
Haittaako jos unohti laittaa otsikon mutta tehtävä numero oli? W
Haittaa vain vähän. Otsikolla voisi sanoa paljonkin ja saada jopa pisteitä.
Voiko olla vaara, että ruksimattomat suttupaperit lähtevät arvosteltaviksi? Jos täydet vastauspaperit kuitenkin löytyy ? Kukko
Riippuu merkinnöistäsi ja opettajastasi.
Onko väärin, jos käytti tehtävissä 2, 4 ja 5 argumentaation keinoja ja retorisia tehokeinoja? Entäs oliko 5. tehtävässä virhe tehtävänannossa, oliko se juonto (eikös ollutkin) vai tietokirjateksti? emmaa
Ei ole virhettä siellä eikä täällä. Katso myös muita vastauksiamme tehtävästä 5.
Koe vaikutti helpolta? Hyvien vastauksien piirteeistä löytyi hyvin paljon samaa kuin omista vastauksista. Valitsin 1. 3. Ja 4 tehtävät. Oliko koe helpompi kuin edellisten vuosien vai olenko sitten kirjottanut ihan päin helev? Sonja
Se on helppoa, kun osaa. Onnittelumme.
Olin yllättynyt, ettei kokeessa ollut mitään sosiaaliseen mediaan liittyvää? Onko lautakunta tosiaan vielä niin "kiinni kirjankansissa" tässä ajassa, kun someraivo on kuumimmillaan ja twitter, snapchat ja whatsapp jokaisen taskussa? (Jotenkin vielä korostui, kun kahteen tehtävään aineisto oli itsensä Mannerheimin käsialaa, heh.) Siirrytään nykyaikaan?
Kevään ja syksyn 2015 sähköisen yo-kokeen testikokeessa somea oli aineistoissa mukana, joten alkoi jo kyllästyttää... Aikuisten oikeasti on myös niin, että some-tekstien välittäminen koepaperilla ei tunnu kovin mielekkäältä. Ja malttakaa, sillä onhan vielä kevään esseekoekin edessä; koskaan ei voi tietää, mitä siellä osuu kohdalle. Jospa vaikka joku tviittaisi ylipäällikön päiväkäskyn eteenpäin ja joku toinen ottaisi siihen vaikuttuneena kantaa jne.
Haittaako, jos puheesta ja alkujuonnosta puhui sanalla "teksti"? Jos haittaa, paljon se vähentää pisteitä? abiturientti
Ei haittaa juurikaan.
Hyvän vastauksen piirteet vaikuttivat aika erilaisilta mitä minä ja kaverini oltiin mietitty. Voiko silti saada hyviä pisteitä jos esim. havainnot olivat hyviä. Paljonko kokonaisuudella voi pelastaa vaikkei kaikkea muistanut? Liisa
Kokonaisuudella voi pelastaa paljon. Hyvän vastauksen piirteet kertovat tyyppitavasta, jolla pisteitä saa, mutta se ei toki ole ainoa tapa.
Heippa! Kysyisin vain että haittaako kun en suoraan sanonut että esim tässä käytettyjä argumentaation keinoja ja retorisia keinoja ovat jne.. kun kerroin kyllä niistä niiden keinojen nimistä ja tiesin niitä kuitenkin en vaan mainunnut että tämä kuuluu esim retorisiin keinoihin ja tämä argumentaatioon? :D jos yhtään ymmärsit minttu
Haittaa se hiukan, jos kokoava yläkäsite jää nimeämättä, mutta pisteitä tulee hyvistä havainnoista varmasti silti.
Jos on sisältö on suurinpiirtein 3-4 pisteen vaatimuksilta, mutta esimerkiksi kielestä löytyy joitain virheitä, kuinka iso todennäköisyys on tippua 1-2 pisteeseen? Abi062
"Joitain virheitä" ei laske kahdella pisteellä vastauksen arvoa, mutta yhden voi kenties.
Voiko saada pisteitä silti vaikka omassa tekstissä olisi vähän eri asioita mitä hyvän vastauksen piirteissä oli? Elli
Voi saada, jos vastauksen ainekset, havainnot ja päätelmät liittyvät tehtävänantoon ja aineistoon. Voihan olla, että piirrekuvausta on sanoitettu hieman toisin kuin kokelas itse ehkä tekisi.
Tarvitaanko 4-6 pisteen vastauksiin kaikkia hyvän vastauksen piirteitä? Haittaako esim. jos joku asia puuttuu, mikä on listattu hyvän vastauksen piirteissä? Il
Hyvän vastauksen piirteet antavat hyvän suunnan, mutta tokihan kirjoittajalla voi olla vastauksessaan joitakin havaintoja ja päätelmiä, jotka kompensoivat joitakin piirrekuvauksen puutteita tai sitten ylittävät kaikki odotukset ja tulevat siksi palkituiksi pistein.
Tehtävä 1
Mitä asioita olisi pitänyt mainita? Salla
Nyt hyvän vastauksen piirteet onkin jo julkaistu: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/2016-kevat-tekstitaidonkoe-ja-ytln-hyvan-vastauksen-piirteet. Odotettiin, että vastausta lähdetään jäsentämään siihen aikaan, kuinka kauan novellin tapahtumat kestävät, kun sotilas ja vanhus kohtaavat. Toisaalta etenkin vanhuksella on myös menneisyys, mutta ei ehkä tulevaisuutta. Sotilaskin vihjaa jotakin menneisyydestään ja siitä, että uumoilee tulevaisuutta. Lisäksi voisi tarkastella sisällissodan aikaa, pääsiäistä, kuvattua päivää. Noin esimerkiksi. Eikä pidä unohtaa aikamuotojakaan tai muita aikaa ilmaisevia sanoja.
Käsittelin vastauksessani, kerrontaa takaumien, loikkauksien, kronologisuuden, ajan kulun pysäyttävän kuvailun, alkutilanteen, motiivien ja avoimen lopun kannalta. Puuttuiko jotain? Epävarma
Tässä on aivan mahtavia huomioita! Vaikuttaa siltä, että olet huomannut monia olennaisia asioita novellista. Pistemäärään vaikuttaa sitten vielä se, miten olet havaintosi järjestänyt vastaukseesi.
Mitä ihmettä käsitteellä "aika"-tarkoitettiin tässä tehtävässä? Anniina
Saattoi alkaa pohtia, kauanko sotilaan ja vanhuksen kohtaaminen kestää. Lisäksi saatiin tietää asioita vanhuksen menneisyydestä ja sotilaalla oli taas syitä kiirehtiä ajassa eteenpäin. Lisäksi olisi voinut kiinnittää huomiota siihen, että on sota-aika, pääsisäissunnuntai ja pilvistä. Novellissa on siis monentasoisia ajan kuvauksia.
Haittaako jos ei maininnut kronologiaa ja takaumaa? entykkää
Nämä asiat voi toki ilmaista myös muilla tavoin. Novellissa ei kuitenkaan ollut varsinaisesti rakenteellista takautumajaksoa, vaikka menneet asiat tulivatkin esiin. Novellissa kuvaus tiivistyy hetkeen, varsin lyhyeen tuokioon, ja kronologisuuden sijaan kenties enemmänkin kyse on kerroksellisesta ajankulusta. Hetkessä on yhtä aika läsnä mennyt ja tuleva. Tulevastakin voi siis tehdä päätelmiä - ja eri päähenkilöiden tuleva, siis se, miten elämä tästä jatkuu, näyttäytyy varsin erilaisena ajankin suhteen.
Pitikö tehtävässä eritellä aikaa tekstin rakenteen vai merkityksen kannalta? Entä, jos käsitteli molempia? Iida
Hyvä! Novelli on rikas siinä, miten monentasoisesti aika on läsnä.
Ovatko nämä tärkeimpiä: erilaiset aikatasot, kertojan kiirehtiminen ja vanhuksen rauhallisuus sekä ajankohta sisällissodassa? M42
Nämä ovat olennaisia asioita. Kuulostaa jäsentyneeltäkin!
Ernest Hemingwayn novellista tuli eritellä ajan käyttöä kerronnallisena keinona. Novellin tapahtumat itse sijoittuivat varsin lyhyelle aikajänteelle, muutamiin minuutteihin, ehkä kymmeniin, mutta siinä viitattiin sekä menneeseen, että tulevaan, eikö totta? Pohdin myös sitä, että samat tapahtumat tapahtuivat kahdessa paikassa yhtä aikaa näin vertauksellisesti: Vanhus ja vuohet eivät tulisi novellissa Espanjan sisällissodasta selviämään, sotilas ja kissa pitävät huiolen itsestään, ja kyyhkyset ja kävelemään kykenevät evakot pääsevät taisteluita pakoon. Olenko aivan hakoteillä? minätässävainmietin
Kuulostaa erittäin hyvältä vastausstrategialta. Kiva!
Oliko 1 tehtävässä tärkeää kertoa ajanjaksosta (Espanjan sisällissota)? Ja mitkä olivat olennaisimmat hyvän vastauksen piirteet? Emppu
Jos osaa kontestualisoida novellin Espanjan sisällissotaan, se on ihan hyvä asia. Tehtävässä kuitenkin riitti, että osasi lukea annettua näytettä tarkasti. Hyvän vastauksen piirteet löytyvät Ylen Abitreenien sivuilta. Lisäksi myös joidenkin toisten kysymysten vastauksissa on jo väläytelty niitä näkökulmia, joita odotettiin.
Mistä eri näkökulmista aikaa oli tarkoitus käsitellä? aino
Tähän saa vastauksen katsomalla hyvän vastauksen piirteitä (Ylen Abitreenien sivuilta). Tärkeimmät näkökulmat olivat: tapahtuma-aika, vanhuksen viittaukset aiempaan aikaan (mistä hän on tulossa) sekä sotilaan vihjaukset aiemmasta ja tulevasta. On myös mahdollista puhua sota-ajasta, pääsiäisen ajasta...
"Aika kerronnan keinona Hemigwayn novellissa. Itse kerroin äyräässä kulkevien vankkurien ja ihmisten loittonemisesta, kun vanhus ja tiedustelija samaan aikaan keskustelevat eläimistä. Kun kaikki vankkurit olivat laskeutuneet äyräästä kerroin sen olleen tiedustelijan merkki lähteä. Takaumia San Carlosin muistelemisesta. Ennakointia ei juurikaan ollut. Toistoa mm. ""Kissa pärjää"", ""Tykistön tieltä"". OLENKO OLLENKAAN JÄLJILLÄ?" Riksa
Olet tehnyt aivan oikeansuuntaisia havaintoja. Pisteytyksessä tulee ratkaisemaan, miten olet jäsentänyt havaintosi ja oletko pystynyt tekemään niistä yleistäviä päätelmiä.
Mitä tässä tapauksessa haettiin termillä aika? miten se on osana kerrontaa, maailman aikaa/vuosisataa...? Aino
Ainakin noita mainitsemiasi. Novellissa kerrotaan sotilaan ja vanhuksen kohtaamisesta. Se on lyhyt tapahtuma. Sotilaalla on kiire, vanhuksella ei. Lyhyeen kohtaamiseen kutoutuu mukaan vanhuksen menneisyys ja sotilaan pyrkimys mennä eteenpäin ja huolehtia siitä, että muutkin menevät. Lisää vinkkejä löydät hyvän vastauksen piirteistä. Voi myös olla, että mitä huomasitkaan, olet perustellut sen niin hyvin, että siitä saa pisteitä.
Mitä tarkoitetaan ajalla kerronnan välineenä? LK
Aika monessa vastauksessa onkin jo tuotu esiin sitä, mitä tarkoitettiin. Minkä verran aikaa menee kertomiseen? Miten pitkä tapahtuma kuvataan? Mihin muihin ajankohtiin kuin tapahtuma-aika viitataan? Mistä aikakaudesta on kyse? Mitä kerrotaan tapahtumien päivästä? Miten sanatasolla kuvataan aikaa (aikamuodot, adverbit, verbit)?
Kuinka merkittävä virhe oli, jos viittasi aineistoo nimellä "Kilimandsaron lumet", vaikka aineiston nimi oli tietenkin "Vanhus sillankorvassa"? Samuli
Ei kannata surra kaatunutta piimää. Jos vastauksen sisältö on muuten hyvä, tuo jää kauneusvirheeksi. Tarkkana esseekokeessa!
Mitä tehtävässä yksi olisi pitänyt vastata, että saisi 4-5 pistettä? vaikea koe
Jotain osviittaa saa katsomalla hyvän vastauksen piirteitä. Ne löytyvät Ylen Abitreenien sivuilta. Jos tavoittelee korkeita pisteitä, on osannut ryhmitellä huomioitaan vaikkapa sillä perusteella, että novellissa ollaan sota-ajassa, että novellin tapahtumat sijoittuvat lyhyeen kohtaamiseen, että vanhus kantaa mukanaan myös muistojensa ja ehkä myös huoltensa menneisyyttä. Ihan parhaissa pisteissä novellin kaunokirjallisen luonteen ymmärtäminen näkyy syvällisenä tulkintana siitä, miten aika kerronnan keinona sisältää ehkä myös kannanottoja sotaan tai tietyn aikakauden päättymiseen ja uuden alkuun.
Tämä tehtävä oli mielestäni aivan liian vaikea ja muut kirjoittajat tuntuvat olevan samaa mieltä. Mitä tässä tehtävässä olisi pitänyt oikein löytää? Vera
Kokeessa on mahdollisuus valita joitakin tehtäviä pois. Jos tämä tehtävä tuntui vaikealta, ehkä olisi kannattanut keskittyä muihin tehtäviin. Tehtävässä oli ajatuksena, että abit pääsevät näyttämään lukion kakkos- ja kolmoskurssilla opiskeltuja asioita. Taito lukea kaunokirjallisuutta lukee myös kaikkea muuta kriittistä lukutaitoa.
Pitikö tehtävän alussa mainita novellin nimen, kirjailijan ja julkaisuvuoden lisäksi suomentajat ja suomennoksen julkaisuvuosi? Sanna
Ei tarvinnut. Tekstitaidon kokeessa liittää lyhyt viittaus, josta teksti on tunnistettavissa.
Mitä tässä piti kertoa? Jäi epäselväksi ja nyt pelottaa, että meni ihan ohi aiheen koko tehtävä.. Koe oli vaikea tiina
Tehtävän asioita on opiskeltu kursseilla kaksi ja kolme. Onpa hankalaa, jos et rohjennut valita sellaista tehtävää, jonka tehtävänannon ymmärsit. Sinänsähän tässä pötkii jo jonkin matkaa ihan sillä, että lukee tarkasti ja ajattelee, miten kerronnassa ilmenee aika.
Miksi 1. tehtävä oli niin vaikea? Itse en edes yrittänyt kyseistä tehtävää sillä en saanut tekstistä mitään irti. Onneksi kuitenkin löysin muita, helpompia tehtäviä. Se juuri ihmetyttää, miksi tehtävät ovat niin eritasoisia. Kisu
Hyvä että valitsit tehtävät oman osaamisesi perusteella. Ja että tunnistat oman osaamisesi. Hyvä strategia! Ihan laissa ja asetuksessa todetaan, että ylioppilaskokeen tulee mitata kaikkia lukion opetuksen sisältöjä. Tällä kertaa ykköstehtävä kohdistui kurssien kaksi ja kolme sisältöihin.
Saako pisteitä, jos kiinnitti tehtävässä huomiota henkilöihin liittyvään aikaan, eli näiden historiaan ja tulevaisuuteen/tavotteisiin? Kallenalle
Kyllä saa! Hyvä strategia. Toivottavasti sinulla oli vastauksessasi myös muuta sisältöä tai vähän laveampi ote.
Saako pisteitä, jos tarkasteli hahmoja näytelmäkirjallisuudelle tutulla tapaa? Että heillä olisi identiteetti, tavoitteet ja historia? Esim. Vanhuksen historia Espanjassa eläinten kanssa, tavoitteet/tulevaisuus epäselvät psyykkisen hyvinvoinnin vuoksi. Ja sotilaan historia epäselvä, joskin tämän yhtenä tavoitteena/sen aikaisena tulevaisuutena mainittiin novellin alussa olevan sillan yli pääseminen? Kallenalle
Kuvaamasi tapa jäsentää tekemiäsi havaintoja ja päätelmiä vaikuttaa ihan perustellulta. Strategialla voi irrota hyvätkin pisteet!
Kuinka paljon tehtävässä sai tulkita, ja lasketaanko kerronnan keinoksi se, että henkilöitä kuvattiin (mielestäni) sen avulla, miten he suhtautuivat aikaan? Eve
Sai tulkita mutta tulkinta ei saanut irtaantua tekstistä. Jos siis pystyit sitomaan tulkintasi tekstihavainnoista tekemiisi päätelmiin, kaikki on kunnossa. Jos sen sijaan ajauduit kauas itse tekstistä, vastauksesi saattaa olla ongelmallinen.
Mitä jos käsittelin aikaa kerronnan keinona eri tavalla kuin hyvän vastauksen piirteissä sanotaan? Ohitinko tehtävänannon, jos vastauksessani keskityin henkilöhahmojen erilaiseen suhtautumiseen aikaan ja siihen, että vanhuksen aika oli ilmeisesti lopussa (hän oli kuolemassa)? Epätoivo
Ihan varmasti emme tiedä, onko vanhus kuolemassa. Mutta hän ei tunnu myöskään pelkäävän niitä, jotka ovat tulossa ja joiden takia evakuointi on meneillään. Esittämällesi tulkinnalle saa kyllä tekstistä tukea. Toivottavasti siis muistit perustella, mitkä seikat veivät tulkintaan. Tuo tulkinta sinänsä osoittaa taitoa lukea rivien välistä.
Onko mahdollisuuksia pisteisiin, kun kirjoitin ajan näkökulmasta niin, että sotilaan ja vanhuksen kohtaaminen oli pitkä ja perustelin sitä erilaisin keinoin? Hyvän vastauksen piirteissä kun ei ollut tuollaista... epätoivoinen
Miten kauan arvelet kohtaamisen kestäneen? Me sensorit olimme kyllä lukeneet novellin niin, että kohtaaminen oli pikemminkin lyhyt. Tämä on tietysti suhteellinen asia. Puhummeko minuuteista, tunneista, päivistä vai viikoista jne.?
Saako mitään pisteitä jos on puhunut ajasta novellin uhkana ja määritellyt miten se erottaa henkilöhahmoja? Mitä tehtävässä haettiin? Kokelas666
Tämä tuntuu kehittelemisen arvoiselta näkökulmalta. Omaperäinen, mutta hyvin perusteltuna ja jäsennettynä mahdollisesti onnistunutkin näkökulma.
"Mitä asioita toivottiin mainittavaksi. Luetaanko helposti ylimääräinen tulkinta (esim. sillan symboli tilanteesta toiseen siirtymisenä) epäoleelliseksi jolloin lähtisi pisteitä?" Mitä olisi pitänyt sanoaTuo sillan näkeminen symbolina on hyvä tulkinnallinen näkökulma. Varmaan vastauksessasi oli muutakin?
Mitä kaikkea ykköstehtävässä kuului mainita, mikä oli keskeisintä? abina
Tähän saa infoa hyvän vastauksen piirteistä.
Pitikö käytännössä koko tekstin liittyä aikaan, vai voiko mainita jotain kerronnassa yleisesti? Tuntui että ajasta ei saanut tarpeeksi tekstiä! halp
Kyllä aika oli nyt keskeinen kerronnan tarkastelun näkökulma. Monissa kysymyksissä ja vastauksissa onkin esitelty niitä näkökulmia, joita kerronnan aikaan saattoi löytää.
Tehtävä 2
Haluaisin tietää, millaisia perusteluita vakuuttavalle puheelle tehtävässä tarkalleen ottaen haettiin. Itseäni tehtävänanto vähän hämmensi. Iiris
Haettiin retorisia keinoja, joita puheessa hyödynnetään kosolti! Puhuttelua, listauksia, toistoa, vastakkainasetteluja, vahvoja vahahtavia ja ylätyylisiä sanoja, tunteeseen, järkeen ja yhteisiin arvioihin vetoamista.
Mitä jos tässä tehtävässä kertoi puheessa käytettävistä retorisista keinoista eikä niin paljoa argumentaatiokeinoista? Oona
Tässä tehtävässä juurikin haettiin retorisia keinoja mutta ei ollut virhe, vaikka olisi ottanut vähän argumentointiakin mukaan.
Pitikö tässä tehtävässä siis tehdä argumentaatioanalyysi? Oliko hyvä, jos kävi läpi sekä argumentaation keinoja että retorisia keinoja? Oliko myös hyvä, jos arvioi oliko argumentaatio hyvää? Julia
Kertomasi tuntuu käyvältä vastausstrategialta, sillä toki puhuja pyrkii vaikuttamaan kuulijaan (tai tässä lukijaan) sekä retorisin että argumentoinnin keinoin. Retoriikka oli tässä tehtävässä ehkä vahvemmassa asemassa.
Pitikö päiväkäsky tehtävässä mainita, että tekstin rakenne on esimerkkinä puheesta esim. Allekirjoitus ja päivämäärä jne? Kii
Jos tarkoitat sitä, onko teksti rakennettu vaikuttavan puheen kaavan mukaan, vastaus on kyllä.
Menettääkö pahasti pisteitä, jos unohti mainita teesistä? Elli
Ei tarvinnut erityisesti hakea teesiä, vaikka toki sellaisen voi puheesta pelkistää. Nyt kuitenkin haettiin ennen kaikkea puheen retoriikkaa.
Onko vakuuttava puhe sama asia kuin argumentaatio+retoriset keinot? Iba
Jokseenkin :) Retoriikka edellä! Argumentoinnin ja retoriikan raja on kuitenkin häilyvä.
Onko oikein, jos analysoi argumentoinnin keinoja? Rossu
Ei se ihan pieleen mennyt. Toivottavasti sait mukaan myös retoriikkaa.
Millä tavalla tekstin vaikuttavuutta olisi pitänyt tutkia? Suvi
Liikkeelle tekstin lukemisesta, mikä tässä lukijaan/kuulijaan vaikuttaa, mitä muistaa vaikuttamisen keinoista, retoriikasta, argumentoinnista, mitä niistä löytyy Mannerheimin päiväkäskystä...
Oliko tehtävän 2 Mannerheimin puhe varmasti vaikuttava puhe vai oliko se hämäys? Mikko Vuoristo
Lukija voi tulla siihen päätelmään, että puhe ei vaikuta. Korkeimpien pisteiden kriteereissä puhutaan kuitenkin kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta. Niitä voi osoittaa kontekstualisoimalla puheen. Jos pohtii, missä tilanteessa Suomi on ollut puheen aikana, voi ehkä eläytyä siihen, millaista vaikutusta Mannerheim on tavoitellut.
Oliko Mannerheimin päiväkäskyn tarkoituksena olla esimerkkinä hyvä vai huono puhe? Rossu
Kokelas voi tehdä tästä omia perusteltuja päätelmiään. Puheen voi nähdä myös oman aikansa kehyksessä. Siitä on mahdollista löytää monia retorisia keinoja, joilla se pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan.
Onko viimeisen konseptisivun loppuun menevä teksti liian pitkä, jos on melko iso käsiala ja vastaus täyttä asiaa? Fje
Riippuu sisällöstä ja sisällön jäsennyksestä. Tehtävän kannalta olennaiseen keskittyvä kahden sivun vastaus on ihanne. Pituudesta ei kuitenkaan rangaista ellei välillä eksytä asiasta.
Mitä retorisia keinoja Mannerheimin puheesta olisi pitänyt löytää? Peikko
Puhuttelua, toistoa, luetteloita, tunteisiin vetoavaa sanastoa. Esimerkiksi.
Oliko oikein, jos mainitsin tehtävässä 2 sanan "Te" toiston retorisena keinona? Dududuu
Kyllä sen voi nähdä kohteliaana yleisön puhuttelun keinona.
Meneekö kuinka paljon pistevähennystä, jos ei tajunnut tehdä argumentaatioanalyysiä? panikoija
Tämä oli enemmänkin retoristen keinojen kysymys. Mutta sai kyllä hyödyntää argumentaatioanalyysiäkin. Pisteytyksessä katsotaan sitä, mitä vastauksessa on. Ei ole mitään sellaisia listoja, että jos se ja se asia puuttuu, siitä sakotetaan niin ja niin paljon.
"Laitoin pohjatekstin tietoihin pelkästään ''Ylipäällikön päiväkäsky'' (Mannerheim, 1940). Onko ''N:o 34'':n unohtaminen iso virhe?" Abina
Ei ole paha moga. Riittää, että lukija ymmärtää, mistä aineiston osasta kirjoitit vastauksesi.
Onko suuri rike, jos vain mainitsi esim. päätelmiä retorisista keinoista eikä varsinaisesti eritellyt puheen rakennetta tai kieltä? Piltsu
Retoriikkaa tässä ennen kaikkea haettiinkin, joten ihan hyvin meni.
Kumpaa vastauksessa tulisi painottaa: vertailua tyypilliseen vaikuttavaan puheeseen vai itse vaikuttavuuden tutkimista? Kähkis
Jännittävä ja omaperäinen näkökulma. Kumman teit? Aiempien kysymysten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmat ovat eritelleet puheen keinoja mutta ei tuo ajatus vertaamisesta tiettyyn malliin sekään ole mahdotoon. Silloin on kyllä parasta myös kertoa, millaista mallia tarkoittaa. Esimerkiksi eri oppikirjat voivat esittää vähän erilaisia malleja.
Tarkoitettiinko vaikuttamisella retorisia keinoja? Hämmentynyt
Juu, kyllä tarkoitettiin.
Mitä tarkoitettiin vaikuttavalla puheella? Lauri Lavikainen
Siinä oikeastaan yritetään tulla abiturienttia vastaan kertomalla, että nyt voisi ottaa käyttöön tietonsa vaikuttamisen keinoista ja vaikuttavista puheista.
Pitikö tehtävässä huomioida erityisesti että teksti on puhuttu teksti? Iida
Ei erityisesti, mutta ei se pahakaan ollut. Ehkä kaikkein kohosteisinta kyseisessä tekstissä/puheessa on sen retoriikka.
Oliko argumentoinnin erittely keskeistä tai tarpeellista? M42
Kyllä argumentointia sai eritellä, kunhan mukana oli myös retoriikkaa.
Menikö aivan ohi tehtävänannon jos rakensi vastauksen eetoksen, paatoksen ja logoksen ympärille? Elina
Meni ihan nappiin! Sitten varmaankin havainnollistit ja perustelit myös.
Jos tehtävänannossa käsketään "tutkimaan", mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Ei ole koskaan ennen tullut äidinkielen kursseilla vastaan. lotta
Pikku linnut laulavat, että tutkia-verbiä on käytetty kokeessa aiemminkin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan tutkia tarkoittaa: (yrittää) selvittää, minkälainen jokin on; tarkastaa, tarkastella. Tarkoittaa suunnilleen samaa kuin lue tarkasti ja erittele eli analysoi.
Kävikö vaikuttamisen keinoiksi argumentaatiotavat ja retoriset keinot?
Näillä pärjää pitkälle, kun vielä perustelee ja jäsentää.
Onko kamalan paha, jos en maininnut muita käsitteitä kuin retoriikka? Yritin selittää parhaani mukaan kuinka puheessa ilmenee vaikuttavat asiat. Veera
Retoriikka on tässä tärkein näkökulma.
Mainitsin 2. tehtävässä, että otsikon mahtipontinen kirjasin ja ''ylipäällikön''-sanan hieman suurempi koko korosti Mannerheimin auktoriteettiasemaa kansan silmissä. Sainko plussaa? Habi
On varmasti totta, että Mannerheimin asema asevoimien ylipäällikkönä tuo lisää arvovaltaa muutenkin mahtipontiselle puheelle. Ja ylipäällikön päiväskyiksi nimitetyt puheet tosiaan kyllä julkaisiin, joten voi jonkin huomion tehdä typografiastakin. Pääpainon soisi kuitenkin olevan itse puheen retoriikassa.
Oliko väärin käyttää tehtävässä käsitteitä hyperbola/ paatos? Hyperbolalla tarkoitan puheen ylimalkaista suomalaisten ylistämistä ja paatoksella sen tunteisiin vetoamista ja 'värikkyyttä'. Voiko tällainen vähentää pisteitä? Ano
Nämä olivat kaikki toivotunsuuntaisia havaintoja. Kuuluvat retoriikkaan.
Lähteekö pisteitä jos unohti kirjoittaa otsikon? Vaivaantunut
Siitä ei saa plussaa.
Kuinka paljon kontekstia piti huomioida? Janina
5 - 6 pisteen vastauksen kriteerit edellyttävät kontekstin esiin tuomista. 4 pisteeseen voi päästä ilman.
Haittaako, jossei maininnut puheen tarkkaa päivämäärää (14.3.1940) vaan vain "talvisodan jälkeen" ? Abi16
Itse asiassa "talvisodan jälkeen" on kontekstualisointi ja osoittaa päättelevää lukutaitoa. Sensori ja opettaja kyllä tietävät jo pelkällä Mannerheimilla ja/tai päiväkäskyllä, mistä tekstistä on kyse. Hyvin meni siis tuo yksityiskohta!
Mikä ero on vaikuttavalla ja vakuuttavalla puheella? Epähuomiossa kirjoitin että puhe oli vakuuttava. Vuoksenmaa
Ero on korkeintaan hiuksen hieno. Ei hätää.
Paljonko vaikuttaa pisteisiin jos eksyi jännityksessä kertomaan myös muutamalla lauseella tekstin kieliasusta? Muuten erottelin argumentaatiokeinoja, sekä retorisia keinoja puhutun puheen kannalta. Liise
Mitä kerroit siitä kielestä? On siellä esim. sananvalinnoissa paljon sellaista, mikä tukee myös retoriikkaa. Isoja sanoja, kuten isänmaa jne.
Voiko Mannerheimia pitää auktoriteettina? apuva
Voi! Mutta toivottavasti se ei ollut ainoa asia, jonka huomasit.
Tehtävä 3
Mitä vaaditaan 5 pisteen vastaukselta? Anna
Ytl on juuri julkaissut hyvän vastauksen piirteet. Niissä on kuvattu, mitä tehtävänlaatijat ovat olettaneet, että vastataan.
HVP:t löytyvät Abitreenien sivuilta.
Muistuttiko kysymys tarkoituksella essee kysymystä? Mietteliäs
Enemmänkin tehtävä muistutti niitä takavuosien tekstitaidon kokeen tehtäviä, joissa on pitänyt vertailla kahta tai useampaa tekstiä. Lukeminen kohdistui kahden tekstin sisältöön. Siihen, millaisista menetyksistä niissä puhuttiin.
Oliko tehtävän 3 vastauksessa ok pohtia Hemingwayn novellin symboliikkaa menetyksiin liittyen? Kysyjä
Kyllä, kaunokirjallisuutta on hyväkin lähteä tulkitsemaan. Lähdit varmaankin liikkeelle siitä, että teit havaintoja teksteistä. Juurikin novellissa oli mahdollista lähteä vanhuksen kokemia menetyksiä tulkitsemaan.
Mitä tässä tehtävässä piti tarkastella? Keinoja, tehdä päätelmiä..? Vai keinojen vaikutusta vai mitä ihmettä. Mää oikeesti itkin tän kans kirjoitustaidoton harrastelija
Tehtävänannossa käskettiin vertailla menetyksiä. Toisessa tehtävässä tekstinä on puhe (päiväkäsky), toisessa kaunokirjallinen teksti. Puheen kohdeyleisö on sodassa menetyksiä kokenut Suomen kansa ja menetyksiä luetellaan paljonkin puheessa. Novellissa menetykset ovat määrällisesti vähäisempiä, mutta kuvaavat riipaisevasti vanhuksen tilannetta. Mannerheim pyrkii nostattamaan sellaista fiilistä, että menetyksistä huolimatta ollaan sankareita, kun taas Hemingwayn novelliin voi lukea sellaisenkin tulkinnan, miten turha uhri sodasta johtuvat menetykset ovat. Esimerkiksi jotakin tämäntapaista. Kannattaa myös muistaa, että jokaista vastausta punnitaan siitä näkökulmasta, mitkä ovat sen ansiot.
Millaista vastausta haettiin? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä? Jasmin
Kummassakin tekstissä sodat ovat syy menetyksiin. Mannerheimin puheessa mittakaava on suurempi. Novellissa sodan menetyksiä tarkastellaan yksilön tasolla. Silti niiden merkitys ei kai ole vähäisempi. Eroja on ehkä tällä kertaa enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
Mitä tässä tehtävässä olisi pitänyt kertoa? Olinko ihan hakoteillä jos erittelin tunnelmaa menetyksien yhteydessä? Esimerkiksi vanha mies oli huolissaan menetetyistä eläimistään niin tunnelma oli vähän haikea? Vai olisiko pitänyt kertoa jostain konkreettisemmasta eli että Suomi menetti maitaan jne? Olipas vaikea koe viimevuotiseen verrattuna.. Hämmentynyt
Tuo tunnelma kuulostaa ihan hyvältä punaiselta langalta vastauksen rakentamisen punaiseksi langaksi. On totta, että tekstit ovat sävyltään hyvin erilaiset, sillä Mannerheim pyrkii kääntämään menetykset jonkinlaiseksi henkiseksi voitoksi, kun taas novelli tuo esiin sitä, miten lohduttomasti sodan takia siviili menettää kaiken tärkeänä pitämänsä.
Kuinka paljon voi lähteä pisteitä yksinkertaisista kielioppivirheistä, kuten vaikkapa talvisodan ja toisen maailmansodan kirjoittamisesta erisnimenä, jos kuseinen virhe oli vastauksessa vain kerran ja odotettavissa olisi noin 4-5 pisteen vastaus. Emmi
Yksittäiset kielivirheet eivät vie paljoakaan pisteitä, jos asia on muuten kunnossa. Kieli on vain yksi kuudesta näkökulmasta vastaukseen. Tärkeimpiä ovat tehtävänannon noudattaminen, sisältöainekset ja lukutaito.
"Oliko oikein sanoa, että Hemingwayn novellissa vanhus oli menettänyt elämänilon, mitä kuvasti hänen istuminen ja yritys päästä ylös, mikä ei onnistunut, sillä lopussa sanottiin, että hän oli onneton? Entä oliko oikein sanoa, että kyyhkysten karkuunpääsy kuvasti sitä, että hän oli menettänyt joitain läheisiä, eli ""muita"", joita ei kannattanut ajatella?" abina
Kuulostaa siltä, että olet osannut lukea novellia. Mitä kyyhkysiin tulee, jos osasit perustella novellista tekemilläsi huomioilla tuon päätelmän, hyvin menee siinäkin.
Pitikö tässä käyttää joitain tiettyjä käsitteitä ja osoittaa tietyt asiat vai käyvätkö vähän esseemäisen pohdiskelevat tulkinnat? Kana
Tämä olisisällön lukemisen ja vertailun tehtävä. Novelli edellyttää myös rivien välistä lukemista, tulkintaa.
Onko ihan täysin väärin, jos mietti tässä Mannerheimin puheen menetyksinä Suomen menettämistä ja ihmisten menettämistä? Vai mitä menetystä tässä haettiin? Minä
Juu, juuri noista mainitsemistasi menetyksistä Mannerheim puhuu. Mutta samalla hän yrittää valaa henkeä ja kääntää menetykset sittenkin sankaruuden voitoksi.
Olisiko pitänyt perustella, miksi Mannerheimin päiväkäsky oli puhe? Katja
Tehtävässä 3 ei ollut keskeistä, että päiväkäsky on kirjoitettu puhuttavaksi.
Mitä kaikkea menetyksestä olisi pitänyt mainita? EiTuuÄllää
Hyvän vastauksen piirteistä löytyy tehtävien tekijöiden näkemys siitä, mitä olisi pitänyt vastata. Linkki on jo annettu useammassakin vastauksessa. Jos hyvin perustelee, muitakin sisältöjä voidaan ottaa huomioon.
Mitä tehtävän tekijältä haluttiin? Laura
Vertailua. Tässä riitti, että lukee tekstejä niiden sisältötasolla. Kummassakin tekstissä ollaan sodan kontekstissa ja on menetetty yhtä ja toista.
Jos tekstistä puuttuu sana teesi, mutta on määritelty mihin teksti pyrkii ja havainnot selitetty tekstin päämäärän kannalta onko mahdollista saada yli 2p? -
Tähän tehtävään vastaamiseen ei tarvittu teesiä oikeastaan. Piti vain vertailla, millaisista menetyksistä kertoo Mannerheim, millaisista Hemingwayn novelli. Vai olikohan tämä kysymys tarkoitettu johonkin muuhun tehtävään?
Moi! Onko mahdollista, että Hemingwayn novellin vanhus on vain höperö tai ei halua kertoa menettäneensä oikeasti perheensä ja sen takia kutsuu heitä ''elukoiksi''? Tulkitsin tämän nimittäin metaforana...Kiitos! Joni
Yllättävä tulkinta. Jotakin outoahan siinä on, ettei miehellä ole muuta kuin nuo elukat. Kyllä tämä silti vähän karkasi ulos tekstistä.
Hei! Mitä jos Mannerheimin tekstissä menetyksiksi mainitsi vain sotilaiden kuolemat ja aluemenetykset, eikä kaikkia hyvän vastauksen piirteissä mainittuja asioita...? Riittävätkö pelkästään nuo kaksi, sillä koin ne itse juuri tärkeimmiksi menetyksiksi. Jokke
Sisällön määrä tietysti vaikuttaa pisteytykseen. Mutta ei mekaanisesti. Ja olihan siellä sitten ne novellin menetyksetkin. Pää pystyssä eteenpäin.
En tiedä menikö mun tulkinta jo ihan hakoteille, mutta tartuin Hemingwayn novellin fasisti-sanaan.. Sanoin erääksi menetykseksi sen, että totalitaristisen liikkeen valta on demokratian menetys. Onko ok huomio? kk
Hieno havainto. Toivottavasti vastauksessasi on myös muuta merkittävää sisältöä.
Menikö ihan väärin, jos kerroin minkälaisin keinoin menetystä kuvattiin teksteissä, esim. retoriset keinot (toisto ym.). Kerroin myös millaisena asiana menetystä pidettiin, Hemingwayn novellissa menetyksestä vaikeaa päästä yli ja Mannerheimin puheessa menetys kääntyisi lopulta voitoksi? abi
Tuontapaisia huomioita odotettiin. Hyvä!
Mielenkiintoinen koe kiitos siitä! Itse pidin tehtävänantoja sopivina vaikeustasoltaan, mutta haasteelliseksi omalla kohdallani osoittautui aika, jota oli omiin tarpeisiini aivan liian vähän. Näin ollen viimeinen vastaus jäi kesken niin lauseen kuin kappaleenkin osalta. Kuinka paljon tälläisellä seikalla on merkitystä pisteidenjaon kannalta, kun kappaleita viimeisessä vastauksessa oli kuitenkin 5, sivuja 1,5-2? Harmittaa että taitavatkin kirjoittajat, joilla aikaa menee keskivertoa kauemmin niin aineiston haltuunottoon kuin itse vastauksen kirjoittamiseenkin, ovat lähtökohtaisesti vähän epäreilussa asemassa. ajanpuute
Mukava kuulla, että koe tuntui mielenkiintoiselta. Myös siitä käyty keskustelu täällä on ollut mielenkiintoista ja toivoisikin pian pääsevänsä myös itse teksteihin käsiksi. Jos ehdit käsitellä asiaa viidessä kappaleessa, vaikuttaa siltä, että olet tehnyt melko monipuolisen vastauksen. Tekstitaidon vastaus ei ole essee, joten lopetuksen vaatimus ei ole aivan ehdoton, vaikka antaakin huippuvastaukselle viimeisen silauksen.
Tehtävä 4
Kuinka täsmällisesti markkinaviestinnän termejä piti käyttää ja mitkä olivat tässä tehtävässä tärkeimpiä? Kirjasin havaintoni kyllä, mutta en tiennyt mitä tarkkoja termejä käyttää. Riittääkö termittömyyskin n. 3-4 pisteeseen? Anonyymi
Tehtävässä suoriutui hyvin kyllä lukiossa opittujen termien avulla. Markkinointiviestintä käyttää esimerkiksi tietynlaisia - ja monenlaisia - retorisia keinoja. Ja nehän ovat abeille tuttuja! 3 - 4 pistettä voi saada kyllä kiinnittämällä huomionsa kohtiin, joissa markkinointiviestintä kansissa näkyy tai selvästi ilmenee, kuten teoksen nimi, kuvat (koko, viesti), takakansitekstien mainoslauseet, sitaatit jne., sekä pohtimalla oletettuja kohderyhmiä. Esimerkiksi asetelmalla maskuliinisuus - feminiinisyys voi tehdä hyviä havaintoja. Vastakkainasettelulla näyttää olevan varsin vahva osa molemmissa takakansissa. Monipuoliset analyyttiset havainnot ovat kaikkinensa tässä toivottuja. Niitä on voinut tehdä hyvin etenkin vertailemalla kansia ja summaamalla niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. - Kaksi samantyyppistä kansitusta antaa itse asiassa paljon apua vastaajalle.
Mitä tarkoitettiin mediaviestinnän keinoilla? Analysoin ja vertailin kirjojen kansien kuvia ja tekstejä, vähän kun mainosanalyysin tapaisesti. Menikö metsään vai oliko tämä se mitä haettiin? Julia
Juuri oikein olet toiminut. Hienoa.
Mitkä ovat hyvän vastauksen piirteet? J
Ne ovat YTL:n ja Abitreenien sivuilta löytyvä kuvaus siitä, mikä olisi ollut sopivansuuntaisen vastaus kuhunkin kysymykseen. Dokumentti julkaistaan koepäivänä klo 17.15. Kannattaa tutustua, sillä se vastaa ainakin pääsääntöisesti kysymykseen, mitä kysymyksiin 1 - 5 olisi pitänyt vastata. Hyvän vastauksen piirteet ovat kuitenkin ennakkoon tehty arvio siitä, mitä kokelaat aineistoista löytävät ja miten he saattavat vastata. Mutta joka kerta kokelaat keksivät vielä paljon lisää ja yllättävät tehtävänlaatijat!
Riittikö, jos vain analysoi, millaisia mielikuvia kuvat, kirjojen nimet & fontit ja tekstien sisällöt herättävät vai tarvittaisiinko muutakin? Olisiko markkinoinnin keinoja pitänyt nimetä? avuton
Olet niin oikeilla jäljillä. Nimeäminen on tekstitaidon kokeessakin monesti kiteyttämiskeino, jolla havainnot saa niputettua ja vastauksen napakaksi. Siksi sitä voi lämpimästi suositella. Nollille ei kuitenkaan termien puutekaan vie.
Tuleeko pitkä miinus, jos käytti epähuomiossa koko ajan sanaa "elämänkerta", eikä "elämäkerta"? Kia
Ei vaikuta pisteisiin. Muistat varmaan hyvin tuon jatkossa kuitenkin...
Lähteekö pisteitä, jos ei maininnut valokuvien ottajaa/lähdettä? Suvi
Ei!
Voiko elämänkertateoksen henkilöäpuhutella päähenkilönä? esim. sanoen että etukannessa on kuva teoksen päähenkilöstä. avuton
Kyllä voi. - Onneksi huolesi on noin pieni...
Mikä oli tärkein pointti, joka markkinointiviestinnästä olisi pitänyt tuoda esille? Ansku
Tärkeintä oli tehdä koonti aineistoissa käytetyistä markkinointiviestinnän keinoista. Itse pitäisin tärkeimpinä takakansitekstien retorisia keinoja ja kuvien käyttöä. Hyvän vastauksen piirteistä saa detaljimaisempaa lisätietoa.
Riittikö, että kirjan kansia analysoitiin ja pohdittiin mikä lisää myyntiä?? Tuhautunut
Kyllä riitti, jos teit analyysisi kansien kielellis-retorisista ja visuaalisista elementeistä.
Tarkoitetaanko markkinointiviestinnän keinoilla mainonnan keinoja? Ovatko ne sama asia? Hämmentynyt
Tässä tapauksessa kyllä.
Mitä tarkoittavat markkinointiviestinnän keinot, mitä vastauksessa olisi tullut olla ja menikö ohi aiheesta jos esimerkiksi kertoi kansikuvien tunnelmasta ja analysoi takakansien tekstejä sen perusteella kuinka ne houkuttavat ostamaan kirjan? abi
Havaintosi ja perustelusi ovat osuvia. Lisää vain vielä.
Mitä haettiin markkinointiviestinnän keinoilla? Kuuluuko mm. kuvien, värien ja tekstin analysointi tähän? Abi16
Kyllä.
Mitä tarkottaa markkinointiviestintä? mun mielestä sitä termiä ei olla koskaan ees käsitelty hämmentynyt
Termin voi päättelemällä avata: viestinnän keinot, joilla on tavoitteena markkinoida, myydä... Viestintää taas ovat esim. kieli, kuvat... Myös viestinnän kohderyhmää voi pohdiskella käytettyjen keinojen kautta. Kenelle näitä kirjoja yritetäänkään myydä?
Voiko kustannusyhtiöiden esillä olon kirjan kansissa kertoa yhdeksi markkinoinviestintä keinoksi? Abi
Pieni detalji, mutta voi.
Miksi teitte niin laajan tehtävän? Muutkin tehtävät olivat liian laajoja verrattuna aikaisempiin! Eetu
Tehtävässä neljä kysytyt keinot eri aineistoissa olivat pitkälti päällekkäisiä. Vertailemalla kansia pystyi tekemään summaavia havaintoja ja siten kirjoittamaan aika tiiviistikin vastauksensa. Tätä tehtävää en sanoisi liian laajaksi, sillä kansien silmäily ja kahden lyhyen takakansitekstin analysointi ei ole liikaa vaadittu.
Olenko täysin hukassa jos hyödynsin tehtävässä mainonnan keinoja? Abiturientti
Olit jäljillä hyvinkin!
Hei! Mitä tehtävissä 4 piti tarkkaan ottaen analysoida? Mielestäni termi 'markkinointiviestintä' oli hiukan epäselvä. Omassa vastauksessani kirjoitin paljon kansien graafisesta ilmeestä sekä kuvien vaikutuksesta kokonaisuuteen. Huomioin myös takakannen teksteistä esim. sen, kuinka Rehnin oma kommentti vaikuttaa kirjan mainontaan ja sen, mitä naisten urasta kirjan takakannessa sanottiin. Wahlströmin kirjan takakannesta huomioin hänen sitaattinsa retorisen toiston. Maintsin myös jotain alla olevasta tekstistä. Suurin osa vastauksestani kuitenkin keskittyi kuvien graafiseen ilmeeseen. Menikö ihan pieleen? Pahoittelut myös pitkästä kysymyksestä! Abi
Graafisen ilmeen lisäksi kansissa ovat tärkeitä verbaaliset tekstit: kirjan nimi, takakansiteksti ja sen kielellis-retoriset keinot. Molempia täytyisi hyvässä vastauksessa käsitellä.
Puuttuiko jotain jos verraili kansien verbaalisista keinoista pääasiassa retorisia keinoja ja kuvallisista keinoista värimaailmoja, henkilökuvausta ja tekstin ulkoasua? Kysymysmestari
Vaikuttaa mestarin fokusoinnilta. Hyvä. Tuolla pääsee kyllä pitkälle.
Tehtävä 5
Riittääkö jos käsitteli sisällöllisiä keinoja eikä niinkään kielellisiä..? Jaakko
Ehkä pelkkä sisältö ei riitä lukijan tai kuulijan mielenkiinnon ylläpitämiseen, joten jotakin tyyliin, huumoriin, retoriikaan liittyvää toivottavasti tuli myös mukaan.
Ovatko kansikuva ja esittelyteksti markkinointi keinoja? sanvenderi
Tämä kysymys on varmaankin tarkoitettu tehtävään 4. Mutta kyllä, näistä se lähtee...
Mistä seiskoista pisteet tulee? Eli mitä asioita on pitänyt laittaa jotta saa pisteitä? Jesper
Hyvän vastauksen piirteistä löytyy kuvaus: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/2016-kevat-tekstitaidonkoe-ja-ytln-hyvan-vastauksen-piirteet Vastauksessa voi lähteä liikkeelle tekstin sävystä ja tyylistä, voi yrittää eläytyä siihen, millaista kuulijaa Heikuran tyyli voisi puhutella.
Kuuluiko teesi mainita tässä tehtävässä? Tietämätön
Ei välttämättä ollut tarpeen.
Oliko oikein, jos mainitsi että kiinnostavuutta ylläpitävät tekstin tyyli ja huumorin käyttö sekä retoriset keinot? Kalle
Juuri tämäntapaista lähestymistapaa odotettiin.
Pitikö kysymyksessä valita joko lukija tai kuulija,kun vaihtoehtojen välissä oli sana "tai"? Anna
Ei tarvinnut valita. Juonto on varmaankin alun perin kirjoitettu, se on puhuttu radiossa ja sitten se on päätynyt vielä julkaistavaksi.
Mitä vastaukselta haettiin? Mirka
Tyyliä, kielen piirteitä, huumoria, leikittelyä, lukijan kiusoittelua. Esimerkiksi tämäntapaisia asioita.
Oliko vastauksessa välttämätöntä tarkastella ironiaa, jos humoristisia piirteitä on käsitelty? Särmä
Kyllä humoristisuus riittää ja tietenkin sen perustelu.
"Moneenkohan pisteeseen riittää se, että mainisti huumorin, ironian, osuvat sananvalinnat, kohosteisuuden; alatyylin ja ylätyylin (potentiaali vikassa kappaleessa) sekoituksen, faktan ja huumorin vuorottelun, havannoillistavat esimerkit sekä suomalaisia kiinnostavat aiheet: ruotsalaisille nauraminen ja kaksimielisyys? Oliko ollenkaan oikeita juttuja?" kokelas
Kyllä nyt ollaan yläpään pisteissä. Jos vastaus on vielä jäsennetty hyvin ja kirjoitettu kivasti, niin tästä sensori ilahtuu. Ilahtui jo!
Mitä mielenkiinnon herättäjiä tähän vaadittiin? Jos käsitteli pelkästään huumorin keinoja kuinka korkeisiin pisteisiin voi päästä? Salla
Huumori on keskeinen asia ja siten on mahdollista ottaa se vastauksen punaiseksi langaksi. Toki sitten lisäksi tarvitaan perusteluja, havaintoja ja päätelmiä.
Mitä olisi pitänyt tuoda esille 5-tehtävän vastauksessa? Emmi
Huumoria, sävyä, tyyliä, sananvalintoja, myönteisyyttä, tutun rinnastamista asiantuntijatietoon. Vaikkapa näitä.
Mitä keinoja olisi tullut mainita 5. tehtävässä siihen miten radiojuontaja pitää kuulijoiden/lukijoiden mielenkiintoa yllä? Onko ollenkaan oikeeseen suuntaan jos mainitsin merkittävänä keinona huumorin keinot ja lisäksi intertekstuaaliset viittaukset historiaan (Kalevala) ja mytologiaan (Baabelin torni) sekä mainitsin että tekstin taustaoletuksena on, että lukija/kuulija on kiinnostunut tutkimusperäisestä faktatiedosta ja tuntee jollakin tavalla historiaa ymmärtääkseen huumorin ja kokonaisuuden paremmin? S
Juuri tuontapaisia havaintoja ja yleistyksi oli tarkoitus tehdä.
Kuinka paljon vaikuttaa jos lainausmerkkien käyttö meni väärin vastauksen aloitus kappaleessa? Jaajo
Yksittäinen välimerkkivirhe ei saa vastauksessa kovin suurta painoarvoa.
Oliko tyhmää kirjoittaa 5. tehtävään, että toisella tavalla ajateltuna sanat poika, muna ja panna voidaan liittää asiayhteyteen teinipojasta. Menikö ihan mettään ja vaikuttaa negatiivisesti kokonaispisteisiin? :/ Sanna
Nyt on kyllä vaikea saada kysymyksestä selkoa. Ja voi olla, että sensorillakin on vaikea saada vastauksesta selkoa...
Käyttikö kirjoittaja tekstissään retorisia keinoja mielenkiinnon lisäämiseksi? Johannes Närhi
Mitä pidät hänen retorisina keinoinaan? Heikura tehottaa ennen kaikkea huumorilla ja leikittelyllä. Painopiste on kielessä ja tyylissä. Retoriikkaa on se, että hän liitepartikkelia -han käyttällä antaa olettaa, että jakaa lukijan kanssa ennakkotietoja. Retoriikkaa on se, miten hän rakentaa aika yksinkertaisia lauseita ja aloittaa usein verbillä. Hän osoittaa tietävänsä kuin tutkija, mutta kirjoittaa kuitenkin kevyesti ja ilmavasti, ei käytä raskasta tiedekieltä.
Mitä asioita tässä tehtävässä olisi pitänyt mainita? Oliko kirjoittajan kertomistapa humorillista? :D eeee
Humoristisuus ja mistä se syntyy on ehdottomasti tässä ihan ydinasioita.
Haittaako jos käsitteli yleisesti kiinnostusta molempien kannalta eikä erikseen jomman kumman? Mainitsin tekstissä aina "Lukijan ja kuulijan mielenkiinnon...." Essi
Viestintäkanavalla on varmasti vaikutusta siihen, mitkä keinot vastaanottajaan tehoavat, mutta monesti ne ovat myös samoja.
Oliko oikein puhua ensisijaisesti tekstin viihdyttävyydestä ja ironiasta sen keinona? Ainakin itseironiaa sirkkajuttu ja kaksimielisyyksien tutkiminen? Ja se, että kielihistoria tavallaan oletettiin kaikkien intohimoksi (viimeinen virke tekstissä)? lakkimulle?
Ensisijaisuudesta en ole ihan varma, mutta oikeilla jäljillä tunnut olevan.
Oliko ruotsi-suomi vastakkainasettelu yksi mielenkiinnon ylläpitämisen keino? 97
Jos ajattelet tekstin kohderyhmää eli vaikkapa meitä suomenkielisiä, niin saattaapa olla, kyllä.
Haittaako jos unohtui käsitellä retorisia keinoja? PikkuG
Tässä tehtävässä ennemminkin tyyli olisi ollut hyvä sateenvarjokäsite.
Kuinka merkittävä virhe on se, että nyt jälkikäteen tajusin etten maininnut omassa tekstissäni kertaakaan, että Heikura käsittelee sanojen alkuperää. Annoin kyllä asianmukaiset lähdetiedot, mutta siirryin suoraan käsittelemään tyyliä ja muuta tehtävänannon mukaista. hups
Et kaiketi pitänyt sanojen alkuperää mielenkiintoa ylläpitävänä aiheena, kun jätit sen mainitsematta, vai kuinka? Ei se tosin paha puute taida olla, jos muuten olet liikkunut tehtävänannon sisällä.
Pilkataanko tekstissä uskovaisia? Abi88
En sanoisi niinkään, sillä pikemminkin Heikura houkuttelee lukija-kuulija puolelleen leikittelemällä meille kaikille tutulla teoksella ja sen kertomuksilla. Siis Raamatulla. Sopinee hänen tekstinsä leikilliseen tyyliin muutenkin?
Oliko tekstissä intertekstuaalisuutta? Entä onko ihan väärin jos kuvaili tekstiä kohosteiseksi ja leikkisäksi? Hämmentynyt
Mainintoja muista teksteistä oli kyllä useitakin, mutta haluaisin tietää, millaisia intetekstuaalisia viittauksia tekstistä löysitkään. Teksti on kyllä tyyliltään kohosteinen, kun sitä vertaa neutraaliin asiatyyliin. Muun muassa (juuri) leikkisyys tekee siitä kohosteisen.
Vastasin, että mielenkiintoa pidetään yllä mm. huumorin keinoilla ja erittelin niitä. Oliko tämä oikein? abi123
Esimerkiksi noin, hyvä.
Kuinka paljon vaikuttaa jos lainausmerkkien käyttö meni väärin vastauksen aloitus kappaleessa? Jaajo
Ei juuri heilauta ketään eikä mitään.
Onko mahdollista yltää hyviin pisteisiin, jos tehtävässä keskittyi pääasiassa Heikuran käyttämään tyyliin yms. Eli jos ei keskittynyt vaikka tekstin koheesioon tai muuhun tällaiseen, niin voiko hyvin perustelluilla vastauksilla saada korkeita pisteitä? A
Tyyli on kyllä ydintä, ja enempää en voi pisteistä sano näkemättä vastaustasi.
Oliko teksti ironinen? Jos oli, pitikö se ottaa huomioon tehtävää tehdessä? Veera
Sensorit löysivät ainakin lempeää itseironiaa. Ilkeilyä eivät niinkään.
Tuleeko ruosinkielisiin kysymyksiin myös vastaus? Finlandssvensk
Me vastaamme nyt vain suomenkielisen kokeen tehtävistä. Mutta abien kannattaisi kyllä ehdottaa Ylelle ruotsinkielisiä Abitreenejä.
(Ruotsinkielisellä puolella on Vetamix, toivottavasti siitä on apua. T. Abitreenien toimitus)
Tehtävänannossa luki tämän olevan alkujuonto mutta ensimmäisen sivun alanurkassa luki että se olisi ote tietokirjasta. Onko tuo 'ote tietokirjasta' oleellinen tieto, sillä teksti itsessään vaikutti hyvin puhekieliseltä eikä tietokirjamaiselta? KT
Katsopa muita vastauksia(kin). Heikuran teksti on alkujaan puheohjelman juonto, mutta se on painettuna julkaistu kirjassa lukemasi muotoisena. Abin on ylipäätään hyvä huomata, että samat tekstit voidaan välittää eri julkaisukanavien kautta näidä digitaalisina ja multimodaalisina aikoina. Esim. uutinen luetaan teeveessä, mutta (melkein) sama teksti löytyy myös kirjoitettuna nettisivuilta. Täytyy nyt kuitenkin sensorina sanoa, että tässä tapauksessa tämä mahdollinen kaksikanavaisuus julkaisuformaatissa asettaa abin kovan haasteen eteen: kumpaa ajatella ensisijaisena julkaisufoorumina? Otamme tämän sensorikokouksessa ja arvioinnissa varmasti huomioon. Luulisin kuitenkin, että Heikuran tyyli on aika lailla omanlaisensa - kenties kanavastakin riippumatta. Abia ja sensoria helpottanee myös, että tehtävänannossa lukee kuulijan tai lukijan mielenkiinto. Pitäisi siis riittää, jos asiaa tarkasteli vain puheohjelman juontona TAI vain otteena tietokirjasta.
Oliko teksti ironista, vaikka tehtävänannossa sanottiin pätkän olevan tietokirjasta? Emma
Tässäpä olikin miettimistä tehtävänantoa laadittaessa. Tekstihän on alkujaan radion puheohjelmasta. Kun tällainen ihan oikeaakin asiantuntijatietoa sisältävä teksti julkaistaan painettuna kirjassa, teos luokitellaan tietokirjaksi. Tapaus osoittaa, että ironia on mahdollinen tyylilaji myös tietokirjallisuudessa. Hyvä pohdinta sinulta muuten - pisteet siitä!
Olisiko intertekstuaalisuuden maininta ollut oleellista? maria
Ehkei.
Kokeessa oli selkeästi virhe, kun tehtävänannossa puhuttiin alkujuonnosta ja aineistojen kuvauksessa tietokirja otteesta. Jos tämän takia vastaaja hämmentyi ja jätti puhumatta esim. tekstilajin ominaispiirteistä menettääkö pisteitä? Uhadonejob
Kokeessa ei ollut virhettä, vaan maailmassa on: sama teksti on julkaistu kahdessa eri julkaisukanavassa - eli ensin radion puheohjelmassa puheltuna ja sitten painettuna tekstinä tietokirjassa. (Katso myös muita vastauksia aiheesta.) Ja voipipa olla, ettei tekstilaji ole päällimmäinen käsite juuri tähän tehtävänantoon vastattaessa. Joten. Ei hätää.
"Haittaako jos ei maininnut että on pakina!? Jos kumminkin huumorin tunnistaa" hj
Ei haittaa, jos humoristisuuden on kuitenkin huomannut mainita.
Miten radiojuonto oli pakina? Tai eikö Heikura kuitenkin pyrkinyt kertomaan suomen kielen alkuperästä ja kielien yhteisestä alkuperästä, muun muassa intertekstuaalisin viittauksin ja moniäänisyyden avulla (Raamattu ja tiede)? Haittaako jos ei nimennyt pakinaksi? Kyseessä oli kuitenkin omasta mielestäni juonto, mikä sisälsi huumoria ja puhekielisyyttä kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Abi
Pakina taitaa olla alkuperältään pakista-verbin johdos. Sehän tarkoittaa: jutella, puhella, haastella, tarinoida. Mutta ei tekstilajin nimeäminen ole tässä tehtävässä keino pitää lukijan tai kuulijan kiinnostusta yllä. Olet siis käsitellyt asiaa aivan oikein.
Perustin vastaukseni huomioihin: Mielenkiinnon ylläpitäjistä tulee päällimmäisenä mieleen nokkela sanoilla leikittely ja sanojen asiayhteyksien epätavallinen yhdistely, sitä kautta huvittavien mielleyhtymien luominen lukijan (ja radio-ohjelman kuuntelijan) mieleen. Toisaalta Heikuralla on mainio tieto ja ymmärrys historiasta, esimerkiksi sanojen etymologiasta. Olinko ytimessä vaiko hakoteillä? Tapio
Nyt tärppäsi! Hienoa.
Miten hyviin pisteisiin voi päästä jos ei ollu läheskään samoja asioita kuin hyvän vastauksen piirteissä, mutta käsittelin tekstin sävyä, kiehtovaa aihetta, sananvalintoja ja muita retorisia keinoja.. Menikö aivan pieleen.
Ei mennyt pieleen. Hyvän vastauksen piirteet antavat yhden yleistävän ja mahdollisen hahmon hyvälle vastaukselle. Kokelaan paperilla se voi todentua hyvinkin eri tavoilla. Ja erinomainen vastaus voi ylittäää hyvän vastauksen piirteet reippastikin. Sensorikokouksessa luemme aitoja esimerkkivastauksia ja muokkamme tarvittaessa hyvän vastauksen piirteitä. Sitten vain siellä kohti loistavaa esseetä!
Miten olisi pitänyt tietää että tehtävässä tulee käyttää argumentaatio analyysin käsitteistöä kun kysymys oli aivan erilailla muotoiltu? Itse käsitän mielenkiinnon luonnin nimenomaan kielen, tyylin ja huumorin keinoina yms enkä argumentaationa. Enkö siis tosiaan voi saada kuin 1-2 pistettä tehtävästä? Hämmentynyt kokelas
Luulen kyllä nyt, että noilla aineksilla pääset parempiin pisteisiin. Katso myös muita vastauksiammme täällä.
Paljonko vaikuttaa jos ei ottanut huomioon että juonto oli tarkoitettu tietylle, asiaatuntevalle kohdeyleisölle? Eebi
Oliko se?
Voiko viitostehtävässä olla mahdollisuuksia 4p, jos ei huomannut tekstin humoristisuutta/pakinamaisuutta? Mainitsin kyllä ironiasta, mutta en muita huumorin keinoja... Abibi
Oij-joi, kyllä humoristisuus taitaa olla tekstin vahvoja ominaisuuksia. En uskalla luvata neljää pistettä, etenkään näkemättä muita vastauksen ansioita.
Tekstin ensimmäisen kappaleen lopussa sanotaan: "Ruotsalaiset ovat siis napanneet 'pojan' suomalaisilta...". Koin tämän olevan vertaus jääkiekkoon, kun Suomi voitti "pojan" vuonna 2011 ja Ruotsi seuraavissa kisoissa 2013. Onko tämän mainitseminen tekstissä hyvä asia? Valtterrrrri
Tuot tässä omintakeisen näkökulman tekstin tulkintaan. Ainakin sinun kohdallasi tuntuu lisänneen tekstiin syvyyttä. Toivottavasti kiinnitit lisäksi huomiota tyyliin ja humoristisuuteen.
Kuinka paljon erilaisia asioita tekstistä piti poimia? Erittelin huumorin keinoja ja kirjoitin siitä, miten kirjoittaja esittää kielen alkuperän tutkimisen hauskana ja elämyksiä tarjoavana toimintana. Mainitsin myös miksi hänen esimerkkinsä olivat innostavia, ja että ne sopivat tekstin tavoitteeseen. Jännittynyt
Tässä on jo monta kiinnostavaa näkökulmaa. Tulee luultavasti kelpo pisteet.
Taisin mennä vähän hakoteille tehtävässä 5. tunnistin kyllä huumorin käytön keinona, mutta sitten kirjoitin vielä uuden tiedon yhdistämisestä vanhaan ja siitä, että kieli oli värikästä tavallisen kuivan asiatekstin sijaan ja että rönsyilevä teksti saattoi jopa auttaa lukijan mielenkiinnon pitämisessä. Taisin jotakin muuta vielä laittaa, mutta tuossa pääkohdat. Onko mahdollista saada tästä pisteitä?? Perustelin kaikki päätelmäni (tai ainakin yritin :D) abi
Hei, kyllä näissäkin näkökulmissa on mahdollisuuksia. Ei mennyt ainakaan täysin metsään. Sehän on tämän kokeen vahvuus, että ei ole monivalintaa vaan saa itse lukea ja itse pohtia ja perustella.
Mitä jos ei maininnut humoristista tyyliä? Mitä tarkoittaa pisteiden suhteen jos muut asiat ovat suht hyvät? Meni ohi
Ks. vastausta yllä.
Oliko oleellista tai välttämätöntä huomata, että kirjoittaja olettaa lukijan tietävän etymologiasta ja olevan kiinnostunut kieliasioista? Abi
Näkisin, että tyylin kohosteisuus ja huumori olivat olennaisempia asioita. Vastauksen monipuolisuus, jäsennys ja perustelut ratkaisevat myös paljon.
Perustin vastaukseni huomioihin: Mielenkiinnon ylläpitäjistä tulee päällimmäisenä mieleen nokkela sanoilla leikittely ja sanojen asiayhteyksien epätavallinen yhdistely, sitä kautta huvittavien mielleyhtymien luominen lukijan (ja radio-ohjelman kuuntelijan) mieleen. Toisaalta Heikuralla on mainio tieto ja ymmärrys historiasta, esimerkiksi sanojen etymologiasta. Olinko ytimessä vaiko hakoteillä? Tapio
Ytimessä olet!
Meninkö vikaan, jos tulkitsin tekstin pitävän mielenkiintoa yllä sisällön kohdalta siten, että siinä sekoittui tieteelliset termit ja arkiset sanonnat? Toisin sanoen siinä lähestyttiin tieteellistä asiaa "kansantajuisesti" huumorin värityksellä? Abi
Tästä lähtee hyvä vastaus. Toivottavasti oli vielä vähän jotakin muutakin.
Hei! Jäin nyt ihmettelemään, sillä 5. tehtävän hyvän vastauksen piirteet olivat aika erilaiset mitä itse omaan vastaukseeni laitoin. Toki kirjoitin humoristisuudesta ja kohosteisuudesta, mutta niiden lisäksi yhtäiläisyyksiä hyvän vastauksen piirteisiin ei juurikaan ollut. Kirjoitin sen sijaan lyhyesti sanottuna esimerkiksi siitä, kuinka sukupuoliin ja yhdyntään liittyvät sanat herättävät huomiota, sekä Heikuran tavasta kommentoida (jopa ironisesti) esim. Raamattua, Jumalaa ja Kalevalaa. Keskityin omassa vastauksessani kuvailemaan miten Heikura saa kerättyä laajan kuuntelijan ryhmän, joiden mielenkiintoa pitää yllä, enkä huomannut, että juonto olisi suunnattu vain kielestä kiinnostuneelle yleisölle, jolla oletetaan olevan jonkin verran ennakkotietoa kielikysymyksistä. Meniköhän nyt sitten ihan päin mäntyä vai voiko pisteitä saada enemmän kuin 1-2, vaikka näkökulma olisi hyvin erilainen kuin hyvän vastauksen piirteissä. Linda
Älä jää ihmettelemään. Kuulostaa siltä, että olet kirjoittanut monipuolisen ja perusetellun vastauksen.
Lähteekö pisteitä, jos eritteli huumorin keinoja ja tekstin tyyliä? Hyvän vastauksen piirteissä oli argumentointikeinoista ja retorisista keinoista. Abitti
Huumori ja tyyli olivat keskeisiä tehtävässä.
Tästä taisikin olla jonkun toisen kysymyksen yhteydessä. Monet tekstit elävät monimuotoista elämää. Heikura on varmaankin aluksi kirjoittanut tekstinsä radiojuonnoksi. Koska ohjelma on suosittu ja valistava, hänen ohjelmiaan julkaistu myös kirjana. Siitä tämä hämmentävä moninaisuus. Ylioppilastutkintolautakunta ei siis ollut kirjaintanut juontoa vaan käytti myös kirjassa julkaistua, radiossa puhuttuna esitettyä tekstiä tehtävässä (vrt. laaja tekstikäsitys).
Tekstissä on joitakin vihjeitä siitä, että lukija oletetaan valistuneeksi (-han-liitepartikkeli, me-pronomini). On Heikuralla samaan aikaan myös valistamis- ja opettamispyrkimystä. En siis sanoisi, että vastauksesi olisi ihan metsään mennyt. Olennaiseksi nousevat nyt perustelut ja vastauksen jäsennys.
Heikuran huumori rakentuu myös sille, että hän samaan aikaan olettaa ikään kuin yhteistä tietoa että myös valistaa. Olet oikeassa siinä, että käyttää kuvaamiasi markkinointikikkoja.
Vastauksen arvioinnissa punnitaan aina ansioita kaikkinensa. Ei ole mitään sellaista giljotiinipisteytystä, että jos jokin tietty asia puuttuu, niin raskaasti rangaistaan. Hyvillä mielin nyt vain eteenpäin.
Oliko teksti alun perin radio-ohjelma vai tietokirjateksti ja mistä se olisi pitänyt päätellä? Kukka
Aluksi radio-ohjelman (ehkä ennakkoon kirjoitettu) juontopuhe, sitten painettu teksti. Mutta ei ole vastauksen kokonaisuudessa kohtalonkysymys.
Mistä olisi pitänyt ymmärtää, että teksti on suunnattu aiheesta kiinnostuneille ihmisille? Liisa
Jonkin toisen vastauksen yhteydessä käsiteltiin jo näitä vihjeitä. Voisi vielä lisätä sen, että Heikura ei selittele kauheasti esimerkiksi sivistyssanoja. Olettaa siis kouluja käyneen vastaanottajan.
Menikä nyt aivan metsään kun kirjoitin paljon sanavalinnosta, monipuolisista lähteistä(muihin teksteihin viittaamiset ja kerronta) ja näkökulmista tehtävässä? Että ne toivat mielenkiintoisuutta tekstiin? Hoo
Ovathan nämäkin niitä seikkoja, joilla mielenkiinto voi toisilla kuulijoilla/lukijoilla herätä.
Painotin 5. tehtävässä kirjailijan käyttämää huumoria ja ironiaa, jotka syntyvät tietokirjamaisen tyylin rikkomisesta. Onko tämä väärä tulkinta? Hyvän vastauksen piirteissä huumori ei niinkään painotu, vaikka monet kaverit olivat sitä mieltä.
P.S. Lähetys-linkkiä painaessa sivu herjaa puuttuvista oikeuksista. Mistä lähetyksen voi katsoa? Anna
Huumori on hyvä!
(Suorat lähetykset alkavat äidinkielen esseekokeen käsittelyllä 14.3. T. Abitreenien toimitus)
Ymmärsin kyllä, että juonto oli humoristisesti kirjoitettu, mutta haittaako jos puhuin siitä ironisena enkä pakinana? Käsittelin myös perustelujen kera sitä, että juonto olisi tarkoitettu kahdenlaisille lukijoille; sellaisille jotka eivät ymmärrä juonnon olevan ironinen ja sellaisille jotka ironisuuden ymmärtävät. Menikö yhtään oikeaan suuntaan? Ironinen
Perustelut ovat ratkaisevat. Kyllähän juonnossa voi ainakin sellaista lempeää itseironiaa kuulla. Mitä muita kohteita ironialla voisi olla? Ehkä vastauksessasi kerrot.
"Mitä jos esitti kritiikkä siitä, että mielenkiinto ei välttämättä pysykään lukijalla loppuun asti? Vai pitikö vain kehua, miten hyvin tässä pidetään kiinostus yllä?
Mielestäni myöskään lukijalla ei tarvitsisi olla ennakkotietoa kielikysymyksistä. Juonto on kuitenkin sen verran arkinen ja tuttavallinen." Kasperi
Ei pitänyt kehua, mutta jos oli vain sitä mieltä, että Heikura ei yritäkään herättää kenenkään mielenkiintoa, niin silloin meni vikaan. Ilmeisesti kuitenkin löysit joitakin keinoja, jotka tunnistit Heikuran yrityksiksi? Tottakai on lupa silti sanoa, että meitsiin ei tehonnut :) No niin, koevastauksessa tietysti yleiskielellä.
Eikö vitostehtävään sovi vastaukseksi esimerkiksi se, että lukijan mielenkiintoa pidetään yllä esim sillä, että jokaisessa kappaleessa tulee esille uusi asia ja uusi näkökulma taikka se,että kursivoitu teksti helpottaa lukemista? Eikö myös pieni satu Raamatusta koukuta kuulijan kuuntelemaan tarinan loppuun? ABI
Nämäkin käyvät kyllä.
Menikö pieleen jos käsittelen myös alkujuonnon sidoskeinoja retoriikan lisäksi? Abi
Ei ymmärtääkseni mennyt pieleen.
Oliko ok, jos käsitteli huumorin keinoja ja tekstin koheesiota mielenkiinnon yläpitämisen näkökulmasta, vai menikö metsään... Epätoivo yllä
Oli, hyvä ratkaisu!
Käyttikö Heikara alkujuonnossaan huumorinkeinoista ironiaa? moimoi
Itseironista tyyliä kyllä.
Tyhmää, kun vitostehtävässä puhutaan pakinasta. Periaatteessa se on täysin kuollut tekstilaji, joten pakinoitsevan tekstin tunnistaminen on täysin liikaa vaadittua!!! Melkein sama kuin pyytäisi äidienkielen opettajaa selittämään Stephen Hawkingin yhtälön musta-aukko teorian kaavojen symboleita. Anteeksi, jos kritisoin liikaa, mutta nyt oli pakko. Mikko S.
Pakinoitsevan tyylin tunnistaminen voisi olla ylioppilaalle kuuluvaa yleissivistystä kyllä, mutta humoristinen ja leikittelevä tai leikkisä tyyli käyvät hyvin myös.
Menettääkö paljon pisteitä jos tehtävässä puhuu vain lukijasta ja ottaa enemmän esille tietokirjan ote kannan? Emilia
Tehtävänannossa lukee tai (ei siis ja), joten joko lukijan tai kuulijan huomioon ottamisen tulisi riittää hyviinkin pisteisiin. Sensorikokous keskustelee tästä periaatteesta varmasti vielä.
Miten olisi pitänyt liittä retoriikka ja argumentaatio mielenkiinnon ylläpitämiseen?? Kuha ihmettelen
No, retoriset keinot ovat toki kielellisen vaikuttamisen keinoja ja tehtävässähän kysyttiin sitä, miten kirjoittaja pitää kuulijan tai lukijan mielenkiintoa yllä. Retoriset valinnat varmasti vaikuttavat siihen, mutta asiaa voi käsitellä myös muilla käsittein kuin poimimalla yksittäisiä retorisia keinoja. Argumentaatio taas liittyy mm. perustelemisen tapaan ja perusteluiden uskottavuuteen. Heikura esittää väittämiä, perustelee niiitä, ennakoi mahdollisia vastaväitteitä jne. Hänellä on esimerkiksi kiintoisa tapa asettaa vastakkain arkihavaintoja ja asiantuntija- tai tutkimustietoa. Argumentaatioanalyysillä siis voisi lähestyä tehtävänantoa. Itse tuntisin silti suurinta houkutusta tarkastella tekstin tyyliä ja sisältövalintoja. Joidenkin mielestä ne taas ovat aina myös retorisia valintoja... Kokelaille sanoisin: hyvään tulokseen voi päästä eri teitä.
Miten pisteitä lähtee, jos argumentointia ja retotriikkaa ei maininnut? joku
Mahdotonta vastata noin esitettyyn kysymykseen. Ilman noiden mainintaakin tästä tehtävästä voi kyllä saada hyviäkin pisteitä mm. osuvien tyylillisten ja sisällöllisten valintojen erittelyllä.
Onko reilua, että viimeisessä tekstissä, jonka mainitaan olevan alkujuonto radio-ohjelmaan, pitäisi lukiolaisen tunnistaa sen olevan pakinamainen, kun pakinat ovat periaatteessa kuollut tekstilaji tai ainakin kuoleva? Johannes
Saattapa olla, ettei pakina-tekstilajin maininta ole tässä ratkaisevaa, vaikka olisikin hyvin kuvaavaa. Humoristisuuden tunnistaminen sen sijaan on.
Kysymyksessä tuli kertoa keinoja, jotka pitää lukijan/kuulijan mielenkiinnon yllä. Hyvässä vastauksessa tuli ytl:n mukaan eritellä huumorin keinoja. Onko aivan väärin kun pohdin mielenkiinnon pysyvän monipuolisten ja arkipäiväisten esimerkkejen vuoksi, sekä vetoamalla raamattuun ja tutkimuksiin? Tuota…
Huumori on yksi keino, mutta ehdottomasti myös tuo sinun mainitsemasi arkipäiväisten, tuttujen juttujen esiintuonti - ja huomaa: edelleen niiden asiantunteva lingvistinen ja historiallinen tarkastelu.
Saako pisteitä jos mainitsi retorisia keinoja esimerkiksi sanovalinnat? Tuleeko pisteitä jos eteni vastauksessa samassa järjestykseesä kuin juonto eteni? esim alkuun heretää mielen kiinnon yllättävä asia, että ruotsalaiset ovat ottaneet sanon pojke suomesta ei toisinpäin. Tuleeko pisteitä siitä,että muihin teoksiin viittaaminen ja historian kertominen lisäävät uskottavuutta ja näin mielenkiintoa? hukassa
Tunnistan sinun käsitelleen ainakin sisältöseikkoja ja kieltä. Kyllä niistä joitakin pisteitä saa, mutta se, kuinka paljon, riippuu siitä, miten olet asiasi esittänyt ja väittämäsi perustellut - ja miten yhteys tehtävänantoon toteutuu.
En maininnut mitään tekstin kohderyhmästä, pystynkö saamaan neljää pistettä enempää? :(
Toivottavasti mukana on edes joitain implisiittisiä oletuksia siitä, kenen mielenkiintoa teksti tavoittelee.
Menettikö mahdollisuuden hyviin pisteisiin jos ei huomannut mainita sitä, että kohderyhmän oletettiin tietävän jotain sukukielistä ja etymologiasta? Tai että ei käsitellyt kohderyhmää oikeastaan lainkaan, vaan keskittyi muihin retorisiin keinoihin ja huumorin vaikutukseen sisällössä. Sabi
Peli ei ole tuolla menetetty.
voiko tehtävään laittaa sen olevan mm. humoristinen ja leikkisä ja täten mielenkiintoa ylläpitävä ja onko oikein jos nostaa esille esim. sen, että lukija voi joissain teksin kohdissa mm.samaistua teksiin ja siten pitää mielenkiinnon yllä? :)
Komppaan kaikkea, kyllä.
Tulkitsin että tehtävä 5 olisi ollut ns. pohdi- tehtävä, mutta näköjään olisikin pitänyt analysoida argumentaatiota ja huumorin keinoja. Analysoin kyllä kieltä, sävyä, tyyliä ja rakennetta, minkä lisäksi mainitsin esim. esimerkit, yksinkertaistamisen ja huumorin. Millaisiin pisteisiin on mahdollisuus? Max
Pitäisin sinun ratkaisuasi ihan yhtä hyvin toimivana. Etäältä katsoen hyvätkin pisteet ovat yhä mahdollisia, jos vastausteksti on hyvin jäsennetty ja perustellen kirjoitettu. Silti jättäisin ns. pohdi-tehtävät esseekokeen puolelle. Tämä on enemmänkin juuri analysointitehtävä: tehtävä, jossa tarkastellaan tekstin tyyliä ja sisältöä suhteessa lukijan tai kuulijan milenkiinnon ylläpitämiseen.
En tajua millä tavalla teksti olisi suunnattu asiantuntijoille? Mielestäni tekstiä ymmärtää maallikkokin koska termistö on yksinkertaista? Improbatur
Hm. Olisin kyllä osin samaa mieltä, sillä Heikura saa asiantuntijatiedonkin kuulostamaan ymmärrettävältä. Mutta toisaalta voi olla helpompaa jo ko. aihe- tai sisältövalinnalla vetää puoleensa kielestä kiinnostunutta, harrastunutta yleisöä kuin jokamiestä tai -naista. Heikuran esiin nostamat esimerkit (esim. panna-verbin kaksimielisyys) ovat niin arkipäiväisiä ja tuttuja, että juuri ne voivat houkuttaa maallikonkin kuuntelemaan juttua sanojen etymologioista.Tässäkin kohtaa tekee mieli kommentoida, että yleensä vastauksen kokonaisuus ja perustelut ratkaisevat, ei niinkään jokin yksittäinen sisältökohta, etenkin jos siitä voidaan esittää erisuuntaisia perusteluita.
Hei! Jäin nyt ihmettelemään, sillä 5. tehtävän hyvän vastauksen piirteet olivat aika erilaiset mitä itse omaan vastaukseeni laitoin. Toki kirjoitin humoristisuudesta ja kohosteisuudesta, mutta niiden lisäksi yhtäiläisyyksiä hyvän vastauksen piirteisiin ei juurikaan ollut. Kirjoitin sen sijaan lyhyesti sanottuna esimerkiksi siitä, kuinka sukupuoliin ja yhdyntään liittyvät sanat herättävät huomiota, sekä Heikuran tavasta kommentoida (jopa ironisesti) esim. Raamattua, Jumalaa ja Kalevalaa. Keskityin omassa vastauksessani kuvailemaan miten Heikura saa kerättyä laajan kuuntelijan ryhmän, joiden mielenkiintoa pitää yllä, enkä huomannut, että juonto olisi suunnattu vain kielestä kiinnostuneelle yleisölle, jolla oletetaan olevan jonkin verran ennakkotietoa kielikysymyksistä. Meniköhän nyt sitten ihan päin mäntyä vai voiko pisteitä saada enemmän kuin 1-2, vaikka näkökulma olisi hyvin erilainen kuin hyvän vastauksen piirteissä. Linda
Olet siis tarkastellut sisältövalintoja, huumoria, tyylin kohosteisuutta ja jollain tavoin yleisösuhdettakin. Jos vastaus on hyvin jäsennetty ja perusteltu, kyllä pisteet voivat olla mielestäni enemmän kuin kaksi.
