Hyppää pääsisältöön

Allahin nimeen – kolme muslimia kertoo elämästään Suomessa

Juha Portaankorvan ohjelmassa Allahin nimeen imaami, somalinuori ja muslimiksi kääntynyt suomalaisnainen kertovat, millaista on olla muslimi vuoden 1998 Suomessa.

Lukion toisella luokalla opiskeleva somalialainen Mohamud Musse painaa McDonald’s -pikaruokalan lippalakin päähänsä. Hän kertoo tulleensa Suomeen suuren perheensä kanssa vuonna 1993.

”Kaikista tärkein asia on mun mielestä elämässä rauha. Sen takia me tulimme Suomeen”, Musse sanoo.

Suomessa hänen ei tarvitse pelätä, että joku tulisi tappamaan hänet tai että vieressä räjähtäisi pommi. Ennakkoluuloja Musse kertoo kohdanneensa jonkin verran, mutta hän myös uskoo, että ne loppuvat joskus.

Uskonto määrää mut pukeutumaan näin, mutta jos mä en ole siihen valmis, sitten mä en pukeudu näin.― Isra Lehtinen

Musse sanoo, että muslimit haluaisivat säilyttää oman kulttuurinsa ja uskonsa ilman että he länsimaistuisivat liikaa. Rauhallinen yhteiselo suomalaisten kanssa muodostuisi toisten tapojen, kulttuurien ja uskontojen kunnioituksesta.

”Moskeija on tärkeä asia mulle, että mä saan säilyttää mun oman identiteetin, koska ennen kuin mä olen Musse, tai mies tai somali, mä olen muslimi.”

Lukiolainen Mohamud Musse ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen
Lukiolainen Mohamud Musse Lukiolainen Mohamud Musse ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,muslimit,islam,uskonnot
Islamilaisen lehden päätoimittaja Isra Lehtinen ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen
Päätoimittaja Isra Lehtinen Islamilaisen lehden päätoimittaja Isra Lehtinen ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,muslimit,islam
Imaami Khodr Chedad ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen
Imaami Khodr Chehab Imaami Khodr Chedad ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,islam,muslimit,imaamit,Silminnäkijä (tv)

Islamilaisen lehden päätoimittaja Isra Lehtinen kääntyi muslimiksi kuusi vuotta ennen ohjelman tekoa. Hän kertoo, että prosessi kesti kaikkiaan vuoden. Uskontunnustuksen tehtyään Lehtiselle kihosivat onnen kyyneleet silmiin.

”Sillä hetkellä saa kaikki entiset synnit anteeksi, on puhdas kuin vauva, joka ei ole tehnyt syntiä.”

Kuten monet muut musliminaiset, Lehtinen käyttää hiukset peittävää huivia.

”Uskonto määrää mut pukeutumaan näin, mutta jos mä en ole siihen valmis, sitten mä en pukeudu näin”, Lehtinen sanoo. Hänen mukaansa huiviin sonnustautuminen lähtee aina naisen omasta valinnasta.

Lehtisen mielestä muslimiksi kääntyminen ei merkitse suomalaisen kulttuurin hylkäämistä, hän vain elää hieman eri tavalla kuin ennen. Ero näkyy esimerkiksi lääkärissä, jossa hänellä voi olla nykyään vain naislääkäri.

Lehtistä harmittaa, että Suomessa muslimeista elää hyvin mustavalkoinen kuva, jota tiedotusvälineet omalta osaltaan vahvistavat. Lehtinen itse ajattelee, että voi pienen vähemmistön jäsenenä rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Suomessa ei kuitenkaan ole hänen mukaansa totuttu muslimeihin. Ei, vaikka Suomen ensimmäiset muslimit, tataarit, tulivat Suomeen jo 1800-luvun lopulla. Vuonna 1925 tataarit perustivat Suomen Islam-seurakunnan, jonka valtio tunnusti virallisesti. Suomi oli jopa 50 vuoden ajan ainoa länsimaa, joka tunnusti virallisesti islamilaisen yhteisön.

Minä matkustan joskus arabimaihin. Viikon–kymmenen päivän jälkeen minä kaipaan Suomeen.― Khodr Chehab

Imaami Khodr Chehab tuli Libanonista Suomeen pakolaisena vuonna 1987. Ekonomin tutkinnon kotimaassaan suorittanut Chehab kertoo ohjelmassa tehneensä Suomessa töitä niin siivojana, ravintolan omistajana kuin kirjastossakin. Ohjelman aikaan 1998 hän toimi islamin opettajana ja imaamina.

Chehab kokee olevansa suomalainen, hänen lapsensakin on syntynyt Suomessa. Pois muuttaminen olisi vaikeaa.

”Minä matkustan joskus arabimaihin. Viikon–kymmenen päivän jälkeen minä kaipaan Suomeen”, hän sanoo.

Chehab istuu koneella kirjoittamassa, kun uutisissa kerrotaan pommi-iskuista Algeriassa. Hänen mukaansa yksikään muslimi ei hyväksy sitä, mitä Algeriassa tapahtuu. Kuitenkin häntä pelottaa, että ennakkoluulot vahvistuvat Suomessa.

Imaami puhuu koraanin tulkinnasta ja siitä, kuinka helppoa on kääntää koraanin sanoja toiselle merkitykselle. Arabiaksi sanat ovat kuitenkin selviä. Esimerkkinä hän käyttää pyhää sotaa, jihadia. Se on hänen mukaansa puolustussota, ei hyökkäyssota. Pyhä sota antaa muslimivaltioille oikeuden puolustaa muslimeita, jotka asuvat vähemmistöinä muissa maissa.

Chehabilla on näkemys myös siitä, ovatko muslimit fundamentalisteja.

”Jos rukoilen omat rukoukseni, paastoan oman Ramadanini, maksan minun almujani, olen mennyt Mekkaan hajjiin pari kertaa, jos tämä on fundamentalismia, niin kyllä – kaikki muslimit ovat fundamentalisteja.”

Ohjelman aikaan vuonna 1998 Suomessa oli noin 20 000 muslimia. Silloin arvioitiin, että kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2008 muslimeita olisi jo 50 000. Arviot eivät aivan toteutuneet: vuonna 2010 muslimeita oli noin 40 000. Muslimien tarkan määrän arvioiminen on vaikeaa, sillä Suomessa tilastoidaan vain uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat. Arviolta vain noin 10–15 prosenttia muslimeista kuuluisi johonkin yhdyskuntaan.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.