Hyppää pääsisältöön

Allahin nimeen – kolme muslimia kertoo elämästään Suomessa

Juha Portaankorvan ohjelmassa Allahin nimeen imaami, somalinuori ja muslimiksi kääntynyt suomalaisnainen kertovat, millaista on olla muslimi vuoden 1998 Suomessa.

Lukion toisella luokalla opiskeleva somalialainen Mohamud Musse painaa McDonald’s -pikaruokalan lippalakin päähänsä. Hän kertoo tulleensa Suomeen suuren perheensä kanssa vuonna 1993.

”Kaikista tärkein asia on mun mielestä elämässä rauha. Sen takia me tulimme Suomeen”, Musse sanoo.

Suomessa hänen ei tarvitse pelätä, että joku tulisi tappamaan hänet tai että vieressä räjähtäisi pommi. Ennakkoluuloja Musse kertoo kohdanneensa jonkin verran, mutta hän myös uskoo, että ne loppuvat joskus.

Uskonto määrää mut pukeutumaan näin, mutta jos mä en ole siihen valmis, sitten mä en pukeudu näin.― Isra Lehtinen

Musse sanoo, että muslimit haluaisivat säilyttää oman kulttuurinsa ja uskonsa ilman että he länsimaistuisivat liikaa. Rauhallinen yhteiselo suomalaisten kanssa muodostuisi toisten tapojen, kulttuurien ja uskontojen kunnioituksesta.

”Moskeija on tärkeä asia mulle, että mä saan säilyttää mun oman identiteetin, koska ennen kuin mä olen Musse, tai mies tai somali, mä olen muslimi.”

Lukiolainen Mohamud Musse ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen
Lukiolainen Mohamud Musse Lukiolainen Mohamud Musse ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,muslimit,islam,uskonnot
Islamilaisen lehden päätoimittaja Isra Lehtinen ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen
Päätoimittaja Isra Lehtinen Islamilaisen lehden päätoimittaja Isra Lehtinen ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,muslimit,islam
Imaami Khodr Chedad ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen
Imaami Khodr Chehab Imaami Khodr Chedad ohjelmassa Silminnäkijä: Allahin nimeen Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,islam,muslimit,imaamit,Silminnäkijä (tv)

Islamilaisen lehden päätoimittaja Isra Lehtinen kääntyi muslimiksi kuusi vuotta ennen ohjelman tekoa. Hän kertoo, että prosessi kesti kaikkiaan vuoden. Uskontunnustuksen tehtyään Lehtiselle kihosivat onnen kyyneleet silmiin.

”Sillä hetkellä saa kaikki entiset synnit anteeksi, on puhdas kuin vauva, joka ei ole tehnyt syntiä.”

Kuten monet muut musliminaiset, Lehtinen käyttää hiukset peittävää huivia.

”Uskonto määrää mut pukeutumaan näin, mutta jos mä en ole siihen valmis, sitten mä en pukeudu näin”, Lehtinen sanoo. Hänen mukaansa huiviin sonnustautuminen lähtee aina naisen omasta valinnasta.

Lehtisen mielestä muslimiksi kääntyminen ei merkitse suomalaisen kulttuurin hylkäämistä, hän vain elää hieman eri tavalla kuin ennen. Ero näkyy esimerkiksi lääkärissä, jossa hänellä voi olla nykyään vain naislääkäri.

Lehtistä harmittaa, että Suomessa muslimeista elää hyvin mustavalkoinen kuva, jota tiedotusvälineet omalta osaltaan vahvistavat. Lehtinen itse ajattelee, että voi pienen vähemmistön jäsenenä rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Suomessa ei kuitenkaan ole hänen mukaansa totuttu muslimeihin. Ei, vaikka Suomen ensimmäiset muslimit, tataarit, tulivat Suomeen jo 1800-luvun lopulla. Vuonna 1925 tataarit perustivat Suomen Islam-seurakunnan, jonka valtio tunnusti virallisesti. Suomi oli jopa 50 vuoden ajan ainoa länsimaa, joka tunnusti virallisesti islamilaisen yhteisön.

Minä matkustan joskus arabimaihin. Viikon–kymmenen päivän jälkeen minä kaipaan Suomeen.― Khodr Chehab

Imaami Khodr Chehab tuli Libanonista Suomeen pakolaisena vuonna 1987. Ekonomin tutkinnon kotimaassaan suorittanut Chehab kertoo ohjelmassa tehneensä Suomessa töitä niin siivojana, ravintolan omistajana kuin kirjastossakin. Ohjelman aikaan 1998 hän toimi islamin opettajana ja imaamina.

Chehab kokee olevansa suomalainen, hänen lapsensakin on syntynyt Suomessa. Pois muuttaminen olisi vaikeaa.

”Minä matkustan joskus arabimaihin. Viikon–kymmenen päivän jälkeen minä kaipaan Suomeen”, hän sanoo.

Chehab istuu koneella kirjoittamassa, kun uutisissa kerrotaan pommi-iskuista Algeriassa. Hänen mukaansa yksikään muslimi ei hyväksy sitä, mitä Algeriassa tapahtuu. Kuitenkin häntä pelottaa, että ennakkoluulot vahvistuvat Suomessa.

Imaami puhuu koraanin tulkinnasta ja siitä, kuinka helppoa on kääntää koraanin sanoja toiselle merkitykselle. Arabiaksi sanat ovat kuitenkin selviä. Esimerkkinä hän käyttää pyhää sotaa, jihadia. Se on hänen mukaansa puolustussota, ei hyökkäyssota. Pyhä sota antaa muslimivaltioille oikeuden puolustaa muslimeita, jotka asuvat vähemmistöinä muissa maissa.

Chehabilla on näkemys myös siitä, ovatko muslimit fundamentalisteja.

”Jos rukoilen omat rukoukseni, paastoan oman Ramadanini, maksan minun almujani, olen mennyt Mekkaan hajjiin pari kertaa, jos tämä on fundamentalismia, niin kyllä – kaikki muslimit ovat fundamentalisteja.”

Ohjelman aikaan vuonna 1998 Suomessa oli noin 20 000 muslimia. Silloin arvioitiin, että kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2008 muslimeita olisi jo 50 000. Arviot eivät aivan toteutuneet: vuonna 2010 muslimeita oli noin 40 000. Muslimien tarkan määrän arvioiminen on vaikeaa, sillä Suomessa tilastoidaan vain uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat. Arviolta vain noin 10–15 prosenttia muslimeista kuuluisi johonkin yhdyskuntaan.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto