Hyppää pääsisältöön

Kamarisellisti luo soololevyllään omintakeisia tulkintoja ja uutta

Elääkö klassinen musiikkikulttuuri yhä luovaa vaihetta? Kyllä elää, kiitos sellaisten taiteilijoiden kuin on Bremenin saksalaisen kamariorkesterin sellisti Stephan Schrader! Hän luo soololevyllään elektroniikan avustamana yhden miehen bändinä vaikuttavia kappaleita, milloin improvisoiden, milloin olemassa olevaa sovittaen. Ja mikä parasta, punainen lanka ei katoa, ja kokonaisuuden dramaattinen kaarros säilyy ehyenä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Uutta luovan nykymusiikin luovuutta en menisi kyseenalaistamaan, mutta avantgarde on elänyt pitkään klassisen musiikin marginaalissa. Minä kyselen nyt luovuuden perään konserttimusiikin mainstreamissa, siellä, missä soi Bach, Beethoven, Brahms ja vaikkapa Sibelius.

Suurin osa siitä musiikista, jota konserttisaleissa klassisena soitetaan, syntyi aikanaan hyvinkin luovassa kulttuurissa. Muusikot eivät olleet—ainakaan menestyvät ammattimuusikot—pelkästään soittokoneita, vaan he olivat säveltäjiä, improvisoijia ja siten luovia muusikoita. Parhaista luovista muusikoista tuli bacheja, beethovenia ja brahmseja. Vasta 1900-luvulla, ehkäpä Ensimmäisen maailmansodan myötä, luova muusikko katosi konserttisaleista.

Tässä ajassa, 2010-luvulla luova muusikko on tekemässä paluuta. Nigel Kennedyltä tuli viime vuonna levyllinen Antonio Vivaldin Neljää vuodenaikaa omilla rock-henkisillä sovituksilla sähkökitaroineen ja pophenkisillä improvisoiduilla välisoitoilla. Olkoonkin, ettei Nigelin tyyli ole samanlainen kuin Antonionin kolmesataa vuotta aiemmin, luova ote on kumpaisellakin, ja siten lopputulos on niin autenttinen kuin mikään nyt ylipäätään voi olla. Meillä on Pekka Kuusisto, ja itse asiassa monia muitakin muusikoita, jotka ovat paitsi erinomaisia klassisia soittajia, myös luovat itse musiikkia.

Ilmiö on kansainvälinen, ja siitä osoituksena tuumasin ottaa Uudet levyt -ohjelmaan Bremenin saksalaisen kamariorkesterin sellistin Stephan Schraderin soololevyn Cello Loop—Ein Cello Klingt wie ein Orchester.

Loopeilla, miksereillä, efekteillä, pedaaleilla ja muulla elektroniikalla soolokeikka heittävä sellisti ei enää nykyisin ole outolintu. Vaatii kuitenkin jonkin verran pokkaa tehdä kokonainen levyllinen soolona, siitä huolimatta että keikoilla setit epäilemättä ovat hauskoja… Olennaisin kysymys on, viihtyykö kuuntelija Stephan Schraderin äänilevyn seurassa olohuoneessaan.

Ja onko lopputulos musiikillisesti niin kiinnostava, että sen voi nostaa samaan seuraan Bachin, Beethovenin ja Brahmsin kanssa?

Schrader soittaa itsensä kanssa luuppina myös klassista, kuten Domenico Gabriellin Kaanonin, sävellyksiä, katkelmia ja melodioita Brahmsilta, Bachilta, Gershwiniltä ja Morriconelta. Hän ajelehtii ja hypähtelee tyylillisesti renessanssista progerockiin, bachin pohjalta syntyneestä ambientelektrosta Mamboon.

Se, mikä minuun tekee vaikutuksen Stephan Schraderin kappaleissa—sillä kappaleita nämä sovitukset ja improvisaatiot ovat—on se, että teknologia ja elektroniikka pysyvät koko ajan musiikilliselle keksinnälle alisteisina. Schrader ei lillu elektroniikan vietävänä kuin jonkin ohikiitävän hetken, vanhanaikaiset musiikilliset hyveet pitävät hänet pinnalla.

Tyylillisesti Schrader on omimmillaan ns. klassisen musiikin parissa, siitä huolimatta, että tuntee myös kevyen musiikin klassikoita ja tyylejä. Hän on hieman kuin sellon Iiro Rantala, paitsi että Schrader on alkuperältään klasari, ei jatsari. Keksintä ja mielikuvitus ovat samalla tasolla, svengissä sellistillä on ehkä eniten kirittävää!

“Cello Loop”. - Stephan Schraderin sovituksia, sävellyksiä ja improvisaatioita sellolle sekä elektroniikalle. (Blacklisted records, BCD 080901-17)

Kuuntele Uudet levyt 12.2.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.