Jenni Stammeier
Yle
Nykytaide on usein niin abstraktia, että on vaikeuksia ymmärtää, mitä taiteilija haluaa sanoa. Miten erottaa hyvä taide huonosta? Tämäkö taidetta? -kirjan kirjoittanut Helena Sederholm ja taidehistorioitsija Tuija Peltomaa kertovat, mikä tekee teoksesta hyvää taidetta.
- Hyvässä teoksessa taiteellinen ajattelu ja käden taito ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Taitelija voi tehdä kömpelöltäkin näyttävän teoksen, mutta tietoisesti. Esimerkiksi Lastensairaalaan hankittu Veikko Hirvimäen Kalajuttuja –työ näyttää kenties kömpelöltä, mutta se on tietoinen taiteellinen ratkaisu, sanoo Aalto-Yliopiston professori Sederholm.
- Kaikkihan me osaamme luoda. Myös puhuttelevaa, kaunista ja rumaa. Mutta hyvässä taiteessa on vielä jokin erityislaatuisuus, kuten kieli- ja kulttuurirajat ylittävä herkkyys, pohtii taidehistorioitsija Peltomaa.
- Nykytaiteesta saa paljon irti, jos sitä käy kokemassa usein. Ennen kuin taideteoksesta voi sanoa mitään, on koettava se paikan päällä. Ei riitä, että katsoo lehdestä kuvat ja hikeentyy, mihin ne rahat oikein menee, sanoo Sederholm.
Mikä tekee taiteesta taidetta?
- Olisi tylsää, että jos olisi selkeästi "taidetta" ja "ei-taidetta", eikä taiteen määritelmästä voisi ollenkaan keskustella. Kiinnostavaa on juuri se, että herättävät eriäviä tunteita ja mielipiteitä, Sederholm sanoo.
Onko taviksen tekemä räsymatto taidetta?
- Kun räsymatto on ”taviksen” kotona ja käyttöesineenä, se ei vielä ole taidetta. Taide tehdään yleisölle. Mutta jos ei-taiteilijan räsymatto tuodaan näyttelyyn ja taideyhteyteen, siitä voi tulla taidetta, koska se on taidekontekstissa, sanoo professori Helena Sederholm Aalto- Yliopistosta.
-Jos räsymatto tuodaan galleriaan vain räsymattona, katsoja katsoo sitä mattona. Mutta jos ”tavis” tuo käyttöesineeseen jotain muita merkityksiä, se muuttuu taiteeksi. Hyvänä esimerkkinä ITE-taide, jossa arkiset esineet saavat uuden elämän ja sisällön, jatkaa taidehistorioitsija Tuija Peltomaa.
Onko rannalta löytynyt kivi taidetta, jos taiteilija löytää sen ja tuo galleriaan?
- Ei edes oikein riitä, että on taiteilija, että luonnonkivi sellaisenaan muuttuisi taiteeksi. Kivelle on annettava jokin merkitys, sanoo Sederholm.
- Esimerkiksi Antti Laitinen toi Venetsian Biennaleen kolme eri kiveä. Niiden nimet olivat ’’Kivi, jota kaivoin seitsemän minuuttia’’, ’’Kivi, kaivoin seitsemän tuntia’’ ja ’’Kivi, jota kaivoin seitsemän päivää’’. Taiteilijan taiteellinen ajattelu toi luonnosta löytyneisiin kiviin uuden ulottuvuuden: kivet olivat dokumentteja performanssista.
- Eihän taitelija Kaarina Kaikkonenkaan vain tuo paitoja, ja kerro, että nämä ovat paitoja, vaan paitojen käyttämisessä on aina jokin idea taustalla. Yksittäinen paita ei vielä ole paitana taidetta, sanoo Peltomaa.
Onko harrastekurssilla tehty keramiikkaveistos taidetta?
- Olennaista on kysymys, näkeekö tekijä itse harrasteena tekemänsä veistoksen merkityksellisenä, ja haluaako hän kutsua sitä taiteeksi. Jos haluaa, niin sitten katsoja voi pohtia, onko se merkityksellistä taidetta, sanoo Sederholm.
- Jos aktiivisellakaan harrastelijalla ei ole kanttia tuoda töitään esille arvioitavaksi, hän ei saavuta taiteilijan statusta. Taiteen kentälle päästäkseen on oltava valmis kohtaamaan yleisönsä. Siitä sitten voidaan keskustella ja arvioida, että onko taiteilijalla hyviä vai huonoja töitä, Peltomaa sanoo.
- Taiteilijuuteen liittyy valmius asettaa itsensä alttiiksi yleisön reaktioille, pilkalle ja ylistykselle. Se on iso askel, jota harrastajan on vaikea ottaa, sanoo Peltomaa.
Ainoastaan taiteilija ei esitä luovaa tekoa. Katsoja liittää taideteoksen ulkoiseen maailmaan avaamalla ja tulkitsemalla sen sisäisiä ominaisuuksia lisäten näin panoksensa luovaan toimintaan.
Tunnistaako tavisten työt taiteilijoiden teosten seasta?
KulttuuriCocktail kävi Kuvataideakatemian näyttelyssä, jossa esillä ovat sekä taiteilijoiden että toimistotyöntekijöiden teoksia.
Tunnistiko näyttelyn ideoinut Villu Jaanisoo itsekään, mikä on taviksen ja mikä on taiteilijan työ? Lue lisää tästä.
Lisätty linkkejä ja kuvia 12.2. klo 15:32
