Hyppää pääsisältöön

Miten hyvin kypärä suojaa tositoimissa? Akuutin toimittaja Mikko Penttilä testaa

Akuutin toimittaja Mikko Penttilä
Akuutin toimittaja Mikko Penttilä Kuva: Yle, Akuutti toimittaja mikko penttilä

Paljon luistelemassa käyvä Akuutin katsoja on kiinnittänyt huomionsa siihen, että monet lapset luistelevat ilman kypärää. Aivan pienillä kypärä usein on, mutta vähän vanhemmilla se turhan helposti jää kotiin. Ja aikuisilla taas on hyvin harvoin minkäänlaisia suojavälineitä. Tämä on harmi, sillä päähän kohdistuva isku saattaa saada aikaan melkoisia vaurioita, jopa kohtalokkaita. Toisaalta monet vammat olisivat kokonaan tai osittain vältettävissä hyvin yksinkertaislla keinolla – käyttämällä kypärää.

Havainnollistaakseen kypärän tuomaa suojaa, Akuutin testiryhmä päätti järjestää pienen kokeen. Tällä kertaa koehenkilöksi valittiin vesimeloni, jonka tehtävänä oli iskeytyä jäähän eri korkeuksilta, simuloiden eripituisten luistelijoiden kaatumiskorkeutta. Testikäytössä oli tavallinen lasten kypärä, joka säädettiin hedelmän mittojen mukaan.

Vesimeloni laitetaan jääkiekkokypärän sisälle.
Vesimeloni suojataan kypärällä ennen pudotusta. Vesimeloni laitetaan jääkiekkokypärän sisälle. Kuva: Yle, Akuutti vesimeloni jaakiekkokyparassa
Ensimmäinen pudotus tapahtui noin 135 senttimetrin korkeudelta. Vesimeloni poukkoili muutaman kerran jäähän kolahdettuaan, mutta säilyi virheettömänä.

Seuraavaksi korkeus nostettiin 155 senttimetriin. Tällä kertaa hedelmä kimpoili varsin rajusti, ja kypärä jopa irtosi asiaankuuluvasta kiinnityksestä huolimatta. Silti suojavälineen voi katsoa toimineen mainiosti: vesimelonissa ei edelleenkään ollut havaittavissa minkäänlaisia vaurioita.

Kolmas pudotuskorkeus oli noin 195 senttimetriä. Pudotus oli edellistä hallitumpi siinä mielessä, että kypärä pysyi koko ajan paikoillaan hedelmän ympärillä. Lähes kahden metrin korkeus teki kuitenkin tehävänsä. Vesimelonin pinnassa tuntui noin 3X3 senttmetrin kokoinen pehmennyt alue. Hedelmä oli kuitenkin ehjä, eikä esimerkiksi minkäänlaisia vuotoja esiintynyt.

Vesimeloni kohotettiin uudelleen noin 195 senttimetrin korkeuteen ja päästettiin vapaasti putoamaan jäähän. Tulos oli pysäyttävä. Hedelmä ei poukkoillut tai kimpoillut, vaan läsähti jäähän ja jäi niille sijoilleen.

Lopuksi testiryhmä halusi tutkia iskun vaikutusta suojaamattomaan kohteeseen. Vesimeloni kohotettiin uudelleen noin 195 senttimetrin korkeuteen ja päästettiin vapaasti putoamaan jäähän. Tulos oli pysäyttävä. Hedelmä ei poukkoillut tai kimpoillut, vaan läsähti jäähän ja jäi niille sijoilleen. Törmäyksen vaikutuksesta useita kappaleita hedelmälihaa ja -nestettä purskahti yli metrin säteelle vaurioituneesta kohteesta. Tarkemmassa tarkastelussa kävi ilmi, että vesimeloniin oli repeytynyt ristin muotoinen repeämä ja sisärakenteet olivat kauttaaltaan tuhoutuneet. Tämän perusteella voitaneen katsoa, että kypärä vähentää merkittävästi päähän kohdistuvan iskun aiheuttamia vaurioita.

Rikkoutunut vesimeloni jään pinnalla
Vesimeloni ei kestänyt pudotusta ilman kypärää. Rikkoutunut vesimeloni jään pinnalla Kuva: Yle, Akuutti rikkoutunut vesimeloni
Aivotärähdys on nimensä mukaisesti tilanne, jossa päähän kohdistunut isku saa aivot heilahtamaan pääkallon sisällä, ja aivojen toiminta häiriintyy.

Mitä päässä sitten tapahtuu, jos siihen sattuu jonkinlainen isku?

Aivotärähdys on nimensä mukaisesti tilanne, jossa päähän kohdistunut isku saa aivot heilahtamaan pääkallon sisällä, ja aivojen toiminta häiriintyy. Vaikka kuvantamisella havattavia muutoksia ei aivoissa näkyisikään, voi toimintahäiriöstä olla monenkirjavia seurauksia lievästä huimauksesta tajuttomuuteen.

Astetta vakavampi tila on aivovaurio, joka usein myös näkyy esimerkiksi magneettikuvassa. Oireet voivat olla niin ikään monenlaisia, esimerkiksi tasapainon ja motoriikan ongelmia, muistinmenetyksiä ja sekavuutta.

Tärskyn saaneen tilaa on seurattava ja aina otettava yhteys lääkäriin.

Tärkeää on, että vaikkapa jääkiekossa aivotärähdyksen saanut ei jatka peliä; pelaajaa ei siis saa päästää takaisin kentälle, vaikka hän itse kokisikin olevansa täysin kunnossa. Tärskyn saaneen tilaa on seurattava ja aina otettava yhteys lääkäriin.

Kuntoutuminen tapahtuu yksilöllisen suunnitelman ja voinnin kehityksen mukaan. Huomattavaa on, että jos potilas on kouluikäinen, myös koulunkäyntiä on syytä keventää.

Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ

Katso koko juttu kohdasta 16:40 - 22:50

Lisää ohjelmasta

Voileipiä lautasella
Voileipiä lautasella Kuva: Yle, Akuutti Voileipä,voileipiä lautasella
Ruokapyramidi
Ruokapyramidi Kuva: Yle, Akuutti Ruokapyramidi
Päiväkoti Suvi, Helsingin kaupunki
Päiväkoti Suvi, Helsingin kaupunki Kuva: Yle/Marjo Lundvall akuutti
Rakastavaiset haistelevat toisiaan
Rakastavaiset haistelevat toisiaan Kuva: Pexels / Ketut Subiyanto hajuaisti,nenä