Hyppää pääsisältöön

Miten kertoa lapselle unnuttamisesta eli itsetyydytyksestä?

Poika ja tyttö ovat vessassa, piirretty kuva
Poika ja tyttö ovat vessassa, piirretty kuva Kuva: Sampo Soveri Mun pippeli,Vessahuumori

Jo ultraäänessä on nähtävissä, kuinka sikiö koskettelee ajoittain sukupuolielintään. Syntymänsä jälkeen lapsi opettelee miten keho toimii ja miltä se tuntuu. Samalla hän löytää itsestään jännittäviä paikkoja, kuten pippelin tai pimpan. Unnuttaminen eli oman sukupuolielimen hyväily tuntuu lapsesta hyvältä, ja sen vuoksi lapsi haluaa sitä toistaa. Mutta onko se pahasta?

Oma lapseni huomasi 2-vuotiaana suihkussa isän ja äidin sukupuolieron. Ei hän vielä silloin ymmärtänyt sanaa sukupuoli tai edes sitä, mitä se tarkoittaa, mutta näkyvä ero oli selkeä. Tästä alkoi pitkä keskustelu siitä, kuinka pojilla on pippeli ja tytöillä on pimppa. Aiheeseen palattiin muutaman kuukauden sisään useaan otteeseen. Hänen oli hyvin vaikea hahmottaa, että kaikilla ihmisillä on pippeli tai pimppa, myös mummilla, ukilla ja päiväkotikavereilla. Seksuaalisuus kehittyy iän myötä.

Alapään löytämisen ilo

3-6 vuoden iässä tai jopa aiemmin lapsi huomaa, että oman pimpan tai pippelin koskettelu tuntuu hyvältä. Huomio saattaa tapahtua tytöllä esimerkiksi iltasuihkun aikaan, kun alapäähän tulee vettä tai vaikkapa ruokaillessa, kun syöttötuolin keskiosa osuu alapäähän. Poika voi ilmakylvyn aikana kosketella pippeliään tai venytellä sitä katsoessaan esimerkiksi Pikku Kakkosta. Pippeli voi myös kovettua ja se on normaalia.

Lapsen unnuttaminen on kuitenkin eri asia kuin aikuisen tai nuoren itsetyydytys. Kun lapsi on huomannut jonkin asian tuottavan hyvää oloa hän toistaa sitä. Lapselle on yhtä luonnollista koskea esimerkiksi omaa nenäänsä kuin pippeliään tai pimppiään.

Oikea aika keskustella

Oma tunnereaktio saattaa yllättää. Myönnän itsekin sortuvani siihen helpoimpaan kommentointitapaan: lopeta, älä tee tai kädet pois housuista. Lapsen psykoseksuaalisen kehityksen kannalta se ei ole kuitenkaan paras vaihtoehto. Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru neuvoo miettimään hetken, ennen kuin sanoo mitään. Kun löytää sen oikean hetken, voi unnuttamisesta puhua lapselle näin.

Rajojen asettaminen kuuluu kasvatukseen

Rajojen asettaminen on tärkeää, joten samalla kannattaisi muistuttaa siitä, että koskettelua ei ole soveliasta tehdä esimerkiksi ruokaillessa tai päiväsaikaan muiden nähden. Se on lapsen oma, yksityinen juttu. Eihän nenääkään saa kaivaa ruokapöydässä. Jos unnuttamista kuitenkin tapahtuu paikassa, jonne se ei kuulu, niin lasta kannattaa muistuttaa sovituista säännöistä.

Vanhemman hämmennys tarttuu lapseen

Lapsi on yllättävän herkkä, ja hän tunnistaa helposti, jos ilmeet, eleet ja äänensävy viittaavat kielteiseen ilmapiiriin. Jos asiaan puuttuu turhan kärkevästi, voi lapsi tulla loukatuksi ja tuntea häpeää. Jos lapselle jää olo, että omaan alapäähän ei saa koskea, tulee hänelle helposti kielteinen kuva omasta ruumiinosasta.Tämän jälkeen hedelmälliseltä keskustelultakin on viety pohja pois.

Traumaperäinen unnutus

Jos lapsella on pakonomaista unnuttamista, aikuisen tulisi puuttua siihen. Silloin unnuttaminen voi liittyä turhautumiseen tai jopa traumaan.Tällöinkin olisi tärkeää ohjata lapsi lempeästi johonkin toiseen toimintaan. Mikäli pakonomainen unnuttaminen jatkuu, ei pidä hätääntyä, vaan ottaa asia puheeksi esimerkiksi neuvolassa,

Jos isä tai äiti ei kykene kertomaan pienen lapsen unnuttamisesta tai myöhemmin esimerkiksi nuorten itsetyydytyksestä ja siihen liittyvistä rajoista, hakee lapsi tiedon ikätovereiltaan tai muualta. Kokemus voi olla lapselle hyvin hämmentävä.

Väestöliiton tekemän kyselyn mukaan 70%:lla päivähoidon ammattilaisista oli ryhmässään lapsia, jotka tyydyttivät itseään avoimesti esimerkiksi päivälevon aikaan.

Vaikka ehkä meille ei omassa lapsuudessa puhuttu itsetyydytyksestä, rakastelusta ja lapsen syntymisestä oikeilla nimillä, niin ehkä nyt aika on kypsä asiallisemmalle seksuaalikasvatukselle.

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän