Hyppää pääsisältöön

Näin isovanhemmat vastaavat mahdottomiin vaatimuksiin

Vaari ja tyttö askartelevat
Vaari ja tyttö askartelevat Kuva: Freeimages marja hintikka live,isovanhemmat

Monet perheet toivovat isovanhempien osallistuvan arkeensa ja monesti isovanhemmat sitä haluavatkin. Välillä asioita hankaloittaa kuitenkin se, että perheiden vaatimuslistat isovanhemmille ovat kohtuuttomat: pitäisi olla aina käytettävissä, mutta ei tulla koskaan kutsumatta. Pitäisi hoitaa lapsia, mutta vanhempien säännöillä. Pitäisi olla tukena kasvatuksessa, mutta ei antaa neuvoja. Pitäisi tehdä ruokaa ja siivota, mutta auta armias jos olet siirrellyt astioiden paikkaa. Mitä isovanhemmat vastaavat vaatimuksiin?

1. Isovanhempien pitää asua lähellä, mutta ei liian lähellä

Isovanhemmat asuvat siellä, missä haluavat. Heillä on oma elämänsä ja ehkäpä vuosikymmeniä rakkaudella rakennettu kotinsa, oma ystäväpiirinsä ja harrastukset. He miettivät itse, ovatko valmiita muuttamaan pääkaupungin lähiöön tai Timbuktuun aikuisten lapsiensa avuksi. He ovat jo suorittaneet lastensa hoitovastuun, joka päättyi lain mukaan täysi-ikäisyyteen. Molempien koteihin tapahtuvista vierailuista sovitaan etukäteen.

2. Unelmien isovanhemmat tulevat pyytämättä auttamaan - mutta vain silloin kun minä haluan

Unelmien isovanhempia voi olla unelmaelämässä, mutta sellaista on vain unelmien pilvilinnoissa. Tosielämän isovanhemmat eivät ole ajatustenlukijoita. Niinpä kaikenlainen avuntarve ja pyynnöt on avoimesti esitettävä ja ehdoista neuvoteltava selkeästi. Apua voi toisaalta tarvita myös isovanhempi moneenkin asiaan. Molemminpuolisesta avusta sovitaan yhteisin pelisäännöin.

3. Isovanhempien pitää paikata omat puutteeni vanhempana

Isovanhempien rooli on erilainen kuin vanhempien rooli. Isovanhempien kasvatustavat ja taidot ovat ehkäpä vuosikymmenten takaa, toisaalta taas heillä saattaa olla paljonkin uusinta kasvatustietoutta. Kuitenkin isovanhempi-lapsenlapsi kohtaamisissa on kyse ihan erityisestä, isovanhemman ja lapsenlapsen suhteesta. Se ihmissuhde ei paikkaa eikä korjaa mitään, vaikka usein onkin erittäin kallisarvoinen ja rikastuttava kummallekin.

Jos vanhempi tarvitsee tukea omaan vanhemmuuteensa, hänen kannattaa kääntyä vertais- tai ammattiavun pariin. Isovanhemmat voivat olla lisätukena, mutta eivät koskaan voi kantaa kokonaisvastuuta oman aikuisen lapsensa vanhemmuudesta. Isovanhemmilla on oikeus rauhoittaa itsensä omaan rooliinsa, jossa he harkitsevat itse paljonko ovat lastenlastensa käytössä.

4. Isovanhemmilla on hyvä olla jonkin verran omaa elämää, mutta ei kuitenkaan liikaa, jotta ehtivät olla läsnä

Isovanhemmat päättävät omasta elämästään ja vapaa-ajan käytöstään. He eivät ole tehneet päätöstä lastenlasten hankinnasta. On isovanhempien oma valinta osallistuvatko lastenlasten elämään. Joillekin osallistumattomuus paljastuu tappioksi myöhemmässä vaiheessa. Jos isovanhemman ja aikuisen lapsen välit ovat kunnossa, kohtuullisen sopuisa itsenäistyminen on tapahtunut ja yhteisistä pelisäännöistä voidaan sopia, ei vuorovaikutukseen tule ongelmaa.

5. Isovanhemmilla ei saa olla liikaa lapsenlapsia, meidän lasten täytyy olla tärkeimmät

Totta kai omat lapset ovat yleensä tärkeimmät vanhemmilleen. Isovanhemmilla kuitenkin lapsenlapsia voi olla yksi tai tusina. Isovanhemmille todennäköisesti kaikki lapsenlapset ovat yhtä rakkaita, vaikka joskus ne ensin syntyneet tai lähinnä asuvat voivat tuntua läheisimmiltä.

6. Olisi mukavaa, jos isovanhemmat olisivat rikkaita, mutta eivät pihejä

Isovanhemmat käyttävät rahansa haluamallaan tavalla. Isovanhemmat osallistuvat esimerkiksi lastenlasten harrastusmenoihin yms. valitsemallaan tavalla. Tiukan talouden vuodet voivat koskettaa sekä lapsiperhettä, että isovanhempia.

Rahallisesta tuesta neuvotteleminen puolin ja toisin on erityisen herkkä alue ja aikaansaa helposti eripuraa. Selkeät dokumentit, avoimuus ja reiluus ovat tässä tärkeitä, ja mielellään mukana voi myös olla joku ulkopuolinen neuvonantaja tai asiantuntija.

7. Isovanhempien pitää kunnioittaa lapsensa perheen arvoja ja tapaa elää

Kyllä, isovanhempi kunnioittaa lapsensa perheen arvoja, mikäli ne ovat lapsen oikeuksien ja lainmukaisia. Isovanhempi eikä lapsen vanhemmat kumpikaan saa kohdella lasta huonosti. Lapsiperheen tulee myös osata kunnioittaa isovanhemman perheen arvoja. Kun lapsenlapset tulevat isovanhempien luo, silloin seurataan isovanhempien kodin siisteysnormeja, arvoja ja käytöstapoja, esimerkiksi ei hypitä sohvalla ja jälkiruoka syödään viimeiseksi.

Ystävällinen isovanhempien lähestyminen ja huomioiminen auttaa siinä, että suhteet pysyvät hyvinä. Tällöin lapsenlapset saavat itselleen mahdollisimman paljon ihanaa isovanhemmuutta ja aikuiset lapset voivat nähdä ja kenties myös tankata itselleen osansa tästä ainutlaatuisesta suhteesta, joka on erilainen kuin vanhempi-lapsi-suhde.

8. Isovanhempien pitää pitää yllä perinteitä ja käden taitoja

Isovanhempi voi olla IT-nörtti, gourmetkokki tai lukutoukka, joka ei ole kiinnostunut kädentaidoista, mutta jos kädentaidot ovat isovanhemman vahvuusaluetta ja omia kiinnostuksen kohteita, niin isovanhempi usein mielellään siirtää taitojaan lapsenlapselle.

Isovanhempi etsii itse omat yhteiset puuhansa lapsenlapsen kanssa. He rakentavat omaa erityistä ihmissuhdettaan, jossa ikäero on erityisen suuri, mutta niin ovat usein myös rakkaus ja hyväksyntä, puolin ja toisin.

9. Isovanhemmat antavat hyviä neuvoja - pyydettäessä

Tämä on hyvä muistutus meille isovanhemmille! Kukaanhan ei halua neuvoja pyytämättä. Omien lapsien kasvatuksesta on jo osattava luopua, se aikaan saa vain ärsytystä. On osattava luottaa täysillä tämänkin päivän vanhempiin. He tekevät parhaansa ja usein paljon paremmin eväin kuin me aikanaan.

Maailma muuttuu, niin vanhemmuuskin ja tärkeintä on, että vanhemman ja lapsen välillä vallitsee luottamus ja kunnioitus. Isovanhemman rooli on pysyä taustalla, tarvittaessa tukena.

Kirjoittajat:
Minna Oulasmaa, terveydenhoitaja, pari- ja seksuaaliterapeutti, perheneuvonnan koordinaattori
Susse Ingman-Friberg, kätilö, YAMK, projektikoordinaattori
Raisa Cacciatore, LL, lastenpsykiatri, Vanhemmuuskeskuksen johtaja
Väestöliitto ry, Vanhemmuuskeskus

Lisää ohjelmasta

Mummo pussaa lastenlasta poskelle
Mummo pussaa lastenlasta poskelle Kuva: freeimages.com/Stacy Braswell marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
Tyttö, jolla on selässään keijusiivet ja kädessä leluja.
Tyttö, jolla on selässään keijusiivet ja kädessä leluja. Kuva: Kukka Sariola marja hintikka live
Mummo nojaa käteensä.
Mummo nojaa käteensä. Kuva: Freeimages mummo
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.