Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Dronet mullistavat tieteen tekemisen

Kauko-ohjattavat kopterit soveltuvat tutkimuskäyttöön. yle tv1
Kauko-ohjattava kopteri soveltuu tutkimuskäyttöön, mutta tuleeko laitteesta vakoiluväline. Kauko-ohjattavat kopterit soveltuvat tutkimuskäyttöön. yle tv1 prisma studio,Yle TV1

TV1 keskiviikkona 17.2.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 19.2. klo 5.55
Yle Areenassa 30 päivää

Kauko-ohjattavilla koptereilla saa upeaa kuvaa ja ne mullistavat tieteen tekemisen monella tavalla. Droneilla pääsee paikkoihin, joihin ihminen ei voi mennä, esimerkiksi keskelle tulivuorenpurkausta tai maanjäristystä. Niiden avulla voidaan kartoittaa uhanalaisia lajeja, suoalueita tai öljyvuotoja.

Dronet mullistavat maailman tapahtumien seuraamisen, ensiavun ja kadonneiden henkilöiden etsimisen, mutta valitettavasti myös tirkistelyn, vakoilun ja sodankäynnin. Onko homma lähtemässä lapasesta?

Vai onko sittenkin niin, että liitämme uuteen teknologiaan aina myös uhkakuvia? Kulkevatko hypetys ja pelon lietsonta käsi kädessä?

Selfiet – nykypäivän urheuskoe?

Someen ladataan kymmeniä miljoonia selfieitä kuukaudessa. Kilpailu huomiosta on kovaa, ja kuvia otetaan yhä uhkarohkeammissa paikoissa ja tilanteissa. Kuvissa halutaan tehdä jotain ennennäkemätöntä.

Vaaran maku voi tuoda lisää tykkäyksiä ja sillä kuvissa leikitellään. Selfie lähestyvän junan edessä, rotkon reunalla tai pilvenpiirtäjän katolla – voisivatko vaaranhakuiset selfiet olla nykypäivän urheuskokeita?

Joskus leikki saa karun lopun. Selfiet aiheuttivat viime vuonna lähes 30 kuolemaa.

Someen ladataan kymmeniä miljoonia selfieitä kuukaudessa. yle tv1
Someen ladataan kymmeniä miljoonia selfieitä kuukaudessa. Someen ladataan kymmeniä miljoonia selfieitä kuukaudessa. yle tv1 yle tv1

Oletko työpaikan vilukissa?

Jos sinä hytiset villaan kääriytyneenä, kun kanssaihmiset tarkenevat t-paidassa, selitys voi löytyä lihasmassasta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksen mukaan bodatun miehen ja vanhainkodin mummon kokemus ihanteellisesta huonelämpötilasta eroaa jopa 6 asteella.
VTT:llä mietitään jo, miten tulevaisuudessa teknologia voisi tulla vilukissojen avuksi.

Funktionaaliset materiaalit ja älyvaatteet voisivat tarpeen mukaan lämmittää ja rakennusten energiankulutusta voitaisiin pienentää, kun lämpötila voitaisiin säätää siihen, mihin alimmillaan joku (bodari) tyytyy.

Eikö tämä kuulosta jo vähän laiskan ihmisen unelmalta, että älyvaatteet pitäisivät meidät lämpimänä? Kun totuus on ennemminkin se, että vilukissojen pitäisi vain lähteä punttikselle.

Studiossa keskustelemassa biotekniikan tutkija Lauri Reuter, futuristi Elina Hiltunen ja teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.