Janne Huttunen
Yle
Suomen ensimmäinen seksuaalineuvonta-asema perustettiin Helsinkiin vuonna 1969. Vuonna 1970 tehdyssä Auttajat: Seksuaalineuvonta-asema -ohjelmassa tutustutaan asemaan ja kerrotaan, kuinka sen toiminta on lähtenyt liikkeelle. Tietoiskun jälkeen miehistä koostuva asiantuntijakolmikko puhuu seksuaalisuudesta asialliseen 70-luvun tyyliin.
Ohjelman Auttajat: Seksuaalineuvonta-asema tietoisku vuodelta 1970 lähtee liikkeelle dramaattisesti. Lujalla soiva hakkaava musiikki yhdistettynä pimeisiin kaupunkikuviin luo tunnelman jostain epäilyttävästä, jopa rikollisesta. Synkähkön alun jälkeen tietoisku muuttuu kuitenkin informatiiviseksi esittelyksi asemasta ja sen toiminnasta.
Aseman tarkoituksena on antaa asiallista tietoa ja neuvontaa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yleisin syy neuvonta-asemalla käyntiin sen ensimmäisenä toimintavuonna on ei-toivottu raskaus. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat erilaiset sukupuolielämään liittyvät “häiriöt”. Kolmanneksi yleisin kävijäryhmä ovat ehkäisyneuvontaa kaipaavat asiakkaat. Tietoiskussa kerrotaan tarkasti myös aseman aukioloajat, hinnat ja puhelinnumero. Ja vaikka seksuaalineuvonta-asema sijaitseekin Uudella Ylioppilastalolla, se on tarkoitettu kaikille, ei vain ylioppilaille!
Tietoiskua seuraa studiokeskustelu, jossa kolme asiallista miestä pureutuu seksuaalisuuteen. Mukana ovat keskustelua johtava pastori Matti Hakkarainen, lääketieteen lisensiaatti Klaus W. Karlsson sekä lääkäri Pekka Salmimies. Keskustelua leimaa varovaisuus ja asiallisuus, ja aihetta käsitellään hyvin yleisellä tasolla. Keskustelijat esimerkiksi toistuvasti korostavat seksuaalisuuden liittyvän nimenomaan kahden eri sukupuolen väliseen kanssakäymiseen.
Se on varmaan totta, että meidän yhteiskunnassamme on hyvin paljon seksuaalikielteisyyttä, kahden sukupuolen välisen vuorovaikutuksen kieltävää...
Hakkarainen ja Karlsson kysyvät seksuaalineuvonta-asemaa edustavalta Salmimieheltä pariinkin otteeseen neuvonta-aseman tehtävästä. He ovat huolissaan siitä, että neuvonta-asema nähdään seksin ja seksuaalisuuden “teknillisenä oppilaitoksena”, joka korostaa seksin fyysisyyttä ihmisten vastuun ja moraalin kustannuksella. Salmimies kuitenkin kiistää, että aseman työntekijät olisivat “seksuaaliteknikoita” tai tyrkyttäisivät nuorille fyysisiä suhteita. Hänen mukaansa aseman tehtävänä on kartoittaa, minkälaista seksuaalivalistusta ja -tietoutta Suomessa kaivataan.
...siinä suhteessa on varmasti paljon tehtävää ja on tärkeää että tehdään, jotta seksuaalimyönteinen ilmasto voisi syntyä. Näin todella nähtäisiin miten suuri lahja on siinä, että on kahta sukupuolta ja että siihen tilanteeseen sisältyy mitä suurin elämän inspiraatio.
Neuvontapalvelun vuonna 1969 perustanut Seksuaalipoliittinen yhdistys tunnetaan nykyisin nimellä Sexpo. Sexpo-säätiö edistää seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista sekä pyrkii rakentamaan myönteistä seksuaalikulttuuria.
