Hyppää pääsisältöön

"Seksuaalineuvonta-asema on tarkoitettu kaikille, ei vain ylioppilaille"

Suomen ensimmäinen seksuaalineuvonta-asema perustettiin Helsinkiin vuonna 1969. Vuonna 1970 tehdyssä Auttajat: Seksuaalineuvonta-asema -ohjelmassa tutustutaan asemaan ja kerrotaan, kuinka sen toiminta on lähtenyt liikkeelle. Tietoiskun jälkeen miehistä koostuva asiantuntijakolmikko puhuu seksuaalisuudesta asialliseen 70-luvun tyyliin.

Ohjelman Auttajat: Seksuaalineuvonta-asema tietoisku vuodelta 1970 lähtee liikkeelle dramaattisesti. Lujalla soiva hakkaava musiikki yhdistettynä pimeisiin kaupunkikuviin luo tunnelman jostain epäilyttävästä, jopa rikollisesta. Synkähkön alun jälkeen tietoisku muuttuu kuitenkin informatiiviseksi esittelyksi asemasta ja sen toiminnasta.

Aseman tarkoituksena on antaa asiallista tietoa ja neuvontaa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yleisin syy neuvonta-asemalla käyntiin sen ensimmäisenä toimintavuonna on ei-toivottu raskaus. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat erilaiset sukupuolielämään liittyvät “häiriöt”. Kolmanneksi yleisin kävijäryhmä ovat ehkäisyneuvontaa kaipaavat asiakkaat. Tietoiskussa kerrotaan tarkasti myös aseman aukioloajat, hinnat ja puhelinnumero. Ja vaikka seksuaalineuvonta-asema sijaitseekin Uudella Ylioppilastalolla, se on tarkoitettu kaikille, ei vain ylioppilaille!

Tietoiskua seuraa studiokeskustelu, jossa kolme asiallista miestä pureutuu seksuaalisuuteen. Mukana ovat keskustelua johtava pastori Matti Hakkarainen, lääketieteen lisensiaatti Klaus W. Karlsson sekä lääkäri Pekka Salmimies. Keskustelua leimaa varovaisuus ja asiallisuus, ja aihetta käsitellään hyvin yleisellä tasolla. Keskustelijat esimerkiksi toistuvasti korostavat seksuaalisuuden liittyvän nimenomaan kahden eri sukupuolen väliseen kanssakäymiseen.

Se on varmaan totta, että meidän yhteiskunnassamme on hyvin paljon seksuaalikielteisyyttä, kahden sukupuolen välisen vuorovaikutuksen kieltävää...

Hakkarainen ja Karlsson kysyvät seksuaalineuvonta-asemaa edustavalta Salmimieheltä pariinkin otteeseen neuvonta-aseman tehtävästä. He ovat huolissaan siitä, että neuvonta-asema nähdään seksin ja seksuaalisuuden “teknillisenä oppilaitoksena”, joka korostaa seksin fyysisyyttä ihmisten vastuun ja moraalin kustannuksella. Salmimies kuitenkin kiistää, että aseman työntekijät olisivat “seksuaaliteknikoita” tai tyrkyttäisivät nuorille fyysisiä suhteita. Hänen mukaansa aseman tehtävänä on kartoittaa, minkälaista seksuaalivalistusta ja -tietoutta Suomessa kaivataan.

...siinä suhteessa on varmasti paljon tehtävää ja on tärkeää että tehdään, jotta seksuaalimyönteinen ilmasto voisi syntyä. Näin todella nähtäisiin miten suuri lahja on siinä, että on kahta sukupuolta ja että siihen tilanteeseen sisältyy mitä suurin elämän inspiraatio.― Pastori Matti Hakkarainen

Neuvontapalvelun vuonna 1969 perustanut Seksuaalipoliittinen yhdistys tunnetaan nykyisin nimellä Sexpo. Sexpo-säätiö edistää seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista sekä pyrkii rakentamaan myönteistä seksuaalikulttuuria.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.