Hyppää pääsisältöön

Suomalainen elokuva elää nyt toista kultakauttaan

Jussi-palkinnot jaetaan maaliskuussa.
Jussi-palkinnot jaetaan maaliskuussa. Kuva: Martina Näreharju jussi-patsas

Kotimaisen elokuvan kulta-aikana on pidetty 1930-luvulta 1950-luvulle ulottuvaa ajanjaksoa. Silloin elokuvia tehtailtiin valtavia määriä ja kansa täytti teatterisalit. Muutaman viime vuoden aikana elokuvia on tehty liki samaan tahtiin, ja tutkijan mukaan sisällöllisesti kirjo on nyt historian laajin.

Suomalaisen studioelokuvan määrällisesti paras vuosikymmen oli 1950-luku, jolloin valkokankaalle päätyi 219 pitkää elokuvaa. Enimmillään pitkiä näytelmäelokuvia tuli vuodessa ensi-iltaan kolmisenkymmentä.
Vuosikymmenen puolivälissä sai ensi-iltansa myös kaikkien aikojen suosituimmaksi suomalaiselokuvaksi kohonnut Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas (1955).

Muutaman viime vuoden aikana on päästy lähelle vanhan studiokauden ensi-iltamääriä. Jo viitenä vuotena peräkkäin elokuvateattereihin on tullut yli 30 suomalaista elokuvaa. Niistä dokumentteja on kymmenkunta vuosittain.

Elokuvahistorioitsija Outi Hupaniittu on huomannut myönteisen kehityksen.

- Tämä on selkeästi uusi kultakausi. Näytelmäelokuvissa jäädään vielä himpun verran jälkeen, mutta jos mukaan lasketaan myös dokumenttielokuvat, nyt ohitetaan jopa 50-luvun huippuvuodet.

Hupaniitun mukaan teemojen ja tekotapojen osalta nyt tehdään monipuolisempaa elokuvaa kuin koskaan ennen. Myös tekijöitä ja tuotantoyhtiöitä on enemmän kuin studiokaudella.

- Kyllä, näen tämän suomalaisen elokuvan historian monimuotoisimpana aikana, Hupaniittu sanoo.

Tärkein syy uuden kultakauden syntymiseen on se, että 2000-luvun alkupuolen jälkeen Suomen elokuvasäätiön (SES) jaettavaksi on kanavoitu koko ajan enemmän rahaa. Kun vuonna 2006 tukea oli jaossa 14,3 miljoonaa euroa, oli vastaava summa huippuvuonna 2012 jo 26,7 miljoonaa. Sen jälkeen vuosittainen tuki on tullut parilla miljoonalla alaspäin.

Elokuva-alan rahoitusjärjestelmää on kuitenkin tarkoitus uudistaa. Kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on pyytänyt SES:n toimitusjohtajan tehtävät jättävää Irina Krohnia selvittämään eri vaihtoehtoja.

Kommentit