Hyppää pääsisältöön

Virtuoosiklarinetistin uudet vaatteet

Martin Fröstillä on kunnianhimoinen konserttiprojekti, nimeltään ei vähempää kuin Genesis. Hän pyrkii tutkimaan siinä tanssin ja folkin inspiroimaa musiikkia, niin hengellistä, vakavaa kuin viihteellistä, yli vuosisatojen. Tuon työn hedelmiä korjaa Sony Classicalin julkaisema uutuslevy nimeltään Roots. Vahva, ensiluokkainen lopputulos ei poista sitä ilmeistä seikkaa, että musiikin juurien sijaan polttopisteenä ja punaisena lankana levyllä on ennen kaikkea Martin Fröst itse.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Ajatus läpi musiikinhistorian ulottuvista juurista on houkutteleva, ja tavallaan niistähän nykypäivän musiikin puu imee voimansa. Levyllään Martin Fröst esiintyy lukuisien taitavien taiteilijoiden kanssa esittäen musiikkia antiikista nykypäivään.

Vahva muusikko kun on, Fröst ei malta koskaan pysyä kaukana musiikin pinnasta, vaan rientää surffaamaan sen aalloilla joka raidalla; jotta asiasta ei jää epäselvyyttä, tämä todella on Martin Fröstin soololevy, jonka musiikillinen aines kietoutuu hänen persoonansa ympärille. Ylevästä Genesis-missiostaan huolimatta Martin Fröst on ensisijaisesti Martin Fröst.

Totta kai Martin Fröst on taitava, luova muusikko, joka valmiiksi sävelletyn kuulostamaan yhtä spontaanilta kuin hetkessä luodun, improvisoidun. Totuus kuitenkin on, että Fröstin uutukaisessa on kaikesta virtuoosisuudesta, värikkyydestä ja sujuvuudesta huolimatta jotain tapettimaista, enemmän nättiä kuin hätkähdyttävää tai syvää.

Vai onko vain niin, että Fröstin kaltaisen taiturin ja klarinettitaikurin luovuus ei vetoa minuun? Vastaan itse: ei, kyllä se vetoaa. Muun muassa Fröstin ja Janine Jansenin vetämän jousikvartetin taannoinen levytys Brahmsin Klarinettikvintetosta BIS:lle oli parasta mitä kuvitella saattaa. Mutta jos nykysolisti luo ohjelman yksittäistä osista sekä lyhyistä teoksista Hildegardilta, Telemannilta, Crusellilta, Brahmsilta, Bartókilta, Fallalta ja Hillborgilta, odottaisin niiden välille sidoksia, yhtenäisyyttä luovaa tarinankerrontaa: improvisoituja välikkeitä, oivaltavia lainauksia, vapaata assosiointia... nyt tuon kaltaisia yhteyksiä syntyy vain satunnaisesti, lähinnä levyn loppupuolella, jossa kansanlaulu ja -tanssi yhdistyvät Anders Hillborgin vetäviin pikkukappaleisiin.

Muutoin teoksia sitoo yhteen lähinnä se, että koko komeus on sovitettu orkesterille sekä juuri Fröstille. Hauska vitsi on käyttää sovituksissa mukana cimbalomia, kuten Roland Pöntinen tekee sovituksessaan Brahmsin Unkarilaisesta tanssista nro 14, tai kuten Jonas Dominique tekee sovituksessaan Béla Bartókin Romanialaisista kansantansseista—viimeksi mainitussa on muuten aitoa uudelleen luomisen, löytämisen voimaa. Vastaavanlaista luovaa musiikin muokkausta vilahtelee siellä täällä, kiitos sovittajien. Ja onhan Fröst järisyttävän hyvä klarinetisti, eli yksityiskohdiltaan levy on ensiluokkainen.

“Martin Fröst: Roots”. - Musiikkia antiikista nykypäivään sovitettuna klarinetille ja orkesterille. - Martin Fröst, klarinetti ja musiikin johto, Andrej Power, viulu, Olof Wendel, cimbalom, Jan Bengtson, huilu, ja Adolf Fredrikin tyttökuoro sekä Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri. (Sony Classical, 88875065292)

Kuuntele Uudet levyt 12.2.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.