Hyppää pääsisältöön

Virtuoosiklarinetistin uudet vaatteet

Martin Fröstillä on kunnianhimoinen konserttiprojekti, nimeltään ei vähempää kuin Genesis. Hän pyrkii tutkimaan siinä tanssin ja folkin inspiroimaa musiikkia, niin hengellistä, vakavaa kuin viihteellistä, yli vuosisatojen. Tuon työn hedelmiä korjaa Sony Classicalin julkaisema uutuslevy nimeltään Roots. Vahva, ensiluokkainen lopputulos ei poista sitä ilmeistä seikkaa, että musiikin juurien sijaan polttopisteenä ja punaisena lankana levyllä on ennen kaikkea Martin Fröst itse.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Ajatus läpi musiikinhistorian ulottuvista juurista on houkutteleva, ja tavallaan niistähän nykypäivän musiikin puu imee voimansa. Levyllään Martin Fröst esiintyy lukuisien taitavien taiteilijoiden kanssa esittäen musiikkia antiikista nykypäivään.

Vahva muusikko kun on, Fröst ei malta koskaan pysyä kaukana musiikin pinnasta, vaan rientää surffaamaan sen aalloilla joka raidalla; jotta asiasta ei jää epäselvyyttä, tämä todella on Martin Fröstin soololevy, jonka musiikillinen aines kietoutuu hänen persoonansa ympärille. Ylevästä Genesis-missiostaan huolimatta Martin Fröst on ensisijaisesti Martin Fröst.

Totta kai Martin Fröst on taitava, luova muusikko, joka valmiiksi sävelletyn kuulostamaan yhtä spontaanilta kuin hetkessä luodun, improvisoidun. Totuus kuitenkin on, että Fröstin uutukaisessa on kaikesta virtuoosisuudesta, värikkyydestä ja sujuvuudesta huolimatta jotain tapettimaista, enemmän nättiä kuin hätkähdyttävää tai syvää.

Vai onko vain niin, että Fröstin kaltaisen taiturin ja klarinettitaikurin luovuus ei vetoa minuun? Vastaan itse: ei, kyllä se vetoaa. Muun muassa Fröstin ja Janine Jansenin vetämän jousikvartetin taannoinen levytys Brahmsin Klarinettikvintetosta BIS:lle oli parasta mitä kuvitella saattaa. Mutta jos nykysolisti luo ohjelman yksittäistä osista sekä lyhyistä teoksista Hildegardilta, Telemannilta, Crusellilta, Brahmsilta, Bartókilta, Fallalta ja Hillborgilta, odottaisin niiden välille sidoksia, yhtenäisyyttä luovaa tarinankerrontaa: improvisoituja välikkeitä, oivaltavia lainauksia, vapaata assosiointia... nyt tuon kaltaisia yhteyksiä syntyy vain satunnaisesti, lähinnä levyn loppupuolella, jossa kansanlaulu ja -tanssi yhdistyvät Anders Hillborgin vetäviin pikkukappaleisiin.

Muutoin teoksia sitoo yhteen lähinnä se, että koko komeus on sovitettu orkesterille sekä juuri Fröstille. Hauska vitsi on käyttää sovituksissa mukana cimbalomia, kuten Roland Pöntinen tekee sovituksessaan Brahmsin Unkarilaisesta tanssista nro 14, tai kuten Jonas Dominique tekee sovituksessaan Béla Bartókin Romanialaisista kansantansseista—viimeksi mainitussa on muuten aitoa uudelleen luomisen, löytämisen voimaa. Vastaavanlaista luovaa musiikin muokkausta vilahtelee siellä täällä, kiitos sovittajien. Ja onhan Fröst järisyttävän hyvä klarinetisti, eli yksityiskohdiltaan levy on ensiluokkainen.

“Martin Fröst: Roots”. - Musiikkia antiikista nykypäivään sovitettuna klarinetille ja orkesterille. - Martin Fröst, klarinetti ja musiikin johto, Andrej Power, viulu, Olof Wendel, cimbalom, Jan Bengtson, huilu, ja Adolf Fredrikin tyttökuoro sekä Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri. (Sony Classical, 88875065292)

Kuuntele Uudet levyt 12.2.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.